Historia
Merimies-Unionin katsotaan syntyneen, kun joulukuussa 1916 perustettiin Helsingin merimies- ja lämmittäjäyhdistys. Se kuului aluksi Suomen kuljetustyöntekijöiden liittoon, mutta irtautui siitä vuonna 1920 ja otti nimekseen Suomen Merimiesten ja Lämmittäjäin Unioni. Moninaisten vaiheiden jälkeen uudelleen itsenäiseksi päätynyt merimiesliitto alkoi vuonna 1935 toimia nimellä Suomen Merimies-Unioni.
Legendaarinen Niilo Wälläri johti Merimies-Unionia 30 vuotta (1938-1967). Hänen aikanaan liitto tuli tunnetuksi siitä, että se ajoi voimallisesti parannuksia merimiesten asemaan turvautuen usein työtaistelutoimiin tai niiden uhkaan.
Viime vuosikymmeninä Merimies-Unioni on puolustanut aktiivisesti suomalaisten merimiesten työpaikkoja.
Suomen merimiesten ammattiyhdistystoiminnan vaiheita
1905
Tampereella perustetaan joulukuussa tiettävästi ensimmäinen laivatyöntekijöiden ammattiosasto Tampereen laiva- ja lotjamiesten yhdistys.
1906-1913
Tehdään lukuisia yrityksiä laivatyöntekijöiden järjestämiseksi. Sekä merimiehille että sisävesien laiva- ja lotjamiehille perustetaan monia järjestöjä, jotka kaikki kuitenkin lamaantuvat nopeasti.
1916
Joulukuussa perustetaan Helsingin merimies- ja lämmittäjäyhdistys, joka liittyy Suomen kuljetustyöntekijäin liittoon osastoksi numero 21.
1917
Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen myös Suomen ammattiyhdistysliike saa mahdollisuudet toimia. Eri puolille maata syntyy laivatyöntekijöiden ammattiosastoja, jotka saavat runsaasti jäseniä ja käyvät menestyksekkäitä työtaisteluja.
1918-1919
Sisällisodan jälkeen ammattiliitot pääsevät elvyttämään toimintaansa vasta vuoden 1919 alussa. Laivatyöväen järjestöistä vain Helsingin merimies- ja lämmittäjäyhdistys selviytyy vaikean ajan yli.
1920-1924
Helsingin merimies- ja lämmittäjäyhdistys irtaantuu Suomen kuljetustyöntekijäin liitosta ja omaksuu nimen Suomen Merimiesten ja Lämmittäjäin Unioni. Itsenäinen merimiesten liitto ei kuitenkaan saa riittävästi jäseniä vaan joutuu palaamaan kuljetusalan ammattiryhmien yhteisjärjestöön.
1925-1930
Suomen Merimiesten ja Lämmittäjäin Unioni on Suomen kuljetustyöläisten liiton osasto numero 8. Osastoon liittyy yli tuhat merimiestä.
1927
Huhtikuussa solmitaan Suomen merenkulun ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus, jollainen ulkomaanliikenteen konevoimaisten alusten merimiehillä on vuoteen 1931 saakka.
1930
Ammattiyhdistysliikkeen poliittinen valtataistelu ulottuu Suomen Merimiesten ja Lämmittäjäin Unioniin. Äkkijyrkkien kommunistien kaappaama alkuperäinen järjestö lakkautetaan. Sosiaalidemokraatit ja maltilliset kommunistit perustavat uuden, itsenäisen merimiesliiton, joka saa saman nimen.
1933
Ulkomaanliikenteen merimiehet käyvät neljä kuukautta kestäneen tappiollisen lakon.
1935
Liiton nimeksi Suomen Merimies-Unioni.
1938
Niilo Wälläri Merimies-Unionin puheenjohtajaksi.
1939-1940
Talvisodan aikana Merimies-Unionin johto siirtyy Ruotsiin.
1941-1944
Jatkosodan vuosina Wälläri vastustaa saksalaismielisyyttä ja suomalaiset merimiehet toimivat salassa liittoutuneiden hyväksi.
1946
Suomen kauppalaivastosta tulee suljettu työpaikka: meriliikenteen työntekijöiden on kuuluttava Merimies-Unioniin.
1947
Ensimmäinen jäänsärkijälakoista, joiden avulla Merimies-Unioni saavuttaa kahden vuosikymmenen aikana valtiolta monia parannuksia merimiesten asemaan.
1956
Merimiehet saavat ensimmäisenä ammattiryhmänä Suomessa työeläkejärjestelmän, kun säädetään merimieseläkelaki. Merimiesten työttömyyskassa perustetaan. Merimies-Unioni eroaa Suomen ammattiyhdistysten keskusliitosta ja liittyy Kuljetusalan ammattiliittojen federaatioon.
1960
Merimies-Unioni osallistuu Suomen ammattijärjestön perustamiseen.
1967
Niilo Wälläri kuolee. Olavi Keitele Merimies-Unionin puheenjohtajaksi.
1969
Merimies-Unioni osallistuu Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön perustamiseen.
1976
Ulkomaanliikenteen merimiesten ensimmäinen lakko 43 vuoteen päättyy voittoon ja tuntuviin palkankorotuksiin. Reijo Anttila Suomen Merimies-Unionin puheenjohtajaksi. Anttilan kaudella Merimies-Unionin organisaatio uudistetaan: asiamiesverkoston tilalle luodaan perusyksiköiksi 12 osastoa.
1980
Merimies-Unioni käy voittoisan kuusiviikkoisen lakon, jonka jälkeen Suomen kauppalaivastossa siirrytään kahden miehistön vuorottelujärjestelmään.
1992
Per-Erik Nelin Suomen Merimies-Unionin puheenjohtajaksi. Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta tuli voimaan. Lain perusteella valtio palautti varustamoille osan työnantajan maksamista työvoiman sivukuluista.
1995
Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi ja myös merenkulkua koskevaa lainsäädäntöä alettiin valmistella ja päättää EU-tasolla. Vaikuttamistyötäkin piti ulottaa Brysseliin.
2000
Simo Zitting Suomen Merimies-Unionin puheenjohtajaksi.
2001
Uusi matkusta-alussopimus. Seuraavana vuonna matkustaja-alukset otettiin tukijärjestelmän piiriin.
2002
Lastialuksille suunnattu tonnistovero tuli voimaan.
2005
Merenkulun työmarkkinajärjestöt solmivat liikennealuesopimuksen, jolla alennettiin Viron liikenteessä olevien suomalaisten alusten työvoimakustannuksia noin 15 prosentilla.
2009
Tonnistoverolaki uudistettiin. Merenkulun työmarkkinajärjestöt solmivat niin sanotun sekamiehityssopimuksen EU:n ulkopuolisen työvoiman käytöstä suomalaisilla lastialuksilla.
2015
Merimiesten eläketurvaa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin. Alennetuista eläkejärjestelyistä luovutaan ja eläkeikä muuttuu samaksi kuin muilla aloilla.
