Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) kertoi 12.2.2024 myöntäneensä ympäristöluvan sekä toiminnan aloittamisluvan Haminaan suunnitellulle CNGR Finland Oy:n akkumateriaalitehtaalle. Yhtiö saisi aloittaa luvan mukaisen toiminnan Haminassa saman tien, mutta ei sitä tee, Kymen Sanomat kertovat 13.2.2024. ”500 miljoonan euron investoinnin rakennustyöt eivät ala ennen kuin lupa on lainvoimainen”. CNGR Finland Oy:n toimitusjohtaja Thorsten Lahrs kertoo Kymen Sanomille, että akkumateriaalitehdas voisi aloittaa 2026 tai 2027, jos luvat vahvistetaan.
Haminan akkumateriaalitehtaassa tullaan valmistamaan prekursorimateriaalia (pCAM), joka on akkujen keskeinen rakennusaine. Haminan paikallisia asukkaita ja mökkiläisiä on huolestuttanut akkutehtaan päästöt, joita on sadan säiliörekan verran päivässä. Akkutehtaasta päätyisi mereen päätyisi muun muassa natriumsulfaattia, alumiinia ja rehevöittävää ammoniumtyppeä. Sulfaattipäästöjen pelätään heikentävän meren tilaa Haminan lähialueilla. Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristölupa saikin paljon valituksia ja suunnitteilla oleva tehdas joutui täydentämään hakemustaan.
Kuva: Haminan edustaa, jossa tuulimyllyt ja satama.
12.2.2024 AVI myönsi Haminan akkumateriaalitehtaalle, GNGR Finland Oy:lle, ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan. Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristölupahakemus käsiteltiin AVI:ssa etusijamenettelyssä. Vuonna 2023 voimaan tuli laki, joka antaa vihreän siirtymän kannalta merkittäville investointihankkeille etusijan lupakäsittelyssä. Vihreää siirtymää edesautetaan, mutta tulisiko tehtaiden toimilupaprosesseissa kiinnittää huomiota myös yhtiöiden omistuspohjaan? Haminaan suunnitteilla olevasta CNGR Finland Oy:n akkumateriaalitehtaasta yli 60 prosenttia on kiinalaisessa omistuksessa. Ympäristönäkökulmien lisäksi huomiota tulisi kiinnittää Haminan akkutehtaan kiinalaiseen omistajuuteen.
Haminan akkumateriaalitehtaasta 60 prosenttia omistaa kiinalainen yhtiö CNGR Advanced Material. CNGR:n toimitusjohtaja, Deng Weiming, lukeutuu Forbesin luokittelemiin maailman miljardööreihin. Weiming ja hänen vaimonsa, Xiaoge Wu, omistavat suoraan ja epäsuorasti yli 66 prosenttia CNGR Advanced Material -yhtiön osakkeista. CNGR on perustettu vuonna 2014 Kiinaan. Sanomatta on selvää, että ilman Kiinan valtion suostumusta – ja kenties omistajuutta – akkutehtaita ei vahvan valtio-omistajuuden ja kontrollin maahan perusteta.
Huomioimisen arvoista myös on, että Kiinan presidentti Xi Jinping puhui syyskuussa 2013 Kazakstanissa ensimmäisen kerran julkisesti uuden silkkitien rakentamisesta. Kuukausi myöhemmin Indonesiassa hän mainitsi, että merireitit Kiinasta Afrikkaan ja Eurooppaan ovat myös osa uutta silkkitietä.
Kuva alla: Shutterstock
Suomalainen sananparsi kuuluu: jäljet johtajat sylttytehtaalle. Tässä tapauksessa ne johtavat akkutehtaalle. Kiina pyrkii maailman johtavaksi akkujen valmistajaksi. Kiinalla on omalla maaperällään maailman suurimpiin lukeutuvat mineraalivarannot. Niiden lisäksi Kiina omistaa Afrikasta ja Etelä-Amerikasta suuria mineraaliesiintymiä.
Maailman suurimmat litiumvarannot sijaitsevat Argentiinassa, Boliviassa ja Chilessä. Niiden omistajiin lukeutuu kiinalaisia yhtiöitä. Viime syksynä, 16.10.2023, Chilen presidentti, Gabriel Boric, teki kiinalaisten kanssa 223 miljoonan Yhdysvaltain dollarin sopimuksen Chilen Antofagastan alueelle investoimisesta. Antofaga on Chilen kaivosteollisuuden tyyssija. Näin kiinalaisten omistajuus Chilen mineraalivarannoissa vahvistuu. Kiinalaiset hallitsevat ja varjelevat omistamiaan kaivoksia isännän elkein. Ympäristön suojeleminen ja ihmisoikeudet saattavat unohtua.
Kuva alla: Haminan satama mereltä päin katsottuna.
Kiina pyrkii maailman johtavaksi akku- ja puolijohdevalmistajaksi, johon Yhdysvallat vastasi asettamalla pakotteita kiinalaista puolijohdeteollisuutta vastaan. Elektroniikkateollisuudelle elintärkeät mikrosirut tai puolijohteet ovat muodostuneet yhdeksi Kiinan ja Yhdysvaltojen taloudellisen ja strategisen kilpailun etulinjoista.
Suomen hallitus on varoittanut Suomea liiasta Kiina-riippuvuudesta. Hamina on Suomen itäisimpiä satamia suoraan Suomenlahden rannalla. Haminasta johtavat suoraan kiskot jopa ”Kiinaan saakka” kerrotaan Hamina-Kotkan sataman sivuilla: ”Suomen, Venäjän ja IVY-maiden yhtenäisen raideleveyden ansiosta rautatiekuljetukset HaminaKotkan satamaan ja satamasta voidaan toteuttaa ilman siirtokuormauksia aina Kiinan rajalle asti.”
Ukrainan sodan myötä rautatiekuljetukset Venäjän halki Kiinaan ovat loppuneet. Kiinalaiset laivat purjehtivat kuitenkin säännöllisesti Suomen satamiin. Kiinan valtio-omisteinen varustamo Cosco kuljettaa esimerkiksi uusilla, jättimäisillä sellulaivoilla, nyt Kemin Metsä Fibren tehtaan rahteja.
Haminan akkumateriaalitehdas, CNGR Finland Oy, aiotaan rakentaa aivan Haminan sataman läheisyyteen. Kiinalaisen pääoman virtaaminen Suomen rannikoilla sijaitsevien satamien yhteydessä toimiviin tehtaisiin aiheuttaa syystäkin huolta. Mikäli Haminan satamassa toimii valtaosin kiinalaisomisteinen tehdas, saattaa sen perässä tulla kiinalainen laiva, jonka rahtia voidaan kuljettaa halki Suomen pitkin maamme rautateitä lähestulkoon Jäämerelle saakka.
Kiina saa jalansijaa Euroopan ja maailman valtioista yritysinvestointien avulla ja rakentaa siten päämäärätietoisesti vuonna 2013 lanseeraamaansa Kiinan uutta silkkitietä ja maailmanjärjestystä, kuten muotoilu kuuluu.
Kuvasssa alla: HHLA:n satamanostureita Hampurin satamassa
Kiina onkin saanut jo suhteellisen hyvän kuljetusverkoston maailman eri kolkkiin ja satamakaupunkeihin. Meritiet yhdistävät. Itämeren rannalla Hampurin satama oli viimeisin kohde, jonne kiinalaiset saivat lisää jalansijaa. Saksan hallitus hyväksyi syksyllä 2022 Hampurin satamaterminaalin Container Terminal Tollerortin (CTT) osittaisen myynnin kiinalaiselle valtionyhtiölle Coscolle hampurilaisten vastustuksesta ja avoimesta kirjeestä huolimatta. Cosco sai kaupan toteutettua liittokansleri Olaf Scholzin myötävaikutuksella. Cosco ilmoitti avoimesti, että se haluaa tehdä Container Terminal Tollerortista (CTT) ensisijaisen jälleenlaivauspisteen Euroopassa. Ennen Hampuria Cosco omisti osakkeita jo kahdeksassa terminaalissa yksin Euroopassa.
Video alla Hampurin satamasta
Myös kiinalainen akkumateriaalivalmistaja CNGR Advanced Material sai vahvistettua jalansijaansa viime vuoden (2023) lopussa Saksassa. Yhtiö sopi saksalaisen Bitterfeldissä sijaitsevan kierrätysyhtiön kanssa yhteistyöstä. Näin kiinalainen akkumateriaalivalmistaja rantautuu sekä Suomeen että Saksaan.
CNGR Advanced Materialilla on myös maailmalla ”vauhti päällä”. Haminan lisäksi yhtiö on avaamassa akkutehdasta parhaillaan myös Marokkoon Jorf Lasfarin kaupunkiin, joka sijaitsee suoraan Atlantin rannalla.
Maailman suurimpaan kuuluvan akkuvalmistajan, CNGR Advanced Materialin, tehtaat sijoittuvat logistiikkansa puolesta satamien läheisyyteen. Myös muut kiinalaiset akku- ja puolijohdevalmistajat pyrkivät meren rantaan.
Hamina ei jää Suomen ainoaksi satamakaupungiksi, jonne kiinalaiset ovat suunnanneet katseensa. Viime vuoden lopussa uutisoitiin, että kiinalainen Svolt harkitsee kennotehtaan rakentamista Kotkaan. Svoltin kiinalainen omistajuus herätti laajaa keskustelua ministeritasoa myöten. Suomen hallitus pyrkii vähentämään Suomen Kiina-riippuvuutta.
Video alla Kotkan satamasta
Suomen rannikkokaupunkien kehitys ja vihreä siirtymä ovat tärkeitä, mutta investointeja ja uusia tehtaita ei saa perustaa maahamme ilman perusteellista selvitystä pääomista ja niiden alkuperästä. On syytä miettiä kaksi kertaa, jos rakennuslupia myönnetään sellaisten valtioiden omistajille, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Mikä on vihreän siirtymän hinta pitkällä aikajuoksulla omalle maallemme?
Haminaan nyt ympäristö ja perustamisluvan CNGR Finland Oy:n omistaa CNGR Advanced Material (60 prosenttia) ja loput Suomen Malmijalostus Oy (40 prosenttia). Käytännössä Haminan akkumateriaalitehtaan enemmistön omistaa kiinalainen liikemies ja hänen vaimonsa.
Kuva alla: Haminassa sijaitsee Suomen Reserviupseerikoulu (RUK).
