Suomen merikuljetusten huoltovarmuuden turvaaminen on maamme toiminnan kannalta elinehto. Suomen lipun alla purjehtiva pientonnisto, eli kuivarahtilaivat, pystyvät purjehtimaan myös pienempiin satamiin ja kuljettamaan erilaisia projektilasteja.
Prima Shippingin M/s Prima Viking on 89 metriä pitkä ja 13,17 metriä leveä kuivarahtialus. Aluksen kuollut paino on 4748 tonnia. Laiva ei ole liian iso, muttei pienikään, vaan juuri sopivan kokoinen liikennöimään Itämerellä eri kokoisiin satamiin.
Tällä kertaa M/s Prima Viking on purjehtinut Inkooseen, joka on yksi hakurahtia ajavan aluksen käyntisatamista. Hakurahtiliikenteellä tarkoitetaan tavaroiden ja tuotteiden kuljettamista satunnaisten satamien välillä ilman säännönmukaista aikataulua. Rahti määräytyy yleensä vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. M/s Prima Viking purjehtii esimerkiksi Tallinnaan, Riikaan, Klaipedaan, Rostockiin, Ruotsin eri satamiin, Puolaan (esim. Stettin) ja joskus myös Pohjanmerellä.
Inkoon satamassa M/s Prima Viking -aluksen kannella seisoo suomalaisen merenkulun toivo ja tulevaisuus: hän on 17-vuotias harjoittelija Henri Saviaho Rauman merikoulusta (WinNova).
– Saavuimme Inkooseen tällä kertaa Tallinnasta, Saviaho kertoo.
Sepelipöly leijailee ympäri laivan kantta, kun suuret satamanosturit nostelevat sepeliä ruumaan.
Saviaho toimii harjoittelijana M/s Prima Viking -aluksella ja osallistuu laivatyöskentelyyn tottuneesti muun laivaväen mukana. Saviaho taitaa myös itsenäisen työskentelyn, vaikka ilmoittaa iäkseen vasta 17 vuotta. Rauhallisen raumalaisnuoren ikä hätkähdyttää, sillä tänä päivänä laivoilla ei kävele usein vastaan yhtä nuorta miehistöä. Saviahon reippaus ja rohkeus herättävät kunnioitusta, sillä kuivarahtilaiva ei ole helpoin työympäristö.
Kuivarahti on monesti pölyävää irtotavaraa ja leviää pitkin laivan kantta. Se tarkoittaa miehistölle siivoushommia.
- Ruuma spoolataan, eli pestään, jos kuljetettava tuote vaihtuu. Ennen kalkin lastaamista se spoolataan aina, Saviaho summaa.
- Ja nyt täytyy käydä sulkemassa luukkuja, ettei pöly pääse leviämään sisätiloihin, Saviaho lähtee vetämään kiinni raskaita ovia aluksen keulassa.
Erilaisten kiviainesten lisäksi kuivarahtialukset kuljettavat viljaa. Toisinaan kyydissä saattaa kulkea myös romurautaa. Tällä kertaa sitä lastaa ruumaansa iso Liberian lipun alla purjehtiva Blue One-niminen alus M/s Prima Vikingin viereisessä laiturissa.
Suomalaisiin satamiin liikennöi paljon myös ulkomaisia, mukavuuslippujen alla purjehtivia aluksia, kuten Liberia. Vaikka M/s Prima Viking ei ole enää nuori laiva, vaan vahvassa keski-iässä, alus on erinomaisessa maalissa ja suorastaan hohtaa laiturissa sinivalkoisena Liberian lipun alla purjehtivan ”romulaivan” vieressä.
– Huollamme laivaa säännöllisesti, kuten kuuluukin. Olimme vast’ikään Tallinnassa kuivatelakalla, jossa alus maalattiin. Myös lastiruuma hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Lastiluukkuja huollettiin ja vaihdettiin tiivisteet. Alukseen asennettiin uusi painolastivesijärjestelmä (ballast water treatment system), aluksen päällikkö Oscar Eksten kertoilee.
Hyvin ylläpidetty alus tarkoittaa sille pidempää käyttöikää, mutta myös parempaa merenkulun turvallisuutta. Suomen lipun alla purjehtivat alukset ovat hyvässä kunnossa, mutta kaikki muut lippuvaltiot eivät pidä yhtä hyvää huolta aluksistaan. Ei ole yhdentekevää, millaista tonnistoa matalalla Itämerellä purjehtii. Erityisesti Venäjän varjolaivasto aiheuttaa huolta.
2. perämies Milmar Margate aloitti työt Prima Shipping -varustamossa vuonna 2016. M/s Prima Viking -alukselle hän saapui vuonna 2020, eli ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa. Margate on purjehtinut Itämerellä lukuisiin satamiin työssään kuivarahtilaivalla. Mitä hän ajattelee tämänhetkisestä maailman ja Itämeren turvallisuustilanteesta?
– Olemme kaikki samassa veneessä ja jokainen maailman kansalainen saa ikävä kyllä osansa tavalla tai toisella erilaisista konflikteista. Tilannetta ei pääse karkuun missään. Myös Aasiassa tilanne merillä on kiristynyt ja siellä uhkaavasti toimii Kiina.
– Itämerellä tilanne on onneksi vielä rauhallinen ja toivon mukaan säilyy myös rauhallisena, Margate toteaa.
Ahvenanmaan saaristoon kuuluu 6 700 saarta. Filippiinejä voi verrata Ahvenanmaahan, sillä Filippiinien tasavaltaan kuuluu 7 641 trooppista saarta. Milmar Margate on kotoisin Tacloban-nimisestä kaupungista Filippiineiltä. Tacloban sijaitsee Leyten saarella, joka puolestaan on kartalla Filippiinien saarten keskiosassa. Tacloban on Turun ja Tampereen kokoinen kaupunki reilulla 200 000 tuhannella asukkaallaan.
Margate kertoo viihtyvänsä todella hyvin työssään Prima Shipping -varustamossa, jossa hän on ollut töissä nyt kahdeksan vuotta.
– Viihdyn täällä töissä todella hyvin. Töitä ja ajoa on sopivasti ja satamat vaihtelevat. Työ on monipuolista ja suomalaiset sekä virolaiset työkaverit mukavia. Myös konttorin väki on helposti lähestyttävää, mikä on tärkeää, Margate kehuu.
– Laivamiehistö ja työkaverit ovat työssä tärkeimmät – hyvä työyhteisö – joka pitää minut täällä laivalla. Hyvä työilmapiiri auttaa minua jaksamaan laivalla pitkän törnin, joka on meillä filippiiniläisillä kuusi kuukautta.
Houtskärilainen Oscar Eksten on toiminut kolme vuotta M/s Prima Viking aluksen päällikkönä. Varustamon palveluksessa hän aloitti vuonna 2019.
– Työskentelin aiemmin Envikillä, joka kuljetti esimerkiksi Finnsementin lasteja. Sitten olin hommissa myös M/s Furuvik-sementtilaivalla, joka purjehtii Ruotsin lipun alla (varustamo: Eureka Shipping).
Suomen sementintuotanto alkoi Paraisilla 1914, jossa sijaitsee tänäkin päivänä Finnsementin tehdas ja Nordkalk. Suomalaisen sementin valmistuksen pääraaka-aine on kotimainen kalkkikivi. Sementin valmistuksen perusedellytys onkin kalkkikiven paikallinen saatavuus, ja Suomen parhaat kalkkikiviesiintymät ovat olleet myös sementtitehtaiden sijaintipaikkoja. Paraisten lisäksi Lappeenrannassa aloitettiin vuonna 1938, jossa toimii yhä tänäkin päivänä Finnsementin tehdas.
Kun sementti on valmistunut tehtaasta, se laivataan eteenpäin asiakkaille Suomessa ja Itämeren muihin valtioihin. M/s Prima Viking aluksen päällikkö Eksten on kuljettanut pitkin Itämerta sementtiä ja erilaisia kuivarahteja jo useita vuosia. Ensin hän toimi kuivarahtilaivoilla yliperämiehenä ja nyt päällikkönä, joten Eksten on sanan varsinaisessa merkityksessä hän on siis varsinainen kalkkilaivan kapteeni.
Kuivarahtilaivat vierailevat eri satamissa ja jos on mahdollista, miehistö käy maissa yhdessä esimerkiksi ravintolassa syömässä, jolloin pääsee hetkeksi irrottautumaan laivatyöstä. Filippiiniläiset merimiehet työskentelevät aluksella kuusi kuukautta yhtä soittoa.
– Arvostan todella paljon yhteisiä hetkiämme ja lounaita maissa, jos on mahdollista. Niistä saa paljon voimaa.
M/s Prima Viking-aluksen miehistö on kahdeksan henkeä, joista neljä on filippiiniläisiä, kaksi suomalaisia, plus harjoittelija ja kaksi virolaista. Laivalla on tärkeää ylläpitää yhteisöllisyyttä ja keksiä pieniä irtiottoja arjen aherruksesta.
– Me filippiiniläiset laulamme paljon karaokea. Myös laivalla, jossa meillä on karaokevehkeet. Karaokemittelöön osallistuu koko laivaväki. Karaoke on meille hieman vastaava arjen ylellisyys kuin suomalaisille sauna, 2. perämies Milmar Margate naurahtaa.
Vieressä harjoittelija Henri Saviaho hymyilee filippiiniläisten karaoke-innostukselle ja kertoo päässeensä avaamaan myös itse ääntään laivalla. Inkoosta M/s Prima Viking suuntaa kohti seuraavaksi kohti Puolaa, joten pitkän merimatkan aikana kajautetaan mitäs muuta: karaokea!
Saimaan saaressa pikkuinen torppa, istuu portailla Nestor Daguplo. Saimaasta nousee esiin pää, se on norppa.
- Ai, tuoko on norppa, kännykästä kuvaa hyvin kiinnostuneena tutkii M/s Prima Viking -aluksen kokki Nestor Daguplo.
Kyllä se norppa on, ja vieläpä harvinainen Saimaan norppa, joita yritetään suojella. Norppa on päässyt Suomessa julisteisiin – ja jopa postimerkkiin. Maailma on lopulta pieni: ympäri mennään, yhteen tullaan. Saimaan norppa on suomalaisille kuin kiinalaisille panda. Vertaus pandaan avaa kokki Daguplolle kuinka harvinainen ja suojeltu otus Saimaan norppa on Suomessa. Youtubesta soitetaan vielä päälle Juha Watt Vainiota.
– Vanhoja poikia viiksekkäitä, kokki Daguplon pää keikkuu jo musiikin tahtiin ja hymy nousee huulille.
Musiikki on tie filippiiniläisen sieluun. Ja huumori: vanhoja poikia viiksekkäitä.
– Viihdyn tällä laivalla todella hyvin – ja aion jäädä täältä muuten eläkkeelle, Dagaplon on iloinen viiksivallu itsekin.
Suomessa sanotaan, että nimi on enne. Kenties. Nestor Daguplolle Saimaan rannat ovat tutut, vaikka norppaa hän ei ole koskaan nähnyt.
– Purjehdin Saimaalla viisi vuotta. Se on minulle hyvin tuttu vesistö. Tunnen Lappeenrannan ja alueen muut kaupungit, kokki Daguplolle Saimaa tuli tutuksi, kun hän työskenteli siellä Wagenborg-varustamon kuivarahtilaivoilla.
Sitten alkoi Ukrainan sota ja Saimaan kanavan liikenne pysähtyi. Siihen loppuivat kuivarahtialusten – myös Wagenborgin – ajot läpi Saimaan kanavasta. Kokki Nestor Daguplo oli työskennellyt kaikkiaan Wagenborg- varustamossa vuodesta 2004 lähtien, eli 16 vuotta. Hyvässä työiässä olevalle Daguplolle purjehtiminen pohjoisilla vesillä oli käynyt tutuksi.
– Wagenborgin aluksilla purjehdin myös Yhdysvaltoihin Isoille järville, kuten Montrealiin.
Olenpa kerran käynyt myös Grönlannissa aivan pohjoisessa laivalla. Kävimme Thulessa, jonka mainoslause kuuluu tätä nykyä: Let’s go Thule – the end of the World. Thulessa on Yhdysvaltain ilmavoimien pohjoisin tukikohta.
– Ja kerran purjehdin myös Murmanskiin, mutta siitä on jo 20 vuotta aikaa. Me filippiiniläiset emme käyneet siellä laivalta lainkaan maissa, Daguplo muistelee.
M/s Prima Viking on saapunut Inkoon satamaan 4. lokakuuta 2024. Samana päivänä saamme lukea Ylen uutisesta, että Venäjä on alkanut remontoida suljettuja sotilaskaupunkeja aivan Suomen rajan tuntumassa, jotta nuoria sotilasperheitä tulisi pohjoiseen.
Aiemmin olemme lukeneet siitä, että Venäjän strateginen tavoite on yhdistää Itämeren laivasto ja Pohjoinen laivasto jokia, järviä ja kanavia myöten. Venäjän katse on myös vahvasti arktisella alueella.
Murmanskin ja itärajan uutiset eivät ole mieltä ylentäviä lukea, mutta tavalla tai toisella on pidettävä pää kylmänä ja keskityttävä arjen töihin. Suomalaiset kuivarahtialukset, kuten M/s Prima Viking, kuljettavat maamme huoltovarmuuskuljetuksia.
Kokki Nestor Daguplo on yksi tärkeistä miehistön jäsenistä, jotka huolehtivat rahtia Suomen satamiin. Tehtyään töitä jo 20 vuotta pohjoisilla vesillä, joista eniten Itämerellä ja jopa Saimaalla Daguplo on pohjoisten vesien nestori ja tärkeä miehistön jäsen.
– Tykkään todella paljon olla töissä Prima Shipping-varustamossa. Päällikkö Eksten mönstrasi minut, kun olin Paraisilla ja työt Wagenborgilla loppuivat. Prima Shipping on hyvä ja työtahdiltaan inhimillinen varustamo. Viihdyn aluksella todella hyvin ja toivon, että pystyn jatkamaan täällä töissä eläkepäiviin saakka.
Miehistö tekee laivan ja pitsa perjantain, jota Daguplo valmistaa nyt miehistölle ja sitten eikun syömään!