TEKSTI: JUHA GRANATH, KUVAT JA VIDEOT: SUOMEN MERIVOIMAT JA SAANA LAMMINSIVU JA JUSSI HELMINEN
Vieraiden valtioiden kohdistama uhka Suomen aluevesillä oleviin aluksiin on Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkaamista.
- Merivoimat torjuu tällaisen toiminnan viimekädessä voimakeinoja käyttäen, Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Juhapekka Rautava sanoo.
Videossa alla Vuosaaren meriväylä, jota pitkin ajaa Suomen lipun alla purjehtiva Eckerö Line-varustamon M/s Finbo Cargo ja vastaan ajaa konttilaiva.
Tiedostavalla 1970-luvulla Itämerta kynnettiin rauhaisin mielin. Tahdin löi silloisen poliittisen laululiikkeen kirkkain ääni Agit Prop -yhtye laulullaan ”Itämeri, rauhan meri”.
”On meri raja maailmaan, kai siksi rantojaan valtakunnat vartioivat sota-aseillaan. Jos ystävyyttä varten myös nuo rajat on, niin epätoivo, pelko on ainut rajaton. On Itämeri rauhan meri, tyven suojainen. Sen katse kirkas peloton ja kyynel suolainen.”
Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Viimeistään silloin Itämeren tyven suojaisuus ja kirkas katse vaihtuivat myrskyä enteilevään sumeuteen.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana Itämerta koskevat uutiset ovat kertoneet mm. Naton sotalaivojen Suomen vierailuista, kotimaisista ja kansainvälisistä suurista sotaharjoituksista ja venäläistä öljyä kuljettavien huonokuntoisten tankkerien tuomista ympäristöuhista.
Suomen aluevesillä vieras näky eivät ole myöskään kiinalaiset alukset. Tässä suuri Kiinan valtion omisteisen Cosco-varustamon konttilaiva M/s Tian En Suomen aluevesillä viime talvena. Coscon laivat liikennöivät säännöllisesti esimerkiksi Helsingin Vuosaaren satamaan.
Suomen Merivoimien marraskuiseen Freezing Winds 22 -sotaharjoitukseen osallistuneen ranskalaisen Chevalier Paul -fregatin kapteeni, kommodori Anthony Branchereau kertoi medialle venäläisten hävittäjien käytöksestä Itämerellä.
- Se oli niiltä vaarallista käytöstä. Ne lensivät yli nopeasti ja hyvin matalalla. Ne eivät vastanneet meidän kysymyksiin niiden aikomuksista.”
Toki haave Itämerestä rauhan merenä elää. Marraskuun lopulla ympäristöjärjestö Greenpeace kiinnitti rauhanlipun Nord Stream -putkeen. Nord Stream -kaasulinjaston kaksi putkea tuhoutuivat neljässä räjähdyksessä syyskuun 26. päivä.
Kuvassa alla: Neljän NATO:n sotalaivaa tekivät kansainvälisen laivastovierailun Helsinkiin toukokuun lopussa 2022. Kuvassa saksalainen fregatti Sachsen.
Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Juhapekka Rautava ei näe, että tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuu eritystä uhkaa Itämeren meriliikenteelle. Rautava kuitenkin korostaa, että jännittyneen tilanteen aikana tahaton eskalaatio ja vahingot ovat mahdollisia.
- Ukrainan sodan leviämistä pyritään välttämään. Ei ole nähtävissä, että Venäjällä tällä hetkellä olisi kykyä tai halua haastaa länttä laajemmin. Venäjän Itämerellä olevasta laivastollisesta voimasta on poissa kyvykkyyksiä, mutta Venäjä operoi edelleen aktiivisesti Itämerellä.
Venäjän aktiivisuutta Itämerellä osoittaa mm. sen viime kesänä pitämät sotaharjoitukset, joissa sotalaiva Soobrazitelny-korvetilta ammuttu ohjus tuhosi kohdelaivan. Venäläistä öljyä kuljettavien tankkereiden romuralli lisää ympäristöuhkia Suomenlahdella.
Operaatiopäällikkö Juhapekka Rautava muistuttaa, että Venäjällä on asettaa muitakin uhkia Suomen merenkululle kuin aseilla kalistelu. Sotaa alemman tason uhat ovat mahdollisia, ja kiusaa voidaan tehdä monella tapaa.
- Eräs helposti kiistettävissä oleva tapa on vaikuttaa vedenalaiseen infrastruktuuriin, kuten energianvientiin tai tietoliikenneyhteyksiin. Meriliikennettä voi myös häiritä ilmoittamalla vaikka ylisuuria ammuntojen vaara-alueita tai asettamalla erilaisia merenkulun rajoitusalueita.
- Joskus myös väärät viestit eli informaatio-operaation käyttäminen esimerkiksi merellä kelluvista konteista tai ajomiinahavainnosta voisivat ainakin hetkellisesti aiheuttaa häiriöitä meriliikenteelle, Merivoimien operaatiopäällikkö Juhapekka Rautava sanoo.
Juhapekka Rautavan mukaan merenkulun turvallisuuteen voidaan vaikuttaa myös teknisesti mm. häiritsemällä satelliittipaikannusjärjestelmää tai alusten AIS-järjestelmiä sekä niihin liittyviä tilannekuvajärjestelmiä.
- Suuronnettomuus Itämerellä on nähtävä niin ikään uhkana muun muassa merenkululle, mutta etenkin Itämeren ympäristölle, Rautava muistuttaa.
Video: Suomenlahti on matala ja karikkoinen. Öljyonnettomuus Itämerellä olisi haastavaa putsata ja haavoittaisi herkkää luontoa.
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Itämerellä on jatkuvasti joko liikkeellä tai satamissa noin 2 000 kauppalaivaa miehistöineen.
Tammikuussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov uhkaili Suomea ja Ruotsia sotatoimilla. Jos Ukrainan sota kiihtyy ja tilanne Itämerellä pahenee, vaaraan joutuvat niin merimiehet kuin laivojen lastit.
- Merikuljetuksessa suojellaan lähtökohtaisesti alusta ja sen miehistöä, ja lastia vain välillisesti. Jos lasti on Suomelle erityisen merkittävää, voi se nostaa prioriteettijärjestystä siitä, kuinka suurilla resursseilla alusta voidaan suojata, operaatiopäällikkö Juhapekka Rautava sanoo.
Rajavartiolaitos valvoo Suomen 1344 kilometriä pitkää itärajaa 1350 ihmisen voimin, mutta miten Merivoimat turvaa suomalaista merenkulkua Suomen aluevesien sisällä, Merivoimien operaatiopäällikkö Juhapekka Rautava?
- Kaikkinainen uhka kaikkiin Suomen aluevesillä kulkeviin aluksiin on Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkaamista. Merivoimat torjuu tällaisen toiminnan aluevalvontalain nojalla viimekädessä voimakeinoja käyttäen.
Kuva alla: Merivoimien ja NATO:n yhteisharjoitukset Itämerellä.
Merikuljetusten suojaamisessa tärkeä oikeudellinen jaottelu on suojattavan aluksen lippuvaltio, ei sen omistussuhde tai sen kuljettaman lastin omistus. Näin Suomella on oikeus suojella myös Suomen lipun alla purjehtivia aluksia myös kansainvälisillä vesialueilla.
- Tarvittaessa tämä toteutetaan viranomaisyhteistyönä resurssien ja tehtävien yhteensovittamisella, operaatiopäällikkö Rautava vakuuttaa.
Juhapekka Rautavan mukaan eteen tulee tilanteita, jolloin viranomaisyhteistyö joutuu koetukselle. Esimerkiksi vihamieliset tahot pystyvät vaikuttamaan meriliikenteeseen muillakin keinoin kuin laajentamalla konflikti aseelliseksi.
- Puhutaan ns. harmaasta vaiheesta tai hybridivaikuttamisesta. Viranomainen, jolla on kohteeksi joutuneen alan toimivaltuudet, on tällöin vastuussa tilanteen hoitamisesta. Meriliikenteen turvaamisen viranomaisyhteistyö on hyvällä tasolla ja sitä harjoitellaan aktiivisesti.
Meriliikenteen johtamisen vastuuviranomaista ei ole normaalioloissa valtakunnallisesti määritetty. Valmiuslain 79 § ollessa voimassa Liikenne- ja viestintävirasto johtaa ja valvoo vesikuljetuksia.
Kuva alla: Harjoitukset Suomenlahdella, kuva Merivoimat
Merivoimilla oli vuoden 2022 aikana useita laajoja harjoituksia, joihin osallistui myös lukuisten Nato-maiden sota-aluksia. Yhteisoperaatioiden tavoitteisiin kuuluivat mm. kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen.
- Natolla on Allied Maritime Commandin (MARCOM) alaisuudessa oma NATO Shipping Centre, jonka eräs tehtävä on yhteensovittaa kauppamerenkulkua ja merellisiä sotilastoimintoja, Rautava muistuttaa.
Operaatiopäällikkö Juhapekka Rautavan mukaan Merivoimien kansainvälisten kumppanien harjoittelu Suomen merialueilla sekä lähivesillä vahvistavat suomalaisen merenkulun turvallisuutta.
- Suomen Nato-jäsenyys tulee varmasti vaikuttamaan positiivisesti kauppamerenkulun turvaamiseen. Tilannetietoisuus ja tilannekuva maailmanlaajuisesta kauppamerenkulusta selkiytyy ja sen myötä myös ennakoitavuus paranee, operaatiopäällikkö Rautava ennakoi.
Kuvat alla: Yhdysvaltalainen USS Gravely Helsingin Hernesaaressa 29.5.2022.
Alimmassa kuvassa Suomen Merivoimien alus kesäkuussa Suomenlinnassa Helsingissä.
