TEKSTI: JUHA GRANATH
Arktinen alue on pysynyt vakaana vuosikymmeniä USA:n ja Venäjän ydinpelotteista huolimatta. Muuttuuko tilanne nyt, kun Nato voimistuu, mutta Venäjä haluaa ylläpitää aseellisen ylivoimansa?
- Ilmastonmuutos on paljon Venäjää suurempi uhka arktisella alueella, Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki ulkoministeriöstä sanoo.
Arktinen alue, eli Arktis, on kiinnostanut sotilaita, poliitikkoja ja tutkijoita vuosisatojen ajan. Arktis tarkoittaa maapallon pohjoisimpia alueita. Suomessa sen rajan voi ylittää mm. Napapiirillä Joulupukin Pajakylässä Rovaniemen kupeessa.
- Arktinen alue alkaa Kanadan Vancouverista ja päättyy Venäjän Vladivostokiin. Siihen kuuluu keskinen Jäämeri ja pohjoisnapa. Maamme arktisen politiikan mukaan myös koko Suomi kuuluu Arktiseen, arktisen alueen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki ulkoministeriöstä sanoo.
Arktisen alueen pitkään jatkunut vakaus on kyseenalaistettu. Alueen kasvava sotilaallinen merkitys asettaa uusia vaatimuksia Nato-Suomelle. Arktisen alueen hurja lämpeneminen lisää helteiden, rankkasateiden ja kuivuusjaksojen määriä ja voimakkuuksia Suomessakin.
Kansi: Laiva Scoresbynsalmessa, itäisessä Grönlannissa sijaitsevassa vuonossa. (Shutterstock/Steve Allen)
Kuva alla: Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo pohjoisella Jäämerellä. (Shutterstock/Remo Thommen)
Puolustusministeri Antti Häkkänen kirjoittaa Kadettikunnan Kylkirauta -lehdessä, että arktisen alueen laaja turvallisuuspoliittinen tarkastelu on suomalaisille melko uutta. Arktiseen alueeseen kuuluva Kuolan niemimaa on Venäjän ydinpelotteen avainalue.
- Naton jäsenenä joudumme katsomaan aluetta entistä laajemmin. Puolustuspoliittisessa ajattelussamme on huomioitava myös liittolaisemme tarpeet ja liittokunnan suunnitelmat, puolustusministeri Häkkänen toteaa.
Puolustusministerin puheet on otettu kirjaimellisesti hallitusohjelmaan. Sen mukaan maamme profiloituu Natossa arktisen ja Itämeren turvaamisessa. Hallitusohjelmassa ei mainita kansainvälistä arktisen alueen politiikkaa. Arktisuus mainitaan vain Nato-yhteydessä.
- Pahinta on, että ei nähdä muuta kuin sotilaspoliittiset uhat. Haluan korostaa, että arktisen alueen asukkaiden hyvinvointi, kestävä kehitys ja alkuperäiskansojen olojen parantaminen vaatii investointeja, vihreää siirtymää sekä fyysisiä että digitaalisia yhteyksiä, Vuorimäki sanoo.
Maailmaa kiertävä arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki korostaa, että Suomi on kansainvälisesti kiinnostava, koska se on arktinen valtio. Kun arktinen Suomi puhuu, muut ovat hiljaa ja kuuntelevat.
- Suomen kylmäosaaminen kiinnostaa, on kysymys jäänmurtajista, laivanrakennusteknologiasta, asuinrakennusten rakentamisesta, vaatteista, suojavarusteista tai telekommunikaatiosta. Arktisuuden korostaminen on Suomen kilpailukyky, jota kaikki eivät riittävästi ymmärrä.
Kuva alla: Jäänmurtaja Voima lähti jäänmurtoon Katajanokalta viime talvena 14.12.2023.
Arktiseen alueeseen kuuluvat pohjoisnapaa ympäröivä Pohjoinen jäämeri ja osia Venäjästä, Alaskasta, Kanadasta, Grönlannista ja Pohjoismaista. Yli puolet arktisesta alueesta on Venäjän alueella.
Kuva arktisesta alueesta ja Pohjoisnavasta satelliitista nähtynä helmikuussa. Kuva: Shutterstock
Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon Ukrainan sodan seurauksena, arktisesta alueesta tuli sotilasliiton pohjoinen sivusta. Miten käy vakauden, kun Venäjä ylläpitää sotilaallisen ylivoimansa, ja Nato haluaa puolustaa sen pohjoisia osia ja integroida Suomea Natoon?
- Alue on edelleen rauhallinen, mutta jännitteet kasvavat. Nyt kun meillä ei ole aktiivista vuoropuhelua Venäjän kanssa, vaarana on, että vaikkapa jonkin onnettomuuden väärintulkinnan vuoksi tilanne kärjistyy, arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki sanoo.
Arktinen alue on Venäjälle tärkeä ydinaseiden ja ohjusjärjestelmien testialue. Venäjän Pohjoisen laivaston Murmanskin tukikohtaan on sijoitettu Pohjoisen laivaston ydinkäyttöiset ja strategisesti tärkeät alukset.
Lapin yliopiston eläköitynyt arktisen politiikan professori, nykyään Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija ja Arctic Yearbook -journaalin päätoimittaja Lassi Heininen muistuttaa, että arktisen alueen ydinaserakenteet ovat olleet siellä jo 1970-luvulta lähtien.
- USA ja Venäjä ovat arktisen alueen ydinasevaltiot. Natolla ei ole siellä yhtäkään ydinasetta. Kolmansilla osapuolilla ei ole sinne mitään asiaa, ja siksi USA ja Venäjä voivat jatkaa arktisella alueella kylmän sodan loppuvaiheissa alkanutta yhteistyötään, Heininen sanoo.
Viime aikoina on uutisoitu mm. Laatokalla sotaa harjoittelevista ja Jäämerelle siirrettävistä venäläisistä ohjuskorveteista, Murmanskista lähteneestä vaurioituneesta, räjähtäviä kemikaaleja kuljettaneesta aluksesta sekä Itämerellä katkotusta kaasuputkesta ja datakaapeleista.
- Mielestäni Arktisen neuvoston jäsenmaat voisivat erottaa tieteellisen tutkimuksen ja ympäristösuojelun ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan, professori Lassi Heininen sanoo.
Kuva alla: Ilmakuva Murmanskin kaupungista. Kuva: Shutterstock / Melnikov Dmitriy
Suomen hallitusohjelman mukaan maamme profiloituu Natossa arktisen ja Itämeren alueen turvaamisessa. Arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki ei ulkoministeriön virkemiehenä kritisoi hallitusohjelmaa, mutta sanoo Suomen tuovan merkittävää vahvuutta sotilasliitolle.
- Suomella on vahvat ilma- ja maavoimat, ja se pystyy operoimaan kylmässä. Jos tilanne Itämerellä kiristyy, sen jälkeen Venäjän reitti valtamerille käy arktisen alueen ja avautuvan Kollisväylän kautta.
Geo- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Lassi Heininen on osallistunut kansainvälisen tutkijaryhmän jäsenenä Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksiin ja vieraillut isäntiensä kanssa Venäjän pohjoisilla alueilla.
- Kansainvälisessä politiikassa uhka- ja viholliskuvien luominen on vaarallista leikkiä. Kun sotilaallinen tilanne kiristyy Pohjolassa, me olemme ensimmäisinä vaarassa, ruotsalaiset peesaavat. Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä tehdä ja mitä jättää tekemättä, Heininen tuumaa.
Mikä sitten on arktisen alueen suurin uhka, Petteri Vuorimäki ja Lassi Heininen?
- Ilmastonmuutos. Ehdottomasti, Vuorimäki sanoo.
- Ilmastonmuutos. Ilmastomuutos. Sotapsykoosissa unohdetaan, että se on ennen kaikkea turvallisuuskysymys, Heininen tuumaa.
Kuva alla: Sulava jäätikkö Grönlannin edustalla. Kuva: Shutterstock / Muratart
Arktinen alue on lämmennyt viime vuosikymmeninä jopa nelinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan verrattuna. Se aiheuttaa mm. jääpeitteen sulamista, merenpinnan nousua ja muutoksia luonnon monimuotoisuuteen.
Arktinen suurlähettiläs Vuorimäki korostaa, että arktisella alueella ollaan lähestymässä keikahduspisteitä eli tilanteita, joiden ylittämisen jälkeen luonto ei enää ylläpidä itseään eikä siitä riippuvaisia ihmisiä. Edessä saattaa olla valtavia muutoksia.
- Jos merivesi lämpiää tiettyyn rajaan asti, lämpenemistä ei voida enää pysäyttää. Tiede ei vielä tiedä kaikkia keikahduspisteitä, mutta yksi valtava muutos voi olla pohjoisia merialueita lämmittävän merivirran pysähtyminen.
Puolustusministeri Antti Häkkänen näkee ilmastomuutoksen tuovan merenkulkijoille myös helpotuksia. Kylkirauta-lehdessä hän toteaa, että ”ilmastonmuutoksen seurauksena Koillisväylän käyttö muuttuu jatkuvasti helpommaksi ja merireitti Euroopasta Aasiaan lyhenee”.
Professori Lassi Heininen on käynyt pari kertaa venäläisillä jäänmurtajilla tutustumassa arktisiin merialueisiin. Heinisen mukaan ilmastonmuutos luo merenkululle uusia mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia.
- Turha kuvitella, että pohjoinen merialue kadottaisi kokonaan jäänsä. Jäänmurtaja kyllä rikkoo jäätä, mutta se on kömpelö paksussa sohjossa. Ilmastonmuutoksen eteneminen heikentää mm. ennustettavuutta ja nostaa vakuutusmaksuja.
Kuva alla: Poronhoitaja Nadymissa Venäjällä. Nadym sijaitsee Jamalissa Nenetsiassa (Luoteis-Siperia) Jäämeren rannalla. Kuva: Shutterstock / Evgenii Mitroshin
Lassi Heininen muistuttaa, että yhä kiihtyvällä ikiroudan sulamisella on arktisella alueella jo nyt välittömiä seurauksia. Kaikenlainen suunnittelu ja rakentaminen vaikeutuvat ja tulevat paljon kalliimmaksi sekä perinteisten elinkeinojen harjoittaminen käy mahdottomaksi.
- Arktisella alueella asuu kymmeniä kalastuksella, poronhoidolla, hylkeen ja valaanpyynnillä eläviä alkuperäiskansoja. Nyt kevätjäille ei enää uskalleta lähteä. Ruoka on tuotava kaukaa tölkeissä, ja se on kaukana heidän totutusta ruokavaliostaan. Meille pikkujuttu, mutta heille elintärkeä.
Arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki korostaa, että meidän pitää keskittää kaikki huomio ilmastomuutoksen kuriin saamiseksi arktisella alueella.
- Ilmastonmuutos on valtava uhka lapsillemme ja lastenlapsillemme. Jos joku vähättelee sen merkitystä, hän ei ole perehtynyt asiaan otsikoita pidemmälle, Vuorimäki sanoo.
Kuva alla: Arktisen neuvoston vanhempien virkamiesten kokous Rovaniemellä vuonna 2018. Kuva: Arktinen neuvosto
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa vuonna 2022, samalla tuli tauko arktisen alueen seitsemän länsimaan ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Arktisten valtioiden tärkein yhteistyöelin Arktinen neuvosto jäädytti kaiken toiminnan Venäjän kanssa.
Arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki painottaa Arktisen neuvoston 28-vuotisen historian aikana tehtyjen päätösten merkitystä.
- Neuvosto toi arktisen alueen ilmastonmuutoksen osaksi globaalia ilmastonmuutosta. Neuvostossa pohditaan kaikkia aluetta koskevia keskeisiä kysymyksiä, kuten alkuperäiskansojen oikeuksia, onnettomuuksiin varautumista sekä laivaliikennettä.
Viime keväänä tapahtui kuitenkin lähentymistä venäläisten tutkijoiden kanssa. Arktisen neuvoston työ- ja asiantuntijaryhmät kokoontuivat virtuaalisesti. Normaaliin on vielä matkaa, sillä arktiset suurlähettiläät ja maiden ministerit eivät tapaa kasvokkain venäläisiä kollegoitaan.
- En ole missään tekemisissä venäläisten kollegoideni kanssa, Vuorimäki summaa.
Kansainvälisesti Mr. Arctic -nimellä tunnettu professori Lassi Heininen sen sijaan ylitti rajan ja osallistui viime keväänä Moskovassa pidettyyn Kaukoitä ja Arktis 2024 -konferenssiin. Lapin yliopisto suivaantui matkasta ja irtisanoi Heinisen emeritusprofessorin sopimuksen.
- Siellä painettiin paniikkinappulaa. Helsingin yliopiston mukaan en rikkonut opetusministeriön säädöksiä, koska kutsuja oli kansainvälinen järjestö. Sopimukseni Helsingin yliopiston vierailevana tutkijana jatkuu edelleen.
Helsingin Sanomat nosti pääkirjoituksessaan huolen, että ”Ihmisten mielissä ja päättäjien asenteissa ilmastokriisi on joutunut tekemään tilaa sodille ja konflikteille. Yhteisestä maapallosta olisi kuitenkin pystyttävä sopimaan kriisienkin keskellä”.
Professori Heininen muistuttaa, että tieteen vapaus on taattu perustuslaissa.
- Mielestäni Arktisen neuvoston kahdeksan jäsenmaata voisivat erottaa tieteellisen tutkimuksen ja ympäristösuojelun ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan. Tiede- ja ympäristöyhteistyö pitäisi sallia nykyisestä tilanteesta huolimatta, Heininen sanoo.
Kuva alla: Norjan Tromssa. Kuva: Shutterstock/Jens Otte
