Suomessa on yhteensä 1134 vesihuoltolaitosta 309 kunnassa. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kuntien tulee pitää vesihuoltolaitokset kokonaan omistuksessaan. Vesihuoltolaitosten osiakaan ei saisi myydä ulkopuolisille, maa- ja metsätalousministeriö tiedotti 9.1.2025.
Yle uutisoi 3.3.2025 Gotlannin saarella vesihuoltoon kohdistuvasta epäillystä sabotaasiyrityksestä. Suomessa on tapahtunut kuluneen vuoden aikana vesihuoltoon kohdistuneita murtautumisia. Vedenjakelu on huoltovarmuuden kannalta kriittinen infra, joka on säilytettävä kansallisessa omistuksessa.
Vesi on meidän -kansalaisaloitteen vesihuollon yksityistämisen estämiseksi allekirjoitti lähes 90 000 henkilöä ja aloite luovutettiin eduskunnalle maaliskuussa 2020. Aloitteen tavoitteena on estää julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille ja nykyinen julkisen sektorin omistajuus säilytetään sen hallussa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus aloitti saapuneen kansalaisaloitteen pohjalta vesihuoltolain uudistamisen viime kesänä. Suomen hallitus markkinoi lakiesitystään Suomen vesihuoltoa parantavana lakia, vaikka vesihuoltoa koskeva lakiesitys jätti mahdollisuuden, että vesilaitosten omistuspohjasta jopa 49 prosenttia voitaisiin myydä ulkomaisille sijoittajille.
Hallituksen vesihuoltoa koskeva lakiesitys on siis susi lammasten vaatteissa ja tästä johtuen se aiheutti viime syksynä suuren julkisuusmellakan. MTV uutisoi 7.10.2024: ”Veden yksityistäminen piti estää, mutta mitä tapahtui? "Uusia Caruna-kauppoja ei pidä sallia". Myös Merimies-lehti kirjoitti aiheesta pitkän artikkelin 31.10.2024: Tulevat sukupolvet näkevät Suomessa janoa, jos vesivaroja yksityistetään.
Hallituksen vesihuoltoa koskevasta lakiesityksestä järjestettiin lausuntokierros 1.7.–30.9.2024. Lakiesitykseen jätettiin yli 130 lausuntoa, joista yhteenvedon teki maa- ja metsätalousministeriö. Lausuntopalautteen pohjalta maa- ja metsätalousministeriö ehdotti 9.1.2025, että kunta ei saisi myydä vesihuollon omistustaan ollenkaan.
Ensimmäisen lausuntokierroksen ehdotuksen mukaan omistusta olisi saanut myydä, mutta kunta ei olisi saanut luopua määräysvallastaan. Käytännössä kunta olisi saanut myydä vähemmistöomistusosuuden laitoksesta.
Saapunut lausuntopalaute - ja varmasti kesän sekä syksyn 2024 murtautumiset suomalaisiin vesihuoltolaitoksiin - saivat myös Iltalehden mukaan myös hallituksessa istuvan maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kääntämään takkinsa ja hän ilmoitti 9.1.2025, että hallitus on aikeissa kieltää kokonaan kuntien omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten myymisen kuntien ulkopuolisille tahoille.
– Kunta ei saa myydä tai muulla tavoin luovuttaa omistustaan vesihuoltolaitoksesta, tukkuvesihuoltolaitoksesta tai vesihuolto-omaisuudesta muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistuksessa olevalle laitokselle, uudessa pykälässä todetaan.
Korjattu pykälä lähti 9.1.2025 lausuntokierrokselle. Muu osa lakiesityksestä etenee normaalissa valmistelussa. Vesihuoltoa koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn loppukeväästä. Hallitus esittää, että laki vesihuoltolain muuttamisesta tulisi voimaan jo 1.1.2026.
Suomen vesilaitoksiin – ja sittemmin jopa Itämeren alueella tapahtuneet vesilaitoksiin kohdistuvat sabotaasit – antavat meille viimeisen signaalin pitää vesihuoltomme – ja samalla suomalaisten vesistöjen – omistus kansallisissa käsissä. Suomen makean veden varannot ovat tulevaisuudessa kova kiinnostuksen kohde, kun kuivuus koettelee maailmaa. Ei siis myydä tuhansien järvien maan vesivarantoja ulkomaisille sijoittajille ja yksityishenkilöille, vaan pidetään ne kansallisessa omistuksessa. Tällöin pystymme takaamaan, että juomavesi on kaikkien suomalaisten saavutettavissa ilman suuria kustannuksia. Suomen vesi ei ole kauppatavaraa.