TEKSTI: JUHA GRANATH
EU:n parlamenttivaalit pidetään kesäkuun 9. päivä ja Suomesta Brysseliin valitaan 15 meppiä.
Miksi minun kannattaa äänestää Euroopan parlamenttivaaleissa, kysyy moni merenkulkija.
- EU määrittää yhä enemmän merenkulun edellytyksiä. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, että työolosi säilyvät ja alukset pysyvät Suomen lipun alla, eurovaaliehdokas ja kansanedustaja Suna Kymäläinen vakuuttaa.
Maailman meriä seilannut merenkulkija on tottunut työssään erilaisiin kulttuureihin, työtapoihin, kieliin ja rotuihin. Työ laivoilla opettaa, että eri maiden kansalaisten kanssa voi tehdä yhteistyötä ja saavuttaa hyviä tuloksia.
Sama pätee politiikassa. EU-parlamentissa istuu 705 jäsentä 27 maasta. Parlamenttiedustajien eli meppien päätökset vaikuttavat myös suomalaisen merimiehen elämään. Siksi EU-vaaleissa kannattaa äänestää.
Europarlamenttiehdokas ja kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) uskoo, että EU:lla olisi tarjota paljon hyvää suomalaisille merenkulkijoille.
- EU-parlamentti voi päätöksillään edistää vihreää siirtymää ja sitä kautta parantaa Suomen vientiteollisuuden mahdollisuuksia. Oikeat päätökset avittavat työolojen yhteistä määrittelyä sekä koko Euroopan turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Viime EU-vaaleissa vuonna 2019 äänestysprosentti Suomessa oli vain runsaat 40. Sen jälkeen korona ja Ukrainan sota ovat muuttaneet Eurooppaa perin pohjin. Nukkuminen eurovaaleissa ei ole merenkulkijan eikä Suomen etu.
- Silloin muut päättävät puolestasi. Suomen äänen on syytä kuulua vahvasti EU-parlamentissa, jotta talvimerenkulumme erityisvaatimukset ja geopoliittinen asemaamme Venäjän karhun kainalossa ymmärretään, Suna Kymäläinen sanoo.
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Saimaan kanavan rannalla asuva ja vuodesta 2011 eduskunnassa istunut Suna Kymäläinen perustelee ehdokkaaksi lähtöään mm. sillä, että Venäjään kohdistuva pakotepolitiikka on muuttanut rajusti itärajan alueiden elinoloja. Itä-Suomi tarvitsee Euroopassa puolustajansa.
- Liikenne on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta nyt on myös turvallisuuspolitiikka. Kun Saimaan kanava on pois pelistä, korvaavien reittien löytäminen Itämerelle on tärkeää. Se ei pienellä rahalla eikä vaivalla onnistu. Tässä tarvitaan myös EU:n tukea.
Brysselissä ja Strasbourgissa kokoontuvassa EU-parlamentissa istuu 14 suomalaista edustajaa. Kokoomuksella ja vihreillä on molemmilla kolme paikkaa, SDP:llä, keskustalla ja perussuomalaisilla kaksi, vasemmistoliitolla ja RKP:llä kummallakin yksi.
Suomen vuonna 1995 alkaneesta EU-jäsenyydestä lähtien on esitetty kritiikkiä, että EU puuttuu liikaa Suomen sisäisiin asioihin. Suna Kymäläinen myöntää osittain arvostelun oikeaksi ja toivoo enemmän vuoropuhelua meppien ja kotimaan päättäjien kesken.
- Kokemukseni on, että kun mepit valmistelevat EU-tasolla lainsäädäntöhankkeita, he käyvät liian vähän keskusteluja kansallisten liikennetoimijoiden kanssa. Tämä on asia, jonka itse haluaisin paremmalle tolalle, eduskunnan liikennejaoston jäsen, eurovaaliehdokas Kymäläinen sanoo.
Euroopan unionissa tehdään merenkulkuun liittyviä lainsäädännöllisiä päätöksiä. Asetus on määräyksistä vahvin. Se tulee jokaisessa jäsenmaassa sellaisenaan voimaan. Direktiivi velvoittaa jäsenmaata muuttamaan lainsäädäntöään, mutta keinoista valtio päättää itse.
Eduskunnan meriryhmän alkuperäisjäsen Suna Kymäläinen muistuttaa, että EU:n merenkulkualan lainsäädäntöpaketissa on runsaasti merenkulun työehtoja ja -oloja sääteleviä direktiivejä.
- Yhteistä sääntelyä tarvitaan esimerkiksi siinä, että varustamoille ei tule mahdollisuutta kaksiin työmarkkinoihin samalla laivalla ja täten ulosliputtaa paremmilla työehdoilla työskentelevät. Meppinä vastustaisin sekamiehitystä sekä mukavuuslipun väärinkäyttöä.
- Merenkulusta keskustellaan mielellään, mutta tietopohja on usein heikko. Hyvä esimerkki on matkustajaliikenteen leimaaminen viihdemerenkuluksi. Matkustajalautoilla on valtava rooli viennin ja tuonnin turvaamisessa. Ne ovat tärkeä osa logistiikkaketjua, ei viihdebisnestä.
Niin meppien kuin kansallisten päättäjien on syytä tietää ja muistaa, että Suomen riippuvuus merikuljetuksista on noussut Ukrainan sodan myötä. Tullin mukaan jo 93,5 prosenttia viennistä ja 97,7 tuonnista kulkee meritse.
Video yllä: Venäjälle liikennöiviä aluksia Suomenlahdella, jossa purjehtii paljon Venäjän varjolaivastoa.
Eurovaaliehdokas Kymäläisen mukaan Eurooppa on laiminlyönyt puolustusvarautumistaan. Siksi turvallisuuden vahvistaminen on EU-parlamentissa tulevalla kaudella tärkeämmässä roolissa kuin koskaan aiemmin.
- EU:lla on oltava uskottava puolustusstrategia riippumatta siitä, miten USA:n vaaleissa kulloinkin käy, myös eduskunnan liikennevaliokunnassa istuva Suna Kymäläinen sanoo.
EU:n meriliikennettä koskevat säädökset pyrkivät asianmukaisten työolojen lisäksi varmistamaan myös merenkulun turvallisuus- ja ympäristövaatimusten noudattamisen. Kymäläisen mukaan sotaa käyvässä Euroopassa tärkeintä on huoltovarmuuden takaaminen.
- Itämerestä on tullut arvaamaton. Kaasuputkia ja merikaapeleita on rikottu. Venäjän lisääntyneen sotilaallisen toiminnan takia tarvitsemme lisää toimivia satamia, jotka voivat ottaa vastaan isompiakin aluksia.
Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja Nato-jäsenyys ovat nostaneet maamme painoarvoa EU:ssa. Esimerkiksi Euroopan komissio perui aikeensa heikentää suomalaisten satamien asemaa Euroopan liikenneverkossa TEN-T:ssä.
- On myös pohdittava, kulkevatko Suomen merireitit enemmän lännessä Ruotsin läheisyydessä vai menemmekö edelleen Itämeren altaan läpi. Toki Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tuo muutoksia EU:n Itämeren ja arktisen merialueen turvallisuusstrategioihin, Suna Kymäläinen sanoo.
EU:ssa Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) tehtäviin kuuluu mm. edistää meriturvallisuutta ja vähentää meren saastuttamista. Lisäksi se neuvoo Euroopan unionia meriturvallisuusasioissa ja -lainsäädännössä.
EU-parlamentin yksi tärkeimmistä tehtävistä on toteuttaa vihreän kehityksen edistämiseen tarkoitettua Fit For 55-valmiuspakettia. Tavoite on leikata EU:n kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Vihreän siirtymän edistäminen hyödyttäsi valtavasti Suomen teknologia- ja vientiteollisuutta. Se olisi samalla piristysruiske maamme merenkululle. Suna Kymäläisen mielestä suomalainen teollisuus on ollut ympäristöasioissa hyvin etulinjassa.
- Ihmettelen niitä, joiden mielestä vihreä siirtymä on höpöhöpöä. Ostajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteen tuotantotapaan. Pieni hiilijalanjälki on valttikortti, jonka avulla Suomi pystyy kilpailemaan maailman markkinoilla.
EU-vaalien ennusteet povaavat laitaoikeistolle menestystä. Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan äärioikeiston nousu vaikuttaisi vahvasti EU:n ilmastopolitiikkaan. Vihreän siirtymän kunnianhimoisten tavoitteiden laskeminen olisi haitaksi Suomelle.
- Laitaoikeiston suosio kertoo, että jotain EU-politiikassa on mennyt pieleen. Euroopassa eriarvoistuminen on räjähtänyt käsiin. Ihmiset kokevat, että heidän elintasonsa ei kohene eikä heitä kuulla. Yksinkertainen viesti menee perille. Se antaa ääriliikkeille tilaa, Suna Kymäläinen sanoo.
EU:n parlamenttivaalit pidetään kesäkuun 9. päivä ja Suomesta Brysseliin valitaan 15 meppiä.