TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KUVAT: MERIMIEHIÄ ERI SUOMALAISISTA VARUSTAMOISTA
Suomen uuden hallituksen tavoitteena on luoda maahan 100 000 uutta työpaikkaa hallituskauden loppuun mennessä. Merenkulku tarjoaa tähän tällä hetkellä tuhannen taalan paikan, sillä alalla kärsitään suuresta työvoimapulasta. Voisiko massatyöttömyyden kouriin joutuneita rakennusalan ammattilaisia ”muuntokouluttaa” merimiehiksi?
Suomalaiset varustamot etsivät tällä hetkellä henkilökuntaa töihin maamme laivoille. Osaajia tarvitaan kaikilla erilaisilla laivoilla: matkustajalaivoilla, rahtilaivoilla, säiliölaivoilla, jäänmurtajilla kuin pienemmillä aluksilla, kuten hinaajilla. Lautoilla ja losseillakin väki alkaa ikääntyä ja pitäisi löytää puikkoihin uudet lautturit. Jokainen Suomen niemen notkelman lossi tai ulkosaariston lautta onkin Suomen väyläinfran toimivuuden kannalta merkittävä ja jopa kriittinen osa: jos lautta ei kulje, ei kulje moni muukaan, saati tavara.
Suomi tarvitsee omia, Suomen lipun alla olevia laivoja ja merimiehiä huolehtimaan maamme kuljetuksista. Suomalaiset laivat ja merimiehet ovat maamme tavaravirtojen napanuora Suomen ja muun maailman välillä.
Merenkulussa kärsitään tällä hetkellä työvoimapulasta. Samaan aikaan rakennusalan ammattilaiset ovat ajautuneet massatyöttömyyden kouriin. Rakennusmiehet ovat käsistään kätevää ja toimeen tarttuvaa väkeä, joten heistä jotkut lomautetuiksi joutuneet saattaisivat olla kiinnostuneita merimiehen töistä.
Merenkulku tarjoaa työssäkäyntimahdollisuuden ympäri Suomen. Omaa taloa ei tarvitse laittaa myyntiin, vaan käydä töissä meriltä omalta paikkakunnalta. Esimerkiksi matkustaja-aluksilla töitä tehdään esimerkiksi seitsemän tai kymmenen päivän jaksoissa: töissä laivalla ollaan 10 päivää, jonka jälkeen merimiehellä on vastaava määrä, 10 päivää vapaata, jolloin pääsee käymään kotipuolessa. Suomen lipun alla tapahtuvat vuorottelu mahdollistaa asumisen vaikka Inarissa saakka. Rahtilaivoilla, jotka ajavat eri satamiin, töitä tehdään puolestaan esimerkiksi laivalla kuusi viikkoa, jonka jälkeen on vapaata kuusi viikkoa. Kotipuolessakin ehtii olla siis hyvin.
Suomalaiset merimiehet kertovat usein työyhteisön ja laivan hengen olevan tärkein tekijä merillä töissä viihtymiseen. Merimies on sosiaalinen erakko. Jos tunnistat itsesi, sinustakin saattaisi olla merimieheksi.
Suomalaiset varustamot etsivät tällä hetkellä henkilökuntaa kaikkiin eri tehtäviin. Merille tarvitaan: kokkeja, tarjoilijoita, hyttisiivoajia, kansimiehiä, konemiehiä, sähkömiehiä, järjestysmiehiä – lähestulkoon kaikkiin eri tehtäviin etsitään työvoimaa. Yhdessä matkustajalaivassa on kymmeniä eri työnimikkeitä, joten töitä löytyy -tekijöitä kaivataan.
Jotta henkilö voi hakea merille töihin, tulee hänellä olla voimassa oleva merimieslääkärintodistus, jonka saa merimiesterveyskeskuksesta ja tehtävään tarvittavat pätevyydet. Jos haluat matkustajalaivalle esimerkiksi tarjoilijaksi, sinulta vaaditaan merimieslääkärintodistus ja turvallisuuskoulutus, jonka järjestää varustamo. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voit hakea merille töihin.
Rakennusmiehiä saattaisi kiinnostaa laivalla esimerkiksi kansi- ja konemiehistön tehtävät tai esimerkiksi laivasähkömiehen ura. Niin laivasähkömiehistä kuin konekorjausmiehistä on tällä hetkellä merillä huutava pula. Käytännössä kuitenkin kaikkiin eri tehtäviin tarvitaan nyt ja vielä enemmän tulevina vuosina tekijöitä, kun suuret ikäluokat eläköityvät meriltä.
Matkustaja- ja rahtilaivoilla määrättyihin tehtäviin, kuten kansi- ja korjausmiehiksi, vaaditaan ammatillinen osaaminen ja koulutus. Merimiehiä koulutetaan Suomessa Kotkassa, Raumalla, Turussa ja Maarianhaminassa. Kouluissa on käynnissä läpi vuoden niin sanottu jatkuva haku, eli merimiehen opintoihin voi hakea milloin tahansa.
Länsirannikon koulutus WINNOVAn (Rauman merikoulu) merenkulkualan lehtori Harry Rostedt näkee rakennusmiehissä paljon potentiaalia merimieheksi ryhtymiseen.
- Opintojen osalta rakennusmiehillä on jo niin sanotut yleisaineet suoritettuina. Näin ollen heidän ei tarvitsisi istua koulun penkillä kolmea vuotta, vaan pystyisimme kouluttamaan heidät nopeammalla koulutusohjelmalla merille töihin.
- Varsinkin kone- ja kansipuolen osaajista on pulaa: rakennusmies sopisi hyvin konekorjausmieheksi tai kansikorjausmieheksi, Rostedt vakuuttaa.
Laivan kansi- ja konepuolella on konekorjausmiehen lisäksi useita muitakin erilaisia ammatteja. Laivasähkömiehistä esimerkiksi on huutava pula. Rauman merikoulussa järjestetään vuoden mittaan neljä eri starttia opinnot aloittaville ihmisille, eli merikouluun voi hakea opiskelijaksi milloin tahansa niin sanotun jatkuvan haun kautta.
- Meillä aloittaa seuraava ryhmä opinnot ensi vuoden alussa. Meillä olisi Raumalla erittäin hyvät potentiaali ja mahdollisuus ottaa koulun penkille nopealla aikataululla myös rakennusmiehiä, Rostedt toteaa.
Ainoa ratkaistava ongelma on raha, eli Länsirannikon Koulutus Winnovan merenkulkualan linja tarvitsee riittävät resurssit, jotta se saisi rekrytoitua/ohjattua riittävät resurssit kyseisen linjan pyörittämiseen.
- Käytännössä tarvitsemme varat yhteen opettajaan kyseisellä linjalla.
Suomen hallituksen tavoitteena on työllistää 100 000 ihmistä, johon merenkulku tarjoaa tällä hetkellä parhaimmat mahdollisuudet. Mikäli aikuiskoulutuksesta ja muuntokoulutuksesta leikataan ammatinvaihto rakennusmiehestä merimieheksi ei enää onnistu.
- Jotta voimme aloittaa Raumalla uuden lisäryhmän koulutuksen ensi vuoden alussa – johon meillä on kiinnostusta ja halua – tarvitsemme tehtävään riittävät resurssit, Rostedt painottaa.
On uskomaton tapaus, jos töitä ja tekijöitä ei saada kohtaamaan ja hanke kaatuu yhden opettajan palkkaan. Tästä johtuen on syytä käynnistää keskustelu ja saada valtiovaltakin hereille, että aikuiskoulutus tarvitsee riittävät varat. On valtion talouden kannalta hyvä, että lomautetuksi tai työttömäksi jäänyt ihminen pystyy muuntokouluttautumaan uuteen ammattiin, eikä jää työttömyyskortiston asiakkaaksi.
Kuva alla: Suomen lipun alla purjehtiva Bore-varustamon M/s Bore Way Rauman satamassa syksyllä 2022.
Merille voi hakea töihin suoraan varustamoista (muun muasas Viking Line, Tallink Silja, Finnlines, ESL Shipping, OSM Ship Management Finland, Arctia, Finferries).
Suomessa toimii lisäksi merenkululle elintärkeä TE-palveluiden Merivälitys, joka on erikoistunut merenkulkijoiden työn välitykseen. Merivälityksen yhteyshenkilö Ville Käldström on huolehtinut merenkulkijoiden työllistymisestä vuosia ja palvelee Varsinais-Suomen TE-toimistossa: toimistot.te-palvelut/varsinais-suomi/merivalitys.
Suomen hallitus on kaavaillut leikkauksia myös TE-palveluihin. Merenkulussa oma, palveleva Merivälitys, on kuitenkin ainoa oikea tapa saada työ ja tekijät kohtaamaan.
Suomalaisten merimiesten palkkaus pohjautuu Suomen Merimies-Unioni ja Suomen Varustamoiden neuvottelemiin työehtosopimuksiin, joista pääsopimukset ovat
ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus, joka koskee matkustaja-aluksia (niin sanottu Ruotsinlaiva) ja ulkomaanliikenteen kauppa-alussopimus, joka koskee puolestaan rahtilaivoja. Palkkataulukot pohjautuvat ammattinimikkeen mukaan eri palkkaryhmiin. Merillä palkkojen päälle maksetaan paljon erilaisia lisiä, jotka kasvattavat käteen jäävää palkkaa.
Suomalaisilla laivoilla – niin rahti- kuin matkustajalaivoilla – työskentelee Merimies-Unionin luottamusmiehiä, jotka osaavat neuvoa ja tarkistaa, että palkka-asiat hoituvat oikein ja ovat kunnossa.
