Vuoden 2024 alussa voi kunniakkaasti ja siniristiliput hulmuten juhlistaa pitkän vaikuttamistyön tulosta: Nesteen kaikki kuusi uutta tuotetankkeria purjehtivat nyt Suomen lipun alla! Vuoden 2023 lopussa Suomen lipun alle saapuneissa Halti- ja Saana-tuotetankkereissa on täysin suomalaiset, eli EU-miehistöt.
Kilpisjärven mahtava Saana, tunturi tuimien tuulien. Yllä huiman korkea taivas, Jäämeren henki ja pakkanen olivat levittäytyneet tammikuussa eteläistä Suomea myöten. Loppiaisviikolla annettiin pakkasvaroitus, kun arktinen ilmamassa levisi Siperiasta Suomen ylle ja jäi paikoilleen.
- Kokkolassa mittari näytti -30 astetta pakkasta, johon päälle tuuli lisäsi pakkasen purevuuden –40 asteeseen, kun lähdimme ajamaan Porvoota kohden, yt-konekorjausmies Wiljami Suomalainen kertoo hyytävistä työskentelyolosuhteista aluksen kannella.
Neste on uudistanut Suomen polttoainehuoltoa turvaavaa laivastoa uudempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Vuonna 2021 Suomen lipun alle saapuivat Uikku- ja Lunni-tankkerit, jotka korvasivat entiset Nesteen ja Futuran. Vuonna 2022 Suomen lipun alle saapuivat M/t Jaarli ja M/t Jatuli, jotka korvasivat Masteran ja Stena Arctican.
Vuoden 2023 lopussa Suomen lipun alle saapuivat Halti- ja Saana-säiliöalukset, jotka korvasivat Kiislan ja Suulan. Haltissa ja Saanassa on suomalainen miehistö (EU-miehistö).
- Suomen polttoainekuljetusten huoltovarmuuden turvaaminen suomalaisilla aluksilla - ja ennen kaikkea suomalaisella miehistöllä - on maallemme mitä tärkeintä. Olemme tuoneet asiaa esiin kansanedustajille ja muille päättäjille - ja työ jatkuu. Kiitän kaikkia työhön osallistuneita, OSM Thomen pääluottamusmies Turo Ihalainen taisteli uudet tuotetankkerit Suomen lipun alle.
Terveisiä eduskunnasta: oikealla kansanedustaja Juha Viitala (SDP) vieressään OSM Thomen pääluottamusmies Turo Ihalainen ja vasemmalla Jari Mäki-Korte. Takana Petri Marttinen.
Halti ja Saana-tuotetankkerit kuuluvat Suomen Huoltovarmuuslaivastoon, joka perustettiin vuonna 2014. Huoltovarmuuskeskus ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ostivat yhdessä Nesteen laivastosta viisi tankkeria ja kolme terminaalihinaajaa. Huoltovarmuuslaivastoa varten perustettiin omaisuudenhallintayhtiö Navidom. Alukset vuokrattiin takaisin Nesteen käyttöön pitkäaikaisilla sopimuksilla. Järjestelyn tarkoituksena on turvata Suomen polttoainehuollon jatkuvuus ja huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa.
- Suomen huoltovarmuuslaivastoa tulee kasvattaa. Suomella on oltava Suomen lipun alla omia säiliöaluksia ja suomalaista miehistöä maamme polttoainekuljetusten huoltovarmuutta turvaamaan.
- Minua hieman huolestuttaa se, että riittääkö suomalaisilla varustajilla pelimerkkejä siihen, että saadaan nuoret edelleen kiinnostumaan merenkulkijan ammatista esimerkiksi tankkereilla, kaikista kun ei voi tulla päälliköita, OSM Thomen pääluottamusmies Turo Ihalainen muistuttaa.
Suomen säiliöaluslaivastoa on uudistettu viime vuosina nykyaikaisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Nyt Suomen lipun alle saapunut Saana on rakennettu vuonna 2018 ja Halti vuonna 2019.
- Saana on ympäristöystävällinen, LNG:llä kulkeva laiva, jossa voidaan käyttää polttoaineena myös biokaasua, aluksen miehistö esittelee uutta työpaikkaansa Porvoossa Nesteen Kilpilahden jalostamolla.
Saanan päällikkö Sami Saarela, perämies Antti Holappa ja yt-konekorjausmies Wiljami Suomalainen seisovat aluksen komentosillalla. Tuotetankkeri ajaa Porvooseen tällä hetkellä kevyttä tavaraa, eli polttoainetta ja dieseliä. Halti ja Saana ovat kantavuudeltaan 16 300 tonnia. Pituutta aluksilla on 150 metriä ja leveyttä 22,8 metriä. Suunnittelusyväys on 9,358 metriä. Kuinka paljon lastia yksi tankkeri voi kuljettaa kerralla?
- Hahmottele mielessäsi vesikuutio: metri x metri x metri. Tämä tankkeri pystyy kuljettamaan vajaan 17 999 tonnia lastia, (19900) kuutiota, kun tankit ovat 98 % täyttöasteessa, yt-korjausmies Wiljami Suomalainen yrittää konkretisoida.
Päällikkö Sami Saarela muistuttaa, että lastin määrä riippuu toki myös siitä, mikä on lastin ominaispaino.
- Ehkä paras esimerkki kuvata säiliöaluksen lastimäärää on säiliöautoletka: yksi laivalastillinen polttoainetta on 17 000 tonnia. Yksi säiliöauto pystyy kuljettamaan 50 kuutiota polttoainetta. Yhden laivalastin kuljettamiseen tarvitaan noin 360 säiliöautoa. Säiliöauto on puolestaan 14 metriä pitkä, jolloin yhden öljylastin kuljettamisesta muodostuu reilu 5,0 kilometriä pitkä rekkaletka!
Perämies Antti Holappa pitää katseensa tiukasti monitoreissa. Kesän tullen hän aikoo matkustaa Espanjaan.
- Tarkoituksenani on hakea purjeveneeni Alicantesta Suomeen ja myydä se.
Holappa on purjehtinut Välimerellä, mutta paiskinut viime ajat enemmän töitä, niin purjehtimiset ovat jääneet vähemmälle.
- Työskentelen ESL Shippingissä, mutta tuuraan myös täällä Nesteellä.
- Työ Nesteellä on hyvin mielenkiintoista. Viihdyn todella hyvin täällä ja saan työssä sopivaa haastetta. Perämiehen työn näkökulmasta lastioperaatiot ovat täällä täysin erilaisia kuin kuivarahtipuolella, perämies Antti Holappa kertoo pitäessään silmänsä koko ajan tiukasti kiinni monitoreissa.
Nesteen aikarahtaamien tuotetankkereiden miehityksestä vastaa OSM Thome (OSM Ship Management Finland). Saanalla työskentelee 17-henkinen miehistö, jotka ovat kaikki suomalaisia ja yksi virolainen.
- Opettelemme parhaillaan LNG-käyttöisen tankkerin saloja, mutta hyvin on sujunut, kansimiehistö kertoo.
Säiliöaluksilla esiintyy kovaa työvoimapulaa.
- Korjausmiehet ja konemestarit ovat kiven alla, mutta kaivataan täällä förstejä ja perämiehiäkin, kansimiehistö kertoo.
Säiliöaluksilla työskentelyyn vaaditaan lisäpätevyyksiä, kuten IGF-lisäpätevyystodistukset. IMO:n meriturvallisuuskomitean vuonna 2015 hyväksymä IGF-koodi koskee aluksia, jotka käyttävät matalan leimahduspisteen polttoaineita, esimerkiksi LNG:tä tai metanolia.
- Säiliöaluksella työskentelyyn tarvitaan myös ylemmät kemikaali- ja ylemmät öljykirjat.
Saana on liikennöinyt ensimmäiset viikkonsa pitkin Suomen- ja Pohjanlahtea. Alus bunkrattiin tällä kertaa Kokkolassa, jossa matkaan lähtijöillä oli kylmyyden puolesta hyistä kyytiä: miinus 40 astetta pakkasta. Lapin tunturin mukaan nimetty tankkeri ei hyydy jäihin, sillä sen jääluokka on IA, kuten myös sisarlaivansa Haltin. Saanan miehistö halajaa jäiden keskeltä kuitenkin avarammille vesille.
- Rantaralli alkaa olla nyt nähty. Hienoa olisi, jos pääsimme purjehtimaan Itämerta edemmäksi Rotikseen, yt-korjausmies Wiljami Suomalainen toivoo.
Myös perämies Antti Holappa toivoo alukselle pitkää linjaa. Törni kestää kuusi viikkoa, jonka aikana ehtisi tehdä kolme reissua Porvoon ja Rotterdamin välillä. Merimatka Porvoosta Rotterdamiin kestää noin viisi päivää.
- Rotiksen edustalla joutuu olemaan usein vielä 1-2 päivää ankkurissa.
Amsterdam – Rotterdam – Antwerpen muodostavat niin kutsutun ARA-alueen, jolta öljyä ajetaan. Ukrainan sota muutti kerta heitolla öljykuljetukset, jonka Primorskiin ja Ust-Lugaan ei ole enää paluuta. Katseet on kohdistettava länteen, Rotterdamiin, jonka kautta kulkee vuosittain noin 150 000 alusta.
- Rotterdam on Euroopan suurin satama, joka levittäytyy lähes 13 000 urheilukentän kokoiselle alueelle, kokkistuertti Anne-Marie Mahkonen kuvailee sataman mittasuhteita.
Proviantti otetaan alukseen Porvoosta.
- Se on hyvä, sillä Rotiksessa proviantti joudutaan kuljettamaan laivaan proomulla, kokkistuertti selostaa.
Mahkonen ja työkaverinsa kokki Teppo Mäkitalo ovat tyytyväisiä uuden tankkerin provianttitiloihin. Ne ovat tilavat, suorastaan loistavat. Entä uusi byssa?
- Sanotaan kompakti ja toimiva.
Teppo Mäkitalo on työskennellyt Nesteellä nyt neljä-viisi vuotta ja asuu Kaarinassa.
Anne-Marie Mahkonen on purjehtinut koko työuransa Nesteellä.
- Mitäpä sitä vaihtamaan, kotkalainen iskee silmää.
