5.12.2019
15 vuotta työehtoshoppailua
Postin sopimuskiistassa pitkään työtaisteluun joutunut Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on määritellyt, että työehtoshoppailu tarkoittaa työtekijöiden siirtämistä halvemman työehtosopimuksen piiriin, jotta työnantaja saa kustannussäästöä tai kilpailuetua.
Työehtoshoppailusta on uutisoitu ainakin vuodesta 2005 lähtien. Tuolloin se sai julkisuutta muun muassa SAK:n sisällä ammattiliittojen itsensä välisinä niin sanottuina rajariitoina. SAK joutui tuolloin ensimmäistä kertaa laatimaan pelisääntöjä ja suosituksia ammattiliittojen jäsenten siirtymiselle tilanteissa, joissa työnantaja vaihtaa työnantajaliittoa ja sen myötä työehtosopimusta.
Ensimmäisiä tapauksia oli silloisen Kemianliiton taistelu Nokialle kännykänkuoria valmistaneen Foxconnin shoppailua vastaan vuoden 2005 alussa. Yritys oli vaihtanut työnantajaliittoa Kemianteollisuus ry:stä Teknologiateollisuus ry:hyn vuonna 2004.
Uuden sopimuskauden alkaessa vuoden 2005 alussa Foxconn pyrki vaihtamaan yrityksessä noudatettavan työehtosopimuksen Kemianliiton tekemästä muovituoteteollisuuden sopimuksesta teknologiateollisuuden sopimukseen, joka oli sille halvempi.
Kemianliitto katsoi, että yrityksessä oli yhä noudatettava muovituoteteollisuuden työehtosopimusta, koska valtaosa tuotannosta oli tätä alaa. Kyse oli 600:sta liiton jäsenestä ja satojen eurojen pudotuksesta kuukausiansioihin.
Liitto ryhtyi parin viikon lakkoon. Foxconn taipui soveltamaan muovituoteteollisuuden työehtosopimusta runsaaksi vuodeksi eteenpäin. Foxconnin toiminta Suomessa hiipui kuitenkin muutamassa vuodessa.
Vuonna 2005 työehtoshoppailua vastaan lakkoili lisäksi ainakin Sähköliitto, koska liiton mukaan talotekniikkayritys Are Oy oli vaihtanut työnantajaliittoa yrittäen yksipuolisesti alkaa soveltaa toista, työntekijöille huonompaa työehtosopimusta.
Toimihenkilöt törmäsivät shoppailuun vuonna 2009
STTK:laisen Toimihenkilöunionin TU (nykyinen Ammattiliitto Pro) pitkä lakko teleoperaattori DNA:ssa vuodenvaihteessa 2009 – 2010 lienee ensimmäisiä kertoja, kun toimihenkilöjärjestö joutui työtaisteluun työehtoshoppailun vuoksi.
Lakkoilu alkoi joulukuussa ja päättyi vasta tammikuun lopussa. TU sai yhdeksän työtuomioistuimen tuomiota laittomista lakoista.
Kyse oli vajaan 200 toimihenkilön lakosta ja DNA:n ulkoistamista asiakaspalvelunsa palveluneuvojista. TU vaati, että ulkoistettuihin toimihenkilöihin sovellettaisiin edelleen liiton ICT-alan sopimusta, jonka se oli solminut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto Tiklin kanssa. Työnantaja halusi heidät halvempaan puhelinpalveluiden ja yhteispalvelukeskusten sopimukseen, jonka oli solminut Palvelualojen ammattiliitto PAM.
TU:n tuolloinen puheenjohtaja Antti Rinne tiivisti kiistan sanoen, että puhelinoperaattori halusi siirtää osan henkilöstöstä 30 prosenttia halvemman työehtosopimuksen piiriin, jolloin toimihenkilön kuukausiansiot saattoivat pudota alle köyhyysrajan.
”Vaikka lakko on tuomarien ja työnantajien silmissä laiton, niin tavallisten työssäkäyvien ihmisten silmissä se on moraalisesti oikeutettu”, Rinne sanoi.
JHL taisteli neljä vuotta halpuutusta vastaan armeijan ruokahuollossa
SAK:lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on joutunut taistelemaan työehtoshoppailua vastaan kymmenkunta vuotta. Ne ovat liittyneet valtion ja kuntien ulkoistamisiin ja yhtiöittämisiin.
Näyttävimpiä kiistoja oli Leijona Catering 2010 –luvun alussa. Se alkoi, kun armeijan ravitsemispalvelut yhtiöitettiin valtio-omisteiseksi yhtiöksi vuonna 2012.
Työntekijät siirtyivät uuden yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kyse oli vajaan 500 työntekijän työehtojen halpuutuksesta. Heistä 80 prosenttia oli naisia.
Kun yhtiö aloitti vuoden 2012 alussa, se päätti soveltaa majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta siihenastisen JHL:n solmiman sopimuksen sijaan. Tämä tarkoitti JHL:n mukaan yhtiöön siirtyneiden työntekijöiden palkkojen, lisien ja korvausten heikentymistä sekä vuosilomien lyhentymistä. Palkat alenivat jopa 400 eurolla kuukaudessa.
JHL lakkoili ja vetosi valtion omistajaohjauksesta vastaavaan ministeriin ja puolustustusministeriin.
Henkilöstöä ei siirretty halvempaan sopimukseen heti, vaan he saivat neljän vuoden suoja-ajan, jona palkkoja ei saanut alentaa eikä etuihin koskea.
Suoja-aika päättyi vuonna 2016. Leijona Cateringissa alettiin noudattaa majoitus- ja ravitsemisalan sopimusta. Henkilöstön palkat laskivat.
Arkean shoppailu jakaa Turun vihreät
Postin valtakunnallisen työehtoshoppailukiistan katveessa on käyty paikallista Turun kaupungin Arkea Oy:n shoppailukiistaa. Arkea syntyi vuonna 2012, kun Turku yhtiöitti ruoka-, siivous- ja kiinteistönhoitopalvelunsa.
JHL on lakkoillut jo toistamiseen tänä syksynä riidassa. Sen mukaan sopimusshoppailu tiputtaisi entisestään pienipalkkaisten työntekijöiden kokonaisansioita noin 15–30 prosenttia. JHL:n osalta kyse on 600 jäsenen työehdoista.
Tähän asti Arkeassa on noudatettu JHL:n solmimaa Avaintyönantajat Avainta ry:n sopimuta, mutta työehtosopimukset vaihtuvat matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan työehtosopimukseen ja Kiinteistötyönantajien KITA ry:n työehtosopimukseen ensi huhtikuussa.
”Työehtoshoppailulla ja työehtoja heikentämällä yritetään saada mahdollisimman paljon voittoa. Me emme tällaista menettelyä hyväksy, emme kuntaomisteisessa Arkeassa emmekä valtion omistamassa Postissa”, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.
”Arkea toimii markkinoilla ja töistä kilpaillaan muiden alan yritysten kanssa, joissa noudatetaan MaRan ja Kitan työehtosopimuksia”, Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi puolustautuu.
Turun arkeasoppaa maustaa, että shoppailu on siunattu poliitikkojen miehittämässä kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Se sai jaoston porvarien ja vihreiden tuen, vasemmisto ja perussuomalaiset vastustivat.
Turussa Vihreiden Arkea –linjaa on noussut vastustamaan Vihreän liiton perustajiin kuuluva politiikan tutkija Rauli Mickelsson.
Mickelsson arvostelee julkisessa facebook –profiilissaan, että ”yhteiskunnan eliittiin ryhmittyvillä vihreillä ei ole tajua samaistua pienempipalkkaisiin keittiötyöläisiin, vaikka he esimerkiksi puoluekokoupuheissaan puhuvat sydämeenkäyvästi heikompiosaisista”.
Mickelsson pitää työehtoshoppailua vastenmielisenä. Kaupunginhallituksen konsernijaostoa johtava vihreiden Jukka Vornanen vastaa hänelle facebookissa, että Arkea joutuu kilpailemaan muiden yritysten kanssa:
”Kilpailijoilla on käytössä alan yleiset tessit, Arkealla kunnallisia työehtoja myötäilevä tes. Mikäli kilpailutuksissa ei pärjätä ja yhtiö tekee tappiota, ei yhtiössä voida pitää työntekijöitä, joille ei ole töitä.”
