”30 euroa tilillä ja monta lasta”. Lomautettujen merimiesten arki on kovaa. Ekonomistit povaavat risteilyliikenteeseen yleisöryntäystä rokotusten myötä

Matkustajalaivojen miehistöstä suurin osa on ollut koronavuoden aikana lomautettuna. Elämiseen käytettävissä olevat rahat ovat vähissä. Vaikein tilanne on nuorilla, asuntovelkaisilla ja perheellisillä. Tilanne, jossa tilillä on jäljellä enää 30 euroa ja sillä pitäisi elää useampihenkisen perheen, ei ole harvinainen. Rahaa on jouduttu lainaamaan sukulaisilta, jos on. Kaikilla ei ole sitäkään. Kaikista kovimmassa asemassa ovat taloudet, joissa molemmat ovat merimiehiä ja lomautettuina.  

Tukholman ja Maarianhaminan väliä liikennöivän Viking Linen M/s Viking Grace aluksen miehistöstä tällä hetkellä noin 75 prosenttia on lomautettuna. Huoli taloudellisesta tulevaisuudesta kasvaa päivä päivältä merimiesten keskuudessa.

- Perheissä lasketaan tällä hetkellä ruutupaperilla rahoja, kuinka ne riittävät, M/s Viking Grace -aluksen kokki Joonas Kallio kertoo.

Koronarokote on halpa ihmisten työttömyyden hintaan verrattuna: rokotteita saatava nopeasti maahan ja jakoon!

Koronarokotteiden saanti maahan hieman kalliimmallakin hinnalla voi koitua halvemmaksi kuin merimiesten työttömyys. Varteenotettava vaihtoehto voisi olla tutkia myös Suomen oma rokotetutkimus, joka on korkeatasoista. Tutkijoita on ja rokotteet kehitteillä, mutta rahoitus puuttuu.

- Paljon on kiinni siitä, että koronarokotteet saadaan nyt nopeasti maahan ja jaettua. Kaikki on mahdollista, kun on vain tahtoa ja toimintaa. Jos merimiehet putoavat pelkälle Kelan työmarkkinatuelle, koituu siitä suuri lasku yhteiskunnalle.

Suomen meriklusteri työllistää 50 000 ihmistä ja siihen päälle matkailuelinkeinon piirissä on laskettu toimivan noin 140 000 ihmistä. Massat on saatava pian rokotettua ja töihin ja yhteiskunnan pyörät pyörimään!

Kuvassa M/s Viking Grace -aluksen kokit. Vasemmalla lippis päässä Joonas Kallio, keskellä pääkokki Antero Karppinen ja oikealla kokki Mikael Guseff.

Ekonomistit ja pörssi povaavat nousua jo tulevana kesänä

Monet suomalaiset huippuekonomistit ovat povanneet koronarokotteiden laittavan Suomen talouden radalleen hyvinkin nopeasti, kun rokotukset on vain saatu jaettua. Esimerkiksi Hypo ennusti 11. tammikuuta, että suuri rokotevuosi 2021 tuo toivoa ja talouskasvua.

- Ravintolat ja baarit pullistelevat väkeä, kesäfestareilla kaulaillaan ja lapsiperheet pakkautuvat lomalennoille kouluvapaiden aikana aiempaan tapaan, ennustaa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Myös pörssissä kurssit näyttävät monen varustamon osalta aivan toisenlaisilta, noususuhdannetta povaavilta, mitä ulospäin alan omissa ennusteissa tuodaan julki. Vuosittainen Varustamobarometri julkaistiin 14. tammikuuta. Siihen on haastateltu suomalaisia varustamoita.

Vuoden 2020 Varustamobarometri toteaa varustamoalan odottavan toipumista pandemian vaikutuksista. Barometrissä tuodaan kuitenkin myös esiin, että varustamot ovat epävarmoja tulevasta: ”epävarmuus heijastuu esimerkiksi siinä, että varustamoilla ei ole aikeita hankkia lisää henkilöstöä Suomen lipun alle. Henkilöstö voi jopa vähentyä”, tiedotteessa todetaan.

Viking Linen M/s Viking Grace liikennöi Turusta Tukholmaan. Siellä työskentelee myös valkeakoskelainen Joonas Kallio. Häntä ihmetyttää varustamoiden lyhytkatseisuus, jos nyt ei osata nähdä metsää puilta ja tulevalta. Koronarokotetta ollaan jo jakamassa kansalaisille, jonka jälkeen risteilyliikenne rysähtää käyntiin rytinällä, kun kansa lähtee vuoden erakkoelämän jälkeen hyvin mielellään risteilemään.

- Barometri puhuu toista kieltä mitä analyytikot ennustavat Suomen talouden tulevan olemaan vielä kuluvan vuoden aikana. Vahvaa nousua on odotettavissa, tuodaan esiin useissa talousalan julkaisuissa.

Miehistöt tekevät laivojen tuloksen ja saavat työstään kiitosta Helsingin Sanomia myöten

Joonas Kallio ei myöskään purematta niele sitä, että Varustamobarometrissa kritisoidaan Suomen lipun hintaa: ”Suomen lipun hinta on jälleen noussut merkittäväksi kasvun esteeksi, mutta merenkulkupolitiikka on arvioiden mukaan säilynyt suurin piirtein ennallaan”, barometrissa todetaan.

Miehistöt tekevät laivojen tuloksen. Suomen lipun alla olevien laivojen henkilökunta on saanut erittäin hyvää palautetta työstään ja useat asiakkaat käyvät laivoilla, kun siellä on niin mukava henkilökunta. Risteilybisnes on palvelubisnestä, jossa ihmisyys, sosiaalisuus ja palvelu omalla äidinkielellä tekevät risteilystä arvoisensa matkan. Risteily on suomalaisen juhlapäivä, kun hän menee laivalla ja saa tuntea itsensä arvokkaaksi, ihmiseksi.

Se, kuinka hyväsydämisiä suomalaiset merimiehet ovat, nousi esiin myös Helsingin Sanomien 17. tammikuuta julkaisemassa jutussa, jossa haasteltiin helsinkiläistä Jani Miettistä, joka on risteillyt koronavuonna laivoilla paljon. Miettinen nosti haastattelussa erityisesti esiin sen, kuinka hyväsydämistä laivamiehistö on aina hänelle.

”Kun laivalle menee, on kuin kotiinsa menisi. Henkilökunta tuntee minut, ja vastaanotto on aina iloinen. Kuulun kalustoon”, kertoo Jani Miettinen.

Nyt Miettinen odottaa maaliskuista Viking Gracen keikkaa, jossa esiintyy Saija Tuupanen.

”Kunpa se toteutuisi ja paikalle saataisiin porukkaa. Matkustakaa, ihmiset”, Miettinen vetoaa.

Miettinen nostaa Helsingin Sanomien jutussa esiin myös laivojen hyvän siisteyden. Miettisen mukaan hygienia ja terveysturvallisuus ovat korkealla tasolla hänen paljon käyttämillään laivoilla.

”Siellä ei korona tartu. Sitä ei ihmisten tarvitse pelätä. Pintoja putsataan jatkuvasti. Näin paljon olen itsekin siellä ollut, enkä ole sairastunut”, Miettinen kertoo.

Suomalainen merenkulku on kuin Avainlipputuote

Viking Grace -aluksella kokkina työskentelevä Joonas Kallio tietää suomalaisen merenkulun arvon matkustajien silmissä.

- Suomalainen merenkulku on Avainlipputuote, tai sellaisena se on nähtävä. Suomalaiset merimiehet ovat tuoneet maahan tavaraa koko koronaepidemian ajan. Jos tätä kriittistä, vielä jäljellä olevaa muutamasta tuhannesta merimiehestä koostuvaa osaajakuntaa esitetään vähennettäväksi ja Suomen lippua pidetään kalliina, niin ei voi kuin päätään pudistella.

- Suomalaisten merimiesten palkat eivät ole tänä päivänä enää mitään kalliita, vaan moni valtio on jo ajanut meistä ohi, Joonas Kallio sanoo suoraan.

14. tammikuuta julkaistu Varustamobarometri nosti esiin myös miehistönvaihdoista syntyneen huolen koronavuoden aikana.

- Huoli on varmasti aivan aiheellinen rahtialuksilla EU:n ulkopuolisen miehistön osalta, joista suurin osa saapuu Filippiineiltä. Jos rahtilaivoille rekrytoitaisiin enemmän suomalaisia merimiehiä, ei olisi olemassa miehistön vaihtoon liittyviä ongelmia. Korona-aika ajoi varustamot omaan ansaansa, kun ne nyt joutuvat painimaan miehistön vaihtoihin liittyvien ongelmien kanssa ja monet filippiiniläiset merimiehet ovat joutuneet olemaan laivalla töissä monia kuukausia pidempään, mikä on heille itselleenkin inhimillinen tragedia. Ikävä kyllä itsemurhiltakaan ei ole voitu maailman merillä, onneksi Suomessa ei ole nähty niitä.