Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri: Kiristyvät päästövähennystavoitteet lisäävät painetta jäänmurtokaluston uusintaan

KUVAT: ARCTIA 

Suomen ja Ruotsin viranomaiset suunnittelevat parhaillaan yhteistyössä uutta Itämerelle soveltuvaa jäänmurtajakonseptia. Suunnitelman on tarkoitus olla valmis maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Rakentamispäätöstä uudesta jäänmurtajasta ei ole vielä tehty, Väylävirastosta kerrotaan Merimies-lehdelle.

Suomen Väylävirasto ja Ruotsin Sjöfartsverket tekevät parhaillaan yhteistyössä suunnittelutyötä Itämerelle soveltuvasta uudesta jäänmurtajakonseptista. Hanke kulkee nimellä IB2020. Suunnittelussa on Suomesta mukana Aker Arctic ja asiantuntija-apua tarjoaa jäänmurtajavarustamo Arctia.

Väylävirastosta kerrotaan, että suunnitelman uudesta murtajasta on tarkoitus olla valmis maaliskuun loppuun 2022 mennessä. Rakentamispäätöstä uudesta jäänmurtajasta ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Päästöt vähenevät ja alusten konetehot laskevat

Paineet uuden jäänmurtajan hankkimiseksi kasvavat, kun kauppalaivasto muuttuu vuosi vuodelta ympäristöystävällisemmäksi. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on päättänyt vähentää meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

Päästövähennyksiä toteutetaan muun muassa alusten konetehoja laskemalla, jolloin ne kuluttavat vähemmän polttoainetta. Asia kuulostaa lämpimillä avovesialueilla yksinkertaiselta, mutta Itämerellä siinä on vastassa yksi mutta: jääolosuhteet.

- IMO:n päätös EEDI- tai EEXI-laivojen osalta tarkoittaa sitä, että kauppalaivojen jäissäkulkukyky heikkenee, koska aluksissa on pienempi koneteho, jolloin ne aiheuttavat vähemmän päästöjä, jäänmurtajavarustamo Arctia-konsernin toimitusjohtaja Maunu Visuri kertoo.

Uusien jäänmurtajien hankintaan vaikuttaa useampi asia

Ilmaston kannalta on hyvä asia, että kauppalaivat kulkevat vähemmällä polttoaineella, mutta Itämerellä se tarkoittaa lisääntyvää jäänmurtajatarvetta. Laivoista rakennetaan koko ajan suurempia ja suurempia. Kun tällaisia aluksia saapuu Itämerelle, ne eivät selviydy Suomen satamiin talviolosuhteissa ilman jäänmurtaja-avustusta.

- Erityisesti kauppalaivojen leveyden kasvaessa tarve leveämpää ränniä tekeville jäänmurtajille kasvaa, jotta saamme avustettua suuret kauppalaivat turvallisesti perille satamaan, Visuri vahvistaa.

- Usein kuulemme myös kysymyksen, tarvitaanko jäänmurtoa tulevaisuudessa, kun ilmasto lämpenee? On totta, että jäänmurtokaudet todennäköisesti lyhentyvät, mutta samalla paikalliset olosuhteet muuttuvat vaikeammiksi ja vaikeammin ennakoitaviksi. Tätä kautta tarve jäänmurrolle saattaa jopa kasvaa, ainakin lähitulevaisuudessa.

Kansainväliset päästövähennysvaatimukset kiihdyttävät painetta hankkia ja rakentaa Itämerelle uusia jäänmurtajia. Rakentamispäätöstä uudesta murtajasta ei ole vielä siis tehty.

- Operatiivisen tarpeen lisäksi rakentamispäätökseen vaikuttaa useita tekijöitä. Päätös tulee valmistella huolella, sillä jäänmurtajien elinkaari on mittavat 50 vuotta. Nyt on hyvä aika valmistella ja suunnitella kaikki valmiiksi, jotta voidaan kokonaistilannekuvan selkiytyessä tehdä oikeita ja tarvittaessa nopeita päätöksiä, Arctia-konsernin toimitusjohtaja Maunu Visuri toteaa.

- Paine uusien jäänmurtajien hankintaan on siis kasvussa. Tämä tulee aiheuttamaan kustannusten nousua, mutta kun tilannetta katsoo kokonaiskuvana, niin ilmasto hyötyy ja se on hyvä asia. Haluamme pelastaa maapallon ja jokainen meistä tekee oman osuutensa siihen, Visuri muistuttaa.

Päästövähennystavoitteet tulevat kansainvälisesti voimaan aikataulun mukaan, kuten jäät Itämerelle joka talvi. Tulevaisuudessa Perämerellä on vielä nykyistä enemmän jäänmurtaja-avustusta tarvitsevia kauppalaivoja.

Näkökulma:
Golfvirta menettänyt vakautensa 1 600 vuoteen ja saattaa pysähtyä kokonaan

Elokuussa 2021 julkaistiin kansainvälinen ilmastomallinnus, jonka mukaan Golf-virta saattaa olla pysähtymässä kokonaan. Golf-virran kierto on menettänyt vakautensa ja se on verkkaisimmillaan 1 600 vuoteen, mikä on seurasta ilmastonmuutoksesta.

Golfvirta kuuluu osana Atlantin termohaliiniseen kiertoon (AMOC), jolla tarkoitetaan veden lämpötilan ja suolapitoisuuksien erojen aiheuttamaan kiertoliikettä. Tämä kierto on nyt epävakaa. Jos Golfvirta pysähtyisi kokonaan, se tietäisi lämpötilojen laskua Euroopassa ja muun muassa myrskyjen lisääntymistä, Yle kertoo 6.8.2021.

”Termohaliininen kierto on monimutkainen järjestelmä, jonka käyttäytymisen tarkka ennustaminen on erittäin vaikeaa. Kierto voi lakata jo lähivuosikymmeninä tai sen muuttuminen voi tapahtua vasta satojen vuosien kuluttua.”

Ilmakehätieteiden instituutin (INAR) professori Petteri Uotilan mukaan tieto Golfvirran heikentymisestä ei yllätä: virta on heikentynyt aiemminkin menneisyydessä – esimerkiksi jääkausien aikana.