Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Membership service
Näytä alasivut

15.5.2024

Merimies-Unionin edustajakokous: Suomen huoltovarmuus on suomalaisten merimiesten ja tonniston varassa

Harva EU-maa on yhtä riippuvainen merenkulusta kuin Suomi: maamme tuonnista ja viennistä 96 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Tärkeitä merisiltoja on neljä: yhteys Viroon, Ruotsiin, Saksaan ja muualle Eurooppaan. Suomeen ei ole olemassa toista yhtä tehokasta valtaväylää kuin meritiet. Vientiä on mahdotonta siirtää laivoilta rekka-autoihin. Suomen merikuljetusten huoltovarmuus on turvattava kaikin mahdollisin keinoin.

Merikuljetukset voivat häiriöityä erilaisista syistä. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia sulki Suomen rajat. Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla työskentelevät suomalaiset merimiehet pitivät huolen siitä, että tavara kulki maamme satamiin turvallisesti myös poikkeusolosuhteissa. Suomalaisilla kauppa- ja matkustajalaivoilla turvattiin Suomen tuonti- ja vientikuljetukset ja maahamme saatiin kuljetettua pandemian aikana katkeamattomana virtana elintarvikkeita, lääkkeitä, teollisuuden raaka-aineita ja polttoainetta. Kauppojen hyllyiltä ei loppunut kertaakaan ruoka ja apteekeissa oli lääkkeitä saatavilla.

Vuonna 2022 alkoi Ukrainan sota, jonka myötä Itämeren turvallisuustilanne on kiristynyt. Suomen merikuljetukset on turvattava. Merikuljetusten huoltovarmuutta ei voi laskea markkinaehtoisuuden varaan. Markkinaehtoinen huoltovarmuusajattelu tuo satamiimme vieraiden lippujen alla olevia aluksia ja miehistöjä, joiden toimintavarmuuteen ei ole luottamista. Vakavissa poikkeus- ja häiriöolosuhteissa ei ole aikaa jäädä odottamaan tonnistoa ja miehistöjä apuun muualta Euroopasta tai EU:n ulkopuolelta. Lentoyhteydet voivat olla poikki ja miehistönvaihto mahdotonta.

Mikäli tilanne Itämerellä eskaloituu, todennäköistä on että ulkomaan lipun alla oleva alus ulkolaisine miehistöineen kääntyy ympäri ja jättää rahdin toimittamatta maahamme. Mikäli rahtia tuodaan, nousee sen hinta niin korkeaksi, että tavallisilla kansalaisilla ei ole enää varaa ostaa tuotteita. Inflaatio kasvaa ja pimeät markkinat rehottavat.

Halpaa miehistöä käyttävät, mukavuuslippujen alle rekisteröidyt alukset ovat jo pitkään uhanneet suomalaisen tonniston olemassaoloa. Kansainvälisistä merikuljetuksista omaa osuuttaan hakevat myös uudet toimijat, esimerkiksi kiinalaiset alukset. Kilpailun välineinä ovat alhaiset työvoimakustannukset ja lippuvaltion vähäinen viranomaisvalvonta sekä varustamojen olematon vastuu verotuksesta ja muista työnantajien julkisista velvoitteista. Veroparatiisien, mukavuuslippujen ja yhtiörakenteisiin liittyvien järjestelyjen käyttö on kansainvälisessä kauppamerenkulussa enemmänkin pääsääntö kuin poikkeus.

Suomen merikuljetusten huoltovarmuuden on perustuttava Suomen lippuun. Suomen valtio voi ottaa sotatilassa hallintaansa ja määräysvaltansa alle vain Suomen lipun alla purjehtivan aluksen, muttei ulkomaalaista alusta. Suomen lipun alla purjehtivalla aluksella työskentelee kotimainen, ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut miehistö, joka pystyy työskentelemään myös haastavissa poikkeusolosuhteissa. Suomalaiset merimiehet asuvat kotimaassa ja pystyvät kulkemaan laivalla töihin nopeasti. Suomalaiset merimiehet tuntevat maamme aluevedet ja ovat neuvokkaita toimijoita keskinäisen verkostonsa avulla.

Ainoa keino turvata Suomen merikuljetukset häiriö- ja kriisitilanteessa on kotimainen tonnisto ja niillä työskentelevät suomalaiset merimiehet. Merenkulun koulutuksessa tulisi ottaa oppia menneiden vuosikymmenten merimieskoulutuksesta, jossa laivalla työssäoppimalla oli mahdollista kasvaa ja pätevöityä merimieheksi. Miehistöasemassa olevien merenkulun koulutus tulee pitää riittävän laajana ja annettavan koulutuksen tulee sisältää riittävästi käytännön taitoja teorian sijaan. Merenkulussa aikuiskoulutus on mahdollistanut monille alanvaihtajille mahdollisuuden ryhtyä merenkulkijaksi. Merimies-Unionin edustajakokous vaatii maan hallitusta säilyttämään aikuiskoulutuksen.

Suomessa tehdyillä työmarkkinaratkaisuilla sekä valtiovallan kauppamerenkulun tukipäätöksillä on pystytty turvaamaan kotimaan merenkulkijoiden työllisyys ja suomalaisen varustamoelinkeinon toiminta. EU:n asettama päästökauppa tuo kuitenkin suomalaisilla varustamoille haasteita siirryttäessä vähäpäästöisiin polttoaineisiin ja energiataloudellisempiin aluksiin. Mitä enemmän kotimaassamme on Suomen lipun alla aluksia, sitä enemmän meillä on suomalaisille merimiehille työpaikkoja. Pystymme luomaan jatkuvuutta ja säilyttämään suomalaisen merenkulun osaamisen. Suomen merikuljetusten huoltovarmuus on suomalaisten merimiesten ja tonniston varassa.

Lounais-Suomen osastosta Marko Laine toimi Merimies-Unionin edustajakokouksen puheenjohtajana.
Laivan Viihdeammattilaisista Johanna Vaalikivi toimi Merimies-Unionin edustajakokouksen puheenjohtajana.
Sisä-Suomen osastosta Eino Leppänen toimi Merimies-Unionin edustajakokouksen sihteerinä.