MERLOG 2030 selvitys: jäänmurtajien määrää ei voida vähentää nykyisestä

- kapasiteetin lasku aiheuttaisi Suomen teollisuudelle merkittävät lisäkustannukset

Turun ylipiston ja Aalto-yliopiston asiantuntijaryhmältä valmistui alkutalvesta selvitys suomalaisten jäänmurtajien kapasiteettitarpeesta vuoteen 2030 asti. Selvityksessä tarkasteltiin Suomen merikuljetusten logistiikkaa ja ulkomaankaupan kilpailukykyä.

Selvityksen päätulos on, että jäänmurtokapasiteetin kasvattaminen – eli murtajien lisääminen nykyisestä – ei huomattavasti vähennä viivästyksistä aiheutuvia kustannuksia. Kapasiteetin lasku puolestaan nostaa kustannuksia nopeasti ja merkittävästi. Jäänmurron suorituskyky taas vaikuttaa koko logistisen ketjun viiveisiin ja sitä kautta Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn.

Tutkimuksen mallinnus

Jäänmurron vaikutusarviossa käytettiin Aalto-yliopistossa kehitettyä ns. WINMOS-mallinnusta. Lähtöarvona oli nykyinen jäänmurtajien määrä yhdeksän kappaletta (9).

Tarkastelussa oli myös skenaario, jossa ns. EEDI-alusten osuus kaikista aluskäynneistä oli 35 prosenttia, ja samalla leveydeltään yli 26 m:n alusten määrä oli kasvanut.

Talvimerenkulun järjestelmän herkkyyttä muutoksille mallinnettiin simuloimalla tilanteita, joissa jäänmurto toteutetaan nykyistä suuremmilla ja pienemmillä murtajamäärillä:

- Yhden murtajan lisäyksellä kovan jäätalven viivekustannukset pysyvät nykyisellä tasolla

- Useammalla lisämurtajalla saavutetaan varsin vähän kustannussäästöjä.

- Murtajamäärän vähentäminen nykyisestä sen sijaan lisää viivästysten aiheuttamia kustannuksia merkittävästi.

Viivästysten kustannusvaikutus liiketoiminnan kilpailukykyyn

Todellisuudessa viivästyksillä on kuitenkin merkittävä vaikutus liiketoiminnan kilpailukyvylle. Viivästysten kilpailukykyhaitta vastaa arviolta 0,6–2,1 prosenttia tuotteen arvosta päivää kohden. Viivästysten kasvaessa Suomen ulkomaankauppa menettää vähitellen hintakilpailukykyään ja kaupan volyymi vähenee.

Jäänmurron suorituskyvyllä on näin merkittävä vaikutus koko logistisen ketjun viiveisiin. Selvityksen päätulos jäänmurron kapasiteetin osalta on, että kapasiteetin nosto ei merkittävästi vähennä viivästyksistä aiheutuvia kustannuksia, mutta kapasiteetin lasku nostaa kustannuksia nopeasti ja merkittävästi.

Katse vuoteen 2030: laivojen koko kasvaa

Kansainvälisen sääntelyn vaikutukset Suomen merenkulun rakenteeseen, kustannuksiin ja erityisesti talvimerenkulun toteutusedellytyksiin tulevat 2020-luvulla olemaan merkittäviä. Esimerkiksi uusien laivojen energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksin (EEDI) muutokset vaikuttavat erityisesti esimerkiksi aluksen konetehoon ja rungon leveyteen.

Myös laivojen koon odotetaan kasvavan. Suomeen liikennöivä aluskalusto on vuonna 2030 keskimäärin 23 prosenttia suurempaa kuin vuonna 2017. Vuoden 2030 kuljetussuorite olisi täten mahdollista kuljettaa 13 prosenttia nykyistä pienemmällä määrällä aluskäyntejä. 

EEDI Uusien laivojen energiatehokkuutta mittaava suunnitteluindeksi, Energy Efficiency Design Index (EEDI) tuli voimaan 2013.

NÄKÖKULMA:

Professori Lauri Ojala Turun kauppakorkeakoulusta huomauttaa, että mallinnuksessa kuljetusmäärien oletettiin pysyvän ennallaan viivästyksistä huolimatta, mutta todellisuudessa viivästyksillä on huomattava vaikutus liiketoiminnan kilpailukyvylle. 

– Viivästysten kasvaessa Suomen ulkomaankauppa menettäisi vähitellen hintakilpailukykyään, minkä seurauksena kaupan volyymi vähenisi.  Kun väylämaksujen lisäksi huomioidaan luotsaus- ja satamamaksut, Suomen kustannusrasite on lähes poikkeuksetta Ruotsia, Viroa, Venäjää ja Norjaa jonkin verran suurempi, Ojala sanoo. 

****************************

MERLOG 2030 selvitys palvelee talvimerenkulkuun ja väylämaksuihin liittyvää päätöksentekoa. Selvityksen toimeksiantajina olivat liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.