Minne päätyivät Nesteen osakkeiden myynnistä saadut rahat? Paikkasiko pääministeri Sipilä niillä valtiontaloutta?

Teksti: Saana Lamminsivu

Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmiestä Sami Ryynästä huolettaa huoltovarmuuden kannalta merkittävän öljy-yhtiön, Nesteen osakkaiden myynti. Valtion suora osakeomistus yhtiössä oli joulukuun lopussa 2018 enää 36,4 prosenttia.

Mihin osakemyynneistä saadut varat on tähän mennessä käytetty, ei ole saatu selkeää varmuutta. Pääluottamusmies Ryynänen epäilee, että Sipilän hallitus on paikannut rahoilla valtiontaloutta.

Pääministeri Juha Sipilä on halunnut vapauttaa valtion osakeomaisuutta myytäväksi ja perustellut sitä omistajapolitiikallaan ”laitetaan tase töihin”. Näin valtionyhtiöiden myynnistä saadaan ”hyväksyttävämpää”. Sipilä on hyväksyttänyt myyntejä eduskunnalla. (Niin kävi viime syksynä myös niin sanotun irtisanomislain valmistelussa, kun Sipilän hallitus haki toimilleen eduskunnan siunauksen. Ammattiyhdistysliike ja kansalaiset eivät kuitenkaan nielleet asiaa.)

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy perustetaan 2016

Pääministeri Sipilä on perustellut valtion osakeyhtiöiden osakkeiden myyntiä sillä, että rahat voitaisiin sijoittaa edelleen hankkeisiin, jotka tuottavat hyvinvointia koko Suomelle. Tätä työtä varten Sipilän hallitus perusti vuonna 2016 Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n.

Vaken tehtävä on tehdä sijoituksia listaamattomiin yrityksiin ja käynnistää uutta liiketoimintaa alueille, joille sitä ei ilman tukea synny. Painopistealueita ovat muun muassa tekoäly, digitalisaatio ja uudet liiketoimintamallit. Jo yrityksen liiketoiminnan kuvaus herättää maallikon päässä herätyskellot siitä, että kehitysyhtiöön siirretyt varat voidaan käyttää ihan millaiseen tahansa ”huuhaa”-bisnekseen.

Vake Oy:n perustamisen taustalla oli myös poliittisia tarkoitusperiä. Aiemmin valtion omistuksiin liittyvät päätökset hyväksyttiin eduskunnassa. Jatkossa hallitus päättää kaupoista yhdessä Vaken johdon ja valtioneuvoston kanslian virkamiesten kanssa. Käytännössä satojen miljoonien käytöstä vastaa vain kourallinen ihmisiä, jotka voivat sijoittaa valtion omaisuutta ilman laajempaa hyväksymistä tai ilmoitusta, miten haluavat. Kyseessä ovat veronmaksajien rahat.

Ei olekaan ihme, että lakimuutoksen läpivieminen aiheutti eduskunnassa kiivasta vastustusta jopa hallituspuolueen edustajissa. Vastustuksesta huolimatta Sipilä voitti väännön. Vakeen siirrettävät rahat eivät olleet mitään nappikauppaa, vaan sen toiminnan aloittamiseen tarvittaisiin isot rahat yhdeksästä yhtiöstä, yhteensä 2,5 miljardia. Joulukuussa 2016 valtio linjasi, että uuteen kehitysyhtiöön siirretään yhdeksän yhtiön osakkeita. Ne ovat: Ekokem, Vapo, Kemijoki, Raskone, Altia, Nordic Morning, Posti, Arctia ja Neste.

Nesteen henkilöstöryhmät esittävät huolensa tilanteesta

Vuonna 2017 Suomen hallitus teki päätöksen luopua Nesteen osake-enemmistöstä. Nesteen henkilöstöryhmät esittivät heti huolensa Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävän öljy-yhtiön osakkeiden myymisestä. 

”Osakkeiden myynti viestittiin niin, että Neste ei ole enää Suomen valtion huoltovarmuuden kannalta niin tärkeä yhtiö, että sitä tulisi omistaa yli 50 prosenttia”, Nesteen henkilöstöryhmien kannanotossa todetaan.

”Me henkilöstöryhmien edustajat emme ymmärrä hallituksen logiikkaa, onhan Neste osoittautunut hyväksi osingonmaksajaksi, ja myös yhtiöksi, joka aktiivisesti luo Suomelle ja miksei myös koko maailmalle ratkaisuja uudistuvien energialähteiden käyttöönottamiseksi. Lisäksi yhtiö tulee olemaan Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävä yritys vielä kymmeniä vuosia. Maailmalla on lukuisia esimerkkejä öljy-yhtiöistä, joiden pitkäjänteinen kehitys, ja sitä kautta myös työpaikat, on ajettu alas lyhytnäköisen voitontavoittelun seurauksena.”

Jotta henkilöstöryhmien puheet otetaan tosissaan, jouduttiin Juha Sipilän harjoittamaa omistajapolitiikkaa vastaan esittämään mielenilmausuhka kesäkuussa 2017. Mielenilmaus olisi keskeyttänyt polttoaineiden jakelun Naantalin ja Porvoon jakeluterminaaleista. Mielenilmaisu päätettiin kuitenkin perua, koska se olisi aiheuttanut merkittäviä seurauksia asiakkaille, kuten lentoliikenteen polttoaineenjakeluun.

Henkilöstökään ei halunnut aiheuttaa yhtiölle vahinkoa, koska syyllinen tulehtuneeseen tilanteeseen oli pääministeri Juha Sipilä, eikä Neste.

Lastensäätiölle Nesteen osakkeita 50 miljoonan euron arvosta

Syntipukki ei tuntenut kuitenkaan armoa valtionyhtiöitä kohtaan, vaan myi Nesteen osakkeita keinoja kaihtamatta, voidaan nyt jälkikäteen todeta.

”Sipilä on hallituskollegoidensa kanssa perustellut myyntiä sillä, että suomalaisten yritysten omistus on Nesteessä vielä kuitenkin yli 50 prosenttia. Omistajien joukossa on suomalaisia yrityksiä, kuten Ilmarinen, mutta kuka enää voi lopulta tietää pidemmällä aikavälillä niidenkään varojen alkuperää ja omistusta, kun ulkomaille sijoitellaan”, pääluottamus Sami Ryynänen toteaa.

Jotta Nesteen osakkeiden myynti saataisiin näyttämään Sipilän peräänkuuluttamalta ”hyvinvointia Suomelle” näyttävältä teolta, päätettiin Nesteen osakkeita lahjoittaa heti ensi töiksi vuonna 2017 Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle 50 miljoonan euron arvosta.

Nesteen henkilöstöryhmien edustajat arvasivat heti, että peliliikkeessä saattaa olla jokin metku takana, sillä kukaan ei uskaltaisi arvostella varojen lahjoitusta hyvää tekevälle lastensäätiölle.

Pääluottamusmies Sami Ryynänen kävi tapaamassa asian tiimoilta omistajaohjausministeri Mika Lintilää.

” Kyllähän ne lupaukset olivat ihan toisenlaisia, mitä sitten loppupeleissä tapahtui.”

”Kuulosti hienolta, että lastensäätiölle lahjoitettaisiin 50 miljoonaa, mutta väitän että tämä oli mietitty juttu, jolla saataisiin valtion enemmistöosuus pudotettua alle 50 prosentin Nesteestä. Lastensäätiö oli oiva kohde – tai bulvaani – verojen siirrossa, koska kukaan ei oikein voisi ruveta rettelöimään lapsille lahjoitettua rahaa vastaan.”

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön saama ”lahjoitus” hoidettiin siten, että sille siirrettiin suoraan Nesteen osakkeita 50 miljoonan euron arvosta. Näin valtio luopui Nesteen osake-enemmistöstä tavalla, jota on poliittisesti vaikea kritisoida. Lahjoituksen myötä lastensäätiö sai nousevan osinkovirran toimintansa pitkäaikaiseksi rahoittamiseksi. ”Vaan kuinkas sitten kävikään”, voidaan kysyä kuten Tove Jansson lastenkirjassaan.

Siinä kävi niin, että neljä kuukautta lahjoituksen jälkeen lastensäätiö oli jo myynyt 8o prosenttia saamistaan Nesteen osakkeista. Vaikka asiaa on tiedusteltu useasta lähteestä, Lastensäätiö ei ole suostunut kommentoimaan, minne saadut rahat on käytetty.

Omistajaohjausministeri sysäsi vastuun osakkeiden luovutuksesta eduskunnalle

Pääluottamusmies Sami Ryynänen on mukana SAK:n omistajaohjausryhmässä. Omistajaohjausministeri Mika Lintilä oli heidän vieraanaan tapahtumien jälkeen.

”Kysyin suoraan ministeri Lintilältä, oliko Nesteen osakkeiden lahjoituksessa oikeasti kyseessä vain keppihevonen, jolla saatiin hoidettua tällä tavalla koko homma”, Ryynänen kertoo.

Lintilän vastaus hänelle oli, että ”Ei, ei, päätös tuli eduskunnasta ja jostain yhtiöstä oli otettava. Kun Neste on vakavarainen, niin sieltä oli helpointa ottaa.”

Jälleen kerran Sipilän hallituksen jäsenet ministeriä myöten sysäsivät vastuun eduskunnan niskoille omista toimistaan. Valitettavasti Nesteen osakkeiden myynti ei päättynyt vielä tähänkään.

Kesäkuussa 2018 valtion omistusosuus öljynjalostusyhtiöstä putosi noin viisi prosenttiyksikköä. Kaikki myyntiin tarjotut 12,8 miljoonaa osaketta menivät kaupaksi, mutta minne rahat päätyivät? Siirrettiinkö ne Valtion Kehitysyhtiö Vakeen, kuten alun perin oli uumoiltu. 

Mihin Nesteen osakkaiden myynneistä saadut rahat ovat menneet?

Valtio sai viime kesäkuussa myymistään 5 prosentista Nesteen osakkeesta 861 miljoonaa, eli lähes miljardin. Sen myötä valtion omistus yhtiössä putosi 45 prosenttiin.

”Tämä miljardi, mikä saatiin Nesteen osakkaiden myynnistä, taisi mennä ihan vain valtion budjetin tilkitsemiseen. Tämä oli kaikkein lyhytnäköisintä ja ei-liikemiesmäisintä toimintaa”, pääluottamusmies Sami Ryynänen epäilee ja pelkää.

”Jos rahat olisivat vielä Nesteen osakkeissa, saisivat ne parhaimman tuoton, koska Neste on vakavarainen ja hyvin kehittyvä yhtiö”, pääluottamusmies muistuttaa.

Nesteen osakkeiden myynti perusteltiin ”tase töihin” -lauseella.

”16,7 prosenttia taitaa olla tällä hetkellä se luku, mihin on eduskunnan päätös, että valtion omistusosuutta Nesteen osakkeissa voidaan kaikkiaan myydä.”

Marraskuun lopussa 2018 Valtioneuvoston kanslian omistusosuus Nesteen osakkeista oli enää 44,75 prosenttia. Joulukuun 5. päivä 2018 valtioneuvoston kanslia julkaisi tiedotteen:

”Valtioneuvoston tänään tekemällä päätöksellä Neste Oyj:n osakkeista noin 8,3 prosenttia, Posti Group Oyj:n osakkeista 49,9 prosenttia ja Vapo Oy:n osakkeista 16,7 prosenttia sekä Nordic Morning Oyj:n kaikki osakkeet siirretään Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n omistukseen välittömästi.”

Hyvää voittoa tuottaneiden valtionyhtiöiden osakkeita siirrettiin valtion kehitysrahasto Vakeen, jolla ei ole vielä tiedossa tarkalleen, mitä se tekee saamillaan osakkeilla.

Juha Sipilän hallituksen toimesta valtion omistus valtionyhtiöissä hupenee silmissä minimiin. Joulukuun osakesiirron myötä valtio omistaa suoraan esimerkiksi Nesteen osakkeita enää vain 36,4 prosenttia.

Valtiolla ei ole enää Nesteessä osake-enemmistöä, ja näin ulkomainen toimija voi ostaa itselleen määräävän aseman yhtiössä.