Mukavuuslippulaivat: Onko 25 vuodessa mikään muuttunut? ”Ei ole”, vastaavat ne, jotka tietävät

TEKSTI: JUHANI ARO

Vaasa, tammikuu 1996. Helsingin Sanomat julkaisee pikku-uutisen, joka kertoo Kansainvälisen kuljetustyöntekijäin liiton ITF:n pysäyttäneen rahtialuksen Vaasan Vaskiluodon satamaan. Kyseessä oli Paugi-niminen pienehkö rahtialus, rekisteröity Karibialle St. Vincentin saarelle. Laivalla oli 14 hengen miehistö, kaikki Viron venäläisiä.

Laivan omisti virolainen varustamo Stentor Ltd. Miehistöllä oli laivan päällikköä myöten palkat saamatta, noin 300 000 silloista markkaa, nykyrahassa noin 71 000 euroa.

Myöhemmin paljastuu, että kyse ei ole pikku-uutisesta. Myös Demari monien muiden medioiden ohella uutisoi Paugin tapahtumista. Pikku-uutisesta paisuu valtakunnallinen juttu, josta kohistaan puoli vuotta.

Käyn katsastamassa ITF-tarkastaja Lauri Heinosen (k. 1999) kanssa aluksen. Itse teen sen ulkoisesti. En uskalla sisään. Näky on maakravun silmissä kauhistuttava. Ruosteen raiskaama paatti, jolla en lähtisi seilaamaan kuin korkeintaan metrin päähän rannasta.

Jään rannalle, mutta karski kaiken nähnyt Heinonen marssii laakonkia pitkin laivan uumeniin. Alus on miehistölle kuitenkin koti ja tällä kertaa myös vankila. He eivät pääse pois laivalta. Ruoka loppuisi, jollei Merimies-Unioni toimittaisi ruokaa ja muita tarpeita alukselle. Viron venäläinen omistaja ei piittaa tuon taivaallista miehistön hyvinvoinnista. Viro on irtaantunut Venäjästä vain viisi vuotta aiemmin ja oikeusvaltio on vielä kehittymätön.

Kesäkuuhun mennessä palkkasaatavat paisuvat yli miljoonaan markkaan, eli liki 240 000 euroon. Laiva pakkohuutokaupataan oikeuden päätöksellä. Virolainen telakka Baltic Ship Repairers huusi aluksen 650 000 markalla eli vajaalla 155 000 nykyeurolla. Alkuperäinen miehistö häipyi laivalta. Voimakkaiden huhujen mukaan heidän perheitään ja omaisuuttaan oli Virossa uhkailtu pahan kerran. Tarinan loppu on painunut historian armeliaaseen hämärään.

Miksi kerron tämän vanhan jutun? Siksi, että tätä samaa tapahtuu yhä edelleenkin. Mikään ei tunnu muuttuneen.  Syyskuussa Raumalle saarrettiin M/s Es Venus, joka purjehti Panaman lipun alla. Sen varsinkin myanmarilaista miehistöä kohdeltiin huonosti ja osa miehistöstä saateltiin laivasta ulos poliisin turvaamana.

”Asiat eivät ole vieläkään kunnossa”

Suomessa on kolme ITF-tarkastajaa. Heistä yksi on Ilpo Minkkinen. Hänellä on selkeä näkemys siitä, ovatko asiat viime vuosituhannelta parantuneet.

- Eivät ole, Minkkinen sanoo. Periaatteessa on voimassa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n (YK) merityötä koskeva yleissopimus (Maritime Labour Convention, eli MLC), jonka pitäisi taata yhdessä satamavaltioiden tarkastajien kanssa merimiesten työolot, mutta näinhän ei ole, Minkkinen kertoo.

Minkkisen mukaan Rauman tapauksessa kiinalaiset omistajat huijasivat myanmarilaisia ja vain puolet palkasta maksettiin.

- Tällaista esiintyy jatkuvasti. Ja sehän on ihmiskauppaa. Kiina on vaarallinen maa. He kohtelivat rasistisesti myanmarilaisia, Minkkinen kertoo.

Hänellä on perusteensa pitää Kiinaa vaarallisena maana.

- Kun me ITF-tarkastajat menemme kiinalaisomisteiseen laivaan, niin ensimmäisenä meidät kuvataan. Minä ainakaan en halua edes mennä koko Kiinaan. Ties millaisessa tietopankissa kuvani ovat. Eräässäkin kiinalaislaivassa oli sellainen pesti kuin ”political commissioner” (suomeksi ”poliittinen komissaari”). Hän kuvasi meidät heti, Minkkinen paljastaa.

Jutun kirjoittajalle tulee mieleen entinen Neuvostoliitto, jossa vierailin lehtimiehenä monet kerrat. Matkoilla oli aina mukana hiljainen herra, joka seurasi meitä kaikkialle. Hän tarkkaili ei niinkään meitä länsimaalaisia, vaan maanmiehiään, isäntiämme silmät ja korvat auki. Kiina tekee vieläkin samaa, jopa laivoillaan.

Kiinalainen jättivarustamo Cosco liikennöi Vuosaareen ja kuljettaa sieltä tavaraa maailmalle ja takaisin

Yksi maailman suurimmista linjaliikennettä harjoittavista varustamoista on kiinalainen Cosco (China Ocean Shipping Company). Cosco on Kiinan valtion omistama yritys. Kiinalainen jättivarustamo pyrkii levittäytymään mahdollisimman laajalle eri maanosiin, kuten myös Eurooppaan. Ja sen se on jo tehnytkit: esimerkiksi Kreikassa Pireuksen satama on varustamojätin hallinnassa.

Coscon laivat liikennöivät myös Suomeen. Vuosaaren satamassa toimii muun muassa yritys nimeltään Cosco Shipping Lines Finland Oy, joka kuuluu kiinalaiseen Cosco Groupiin. Coscon laivat kuljettavat koko ajan Suomen tuonti- ja vientikuljetuksia. Varustamon aluksista monet purjehtivat mukavuuslippujen alla. Kansainvälisessä merenkulussa monien alusten käyttökieli on englanti. Monet kiinalaislaivojen kanssa asioineet suomalaiset ovat havainneet puutteita miehistön kielitaidossa, mikä voi olla meriturvallisuusriski.

Ex-työministeri, varapuhemies Tarja Filatov:
Ihmisoikeudet kuuluvat mukavuuslippulaivoillekin! 

Merimies-lehden kootessa tietoja tätä juttukokonaisuutta varten kävi ilmeiseksi, että mukavuuslippulaivat ovat suomalaisille viranomaisille ja ministereille vaikea pala. Kävi myös ilmi, etteivät mukavuuslippulaivojen asiat kuulu oikein kenellekään, vaikka suuri osa Suomenkin ulkomaankaupasta liikkuu mukavuuslippulaivoilla.

Eduskunnassa on käsittelyssä laaja lakiesitys ihmiskaupan kitkemiseksi, mutta esityksessä ei puututa mukavuuslippulaivoihin mitenkään.

Entinen työministeri, nykyinen eduskunnan varapuhemies ja työelämävaliokunnan jäsen Tarja Filatov (sd.) vastasi suoraan kysymyksiin. Raskaansarjan poliitikon kanta ei jää epäselväksi. Ihmisoikeudet on saatava mukavuuslippulaivoillekin.

- Aika ajoin putkahtaa esiin järkyttäviä uutisia ihmisten kohtelusta mukavuuslippulaivoilla. Palkkarahat on saamatta, maihin ei pääse, jopa ruuasta voi olla pulaa, Filatov summaa.

- Alustarkastuksissa käy selvästi ilmi, että ongelmat eivät ole poikkeus, vaan ennemminkin sääntö. Rikkomukset ovat myös riski myös turvallisuudelle ja ympäristölle, Filatov katsoo.

Hänkin näkee Suomen lainsäädännön vaikeudet asiassa.

- Suomen on vaikea päästä omalla lainsäädännöllään kiinni näihin vääryyksiin, vaikka ne tapahtuvat Suomen maaperällä. Kaikki kivet on silti syytä kääntää rikkomusten estämiseksi, Filatov vaatii.

- Lainsäädännöllä voitaisiin puuttua turvaamistoimiin, ja viranomaistoimia esimerkiksi aluehallintovirastojen ja Traficomin merenkulkutarkastajien välillä voisi täsmentää ja tarkastusresursseja tulee vahvistaa, hän vaatii.

- Kyse on ihmisoikeusrikkomuksista, niiltä ei saa ummistaa silmiä, Filatov patistaa.