Myanmarilaisten merimiesten huono kohtelu panamalaislaivalla paljasti merten työehto-ongelmat - Suomeen liikennöi säännöllisesti mukavuuslippulaivoja

Menneenä kesänä Suomessa kohistiin ukrainalaisista marjanpoimijoista ja heidän työehdoistaan. Myös Raumalle viime viikolla saarrettu Panaman lipun alla oleva laiva ja sen miehistön huono kohtelu vaatii huomiota ja keskustelua, millaisella kalustolla ja työehdoilla Suomeen tuodaan ja täältä viedään tavaraa.

Suomesta kuljetetaan tavaraa mukavuuslippulaivoilla, joilla työntekijöitä ei aina kohdalla hyvin. Tämä asia nousi suuren yleisön tietoisuuteen 10. syyskuuta uutisten välityksellä. Raumalle oli saarrettuna Panaman lipun alla purjehtiva M/s Es Venus -laiva, jonka miehistöstä kuusi henkeä halusi lähteä pois alukselta poliisin turvatessa operaatiota. Laivalla oli 21 hengen miehistö, josta noin puolet olivat myanmarin ja puolet kiinan kansalaisia. Aluksen miehistön työoloissa esiintyi suuria puutteita ja heillä oli 70 000 dollarin edestä palkkasaatavia.

Mukavuuslippulaivakampanja toiminnassa jo yli 70 vuotta
 

Kansainvälinen Kuljetustyöntekijöiden federaatio (International Transport Workers’ Federation, eli ITF) käynnisti niin sanotun mukavuuslippulaivakampanjan (flags of convenience, eli FOC campaign) Oslossa yli 70 vuotta sitten, vuonna 1948. Kampanjan on tarkoitus turvata kansainväliset minimityöehdot niille työntekijöille, jotka työskentelevät niin sanotuilla mukavuuslippulaivoilla. Mukavuuslippulaivojen miehistöillä saattaa olla usein hyvin alhaiset palkat, huonot olot aluksella, puutteita ruoassa ja juomavedessä sekä esimerkiksi hyvin pitkiä työvuoroja ilman kunnollista lepoa sekä pitkät työsopimukset laivoilla.

140 ITF tarkastajaa valvoo mukavuuslippulaivojen työehtoja ympäri maailman
 

Maailmalla työskentelee tällä hetkellä yli 140 ITF tarkastajaa 125 eri satamassa, joiden tehtävä on tarkastaa, että mukavuuslippualuksiksi määriteltyjen alusten työntekijöiden palkat ja työehdot ovat kunnossa. Ymmärrettävästi ITF tarkastajien työ ei ole helppoa, sillä mukavuuslippulaivat saattavat kiertää kaukaa niitä satamia, jossa ne epäilevät olevan mahdollisia tarkastuksia tiedossa. Mukavuuslippulaivojen onkin helpointa vierailla niissä maissa ja satamissa, jotka sijaitsevat köyhissä valtioissa.

Suomeen liikennöi säännöllisesti mukavuuslippulaivoja
 

Maailmanlaajuinen mukavuuslippulaivasto on suuri ja yhä enenevässä kasvussa. Myös Suomen satamiin liikennöi säännöllisesti mukavuuslipun alla purjehtivia aluksia. Mukavuuslippulaivat kuljettavat rahtia jopa Saimaalla, jossa mukavuuslippulaivoja näkee paljon enemmän kuin Suomen lipun alla purjehtia aluksia!

Maailmassa tällä hetkellä 35 mukavuuslippua

Tällä hetkellä 35 eri valtion lipun alla purjehtivat alukset on määritelty mukavuuslippulaivoiksi. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Antiqua ja Barbuda, Bahama, Belize, Bermuda, Gibraltar ja esimerkiksi Panama. Yhteistä näille lipuille on se, että niiden alle on helppo sijoittaa varustamoita ja aluksia pöytälaatikkofirmoina. Eksoottiset saaret ovat tunnettuja veroparatiiseja. Niissä verotus on huokeampaa tai olematonta eikä miehistön työehtoihin kiinnitetä minkäänlaista huomiota.

Mukavuuslippujen alle aluksiaan rekisteröivät varustamot käyttävät tilannetta härskisti hyväksi ja saavat poljettua hintoja ja vietyä markkinoita niin sanotuilta rehellisiltä varustamoilta. Esimerkiksi suomalaisen varustamon ja laivan on aivan mahdotonta voittaa hintakilpailua mukavuuslipun alla purjehtivaa alusta vastaan.

Tästä syystä Suomenkin satamiin ajaa säännöllisesti mukavuuslipun alla olevia aluksia. Raumalle syyskuun alussa saarrettu M/s Es Venus -laiva on yksi kiinnijäänyt laiva, jolta ilmeni räikeitä rikkeitä miehistön työoloissa ja palkkasaatavissa.

ITF:n yli 70 vuotta sitten lanseeraaman mukavuuslippulaivakampanjan idea oli korjata nopeasti maailman merillä vallitsevat puutteet merimiesten työehdoissa. Toisin kävi. Perustamisensa jälkeen mukavuuslipuiksi luokiteltujen valtioiden määrä on kasvanut jo 35 eri lippuun ja merimiesten työehdoissa ja -oloissa on edelleenkin valvomista. Näyttääkin ikävä kyllä siltä, että työehtojen polkeminen on levinnyt maailman meriltä maihin, jossa vasta nyt herätään siihen, että esimerkiksi Suomessa ukrainalaisille marjanpoimijoille ei ole maksettu työehtojen mukaista palkkaa. Merillä vastaavien ongelmien parissa on painittu jo vuosikymmeniä.

Mukavuuslippulaivajärjestelmä antaa mahdollisuuden ”paikalliseen sopimiseen” ja työvoiman rekrytoimiseen halvan työvoiman maista
 

Mukavuuslippulaivajärjestelmä antaa varustamoille mahdollisuuden ”paikalliseen sopimiseen”, mikä ei ole tässä tapauksessa työntekijän kannalta aina hyvä asia. Tämä kävi ilmi esimerkiksi M/s ES Venuksen miehistön kohdalla. Globalisaatiota käytetään hyväksi ja alusten miehistö palkataan halvan työvoiman maista, jossa heillä ei ole turvanaan aitoa ammattiliittoa. Työsuhteen ehdot voidaan sopia pelkillä henkilökohtaisilla työsopimuksilla tai niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen (yellow unions) ”työehtosopimuksilla”, eli käytännössä työnantajien omien liittojen sopimuksilla. Niinpä mukavuuslippulaivoilla työskentelevillä merimiehillä on aitona turvanaan vain kansainvälinen ITF tarkastajien verkosto, joka heitä voi auttaa.

Varvassandaaleissa ja T-paidassa talvipakkasessa
 

Mukavuuslippulaivoilla työskentelevien merimiesten työolosuhteet saattavat vastata pahimmissa tapauksessa vankeutta. Palkkoja on maksamatta useilta kuukausilta, eikä merimiehillä ole rahaa ja mahdollisuutta lähteä pois laivalta. Väsymys, nälkä ja pitkät työvuorot eivät ole mukavuuslippulaivalla poikkeus. Oulun satamassa on tavattu huonokuntoisella aluksella saapunut merimies, joka asteli talvipakkasessa pelkissä varvassandaaleissa ja T-paidassa.

Suomalaiset ITF tarkastajien tilastoa vuoden 2019 tarkastuksista Suomeen saapuneista mukavuuslippulaivoista
 

Vuonna 2019 laivanvarustajien piittaamattomuus työehtosopimuksista ja niiden ehdoista jatkui entiseen malliin. ITF tarkastajien tekemistä laivatarkastuksista 41 prosenttia johti jatkotoimenpiteisiin johtuen puuttuvasta työehtosopimuksesta tai sen noudattamatta jättämisestä.

Isohko saksalainen varustamo jatkoi edelleen systemaattisesti työehtosopimuksen rikkomista maksamalla liian pieniä palkkoja.

Vuonna 2019 puutteita löytyi 54 tarkastetusta aluksesta
 

Vuonna 2019 aikana Suomessa tarkastettiin 131 alusta, joista mukavuuslippurekistereissä purjehti 112 alusta. 54 aluksen kohdalla löydettiin puutteita joko palkkojen maksun, työehtosopimuksen määräysten noudattamatta jättämisen tai työehtosopimuksen puuttumisen osalta.

Hyväksyttävää tasoa oleva työehtosopimus solmittiin vuoden 2019 aikana Merimies-Unionin toimesta kuudelle alukselle. Sopijaosapuolia näissä tapauksissa löytyi Turkista, Hollannista, Irlannista ja Bulgariasta. Lisäksi Merimies-Unionin toteuttamien toimenpiteiden seurauksena solmittiin työehtosopimus ainakin neljälle laivalle. Sopimusten allekirjoittajat näissä tapauksissa olivat veljesliitot Saksassa, Hong Kongissa.

Maksamattomia palkkoja saatiin perittyä laivanomistajilta 28 tapauksessa, yhteensä 86.750 (US) dollarin edestä. Maksuista osallisiksi päässeet merimiehet edustivat noin kymmentä eri kansallisuutta. Pienin yksittäinen tapaus, 80,30 dollaria, maksettiin Luxemburgin lipun alla seilaavan laivan ghanalaiselle matruusille. Suurin summa, lähes 14 000 dollaria, maksettiin Marshallsaarten lipun alla seilaavalle filippiiniläiselle miehistölle.

Vuoden aikana asetettiin saartoon kuusi alusta. Tukensa saartotoimenpiteelle antoi AKT:n ahtaajat ja JHL.

Vuosi 2020 - palkkasaatavia peritty laivanomistajilta jo 205 000 US dollarin edestä
 

Vuosi 2020 on tuonut esiin entistä räikeämpiä rikkeitä mukavuuslippulaivoilla työskentelevien merimiesten palkkasaatavissa. Syyskuuhun 2020 mennessä palkkasaatavia on saatu perittyä laivanomistajilta yhteensä 205 000 (US) dollarin edestä.

Mukavuuslippukampanjaa Suomessa johti koordinaatiotyöryhmä, jossa olivat edustettuna AKT, Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto sekä Suomen Merimies-Unioni. Koordinaatiotyöryhmän puheenjohtajana toimi Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting.