Suezin kanavan kriisi osoittaa Suomen huoltovarmuuden olevan täysin riippuvainen merikuljetuksista

Suomen tuonti- ja vientikuljetuksia hoidetaan tällä hetkellä meriteitse huoltovarmuuskuljetuksina. Pääsiäispöytiimme särvintä ja muita päivittäistavaroita tuovat Suomen lipun alla olevat alukset ja suomalaiset merimiehet.

M/s Ever Given aluksen haaveri Suezin kanavassa nosti esiin meriliikenteen merkityksen koko maailmankaupan toiminnalle. Suezin kanavan kautta liikkuu tavaraa lähes 8,5 miljardin euron arvosta päivittäin. Suezin kanavaliikenteen pysähtyminen moneksi päiväksi tuli maksamaan näin ollen useita miljardeja.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Suomen omat merikuljetukset. Lähes 90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse. Suezin kriisi onkin pientä sen rinnalla, kuinka riippuvainen Suomi itse on merikuljetuksista. Vain reilu 30 prosenttia tapahtuu Suomen lipun alla olevilla aluksilla. Tämä on selvä riski Suomen huoltovarmuuden kannalta.

Suomen lipun alla olevan tonniston osuus Suomen merikuljetuksista pitää saada kasvuun. Kriisitilanteessa voimme luottaa ainoastaan siihen, että saamme maahan rahtia vain ja ainoastaan Suomen lipun alla olevilla aluksilla. Tuolloin valtiovallalla on mahdollisuus ottaa määräysvaltansa alle suomalaiset alukset, mutta ei vieraiden lippujen alla olevia aluksia. Ne eivät kuulu Suomen kauppalaivastoon ja ovat sen myötä omien lippuvaltioiden määräysvallan alaisuudessa.

Suomalaista huoltovarmuutta ei saa rakentaa merikuljetusten osalta markkinaehtoisuuteen perustuen. Emme voi luottaa siihen, että yritykset toimisivat vapaaehtoisesti ja eettisesti sekä Suomea ajatellen mahdollisessa vakavassa kriisitilanteessa. Rahtikuljetusten hinta saattaa nousta niin korkeaksi, että tavaraa ei ole mahdollista hankkia - tai vain rikkailla - ja köyhät jäävät ilman. Koronarokoitteet ovat hyvä osoitus siitä, kuinka maailma toimii: rikkaimmat ja suurimmat valtiot saivat rokotteet ensimmäisten joukossa ja muut myöhemmin.

Erityinen huolenaihe on yritysten omistajuuden siirtyminen ulkomaalaisen omistukseen. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2018 julkaisemassa merenkulun toimintaympäristön tarkastelussa vuoteen 2030 arvioidaan ulkomaalaisomisteisten yritysten osuuden eri logistiikkatoimintojen markkinoiden liikevaihdosta Suomessa nousevan yli 85 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös Nesteen päätös sijoittaa uusi biotuotejalostamo Rotterdamiin on osoitus siitä mitä tapahtuu, jos suomalainen omistus yhtiöissä pienenee tai siirtyy ulkomaalaiseen omistukseen. Nesteen osakkeita siirrettiin – ja jopa lahjoitettiin - entisen pääministeri Juha Sipilän aikana yhtiöstä pois ja nyt Suomen oma suora omistusaste on Nesteestä enää vain 36,4 prosenttia. Sen myötä hupeni valtion äänivalta yhtiössä. Nesteen päätös sijoittaa uusi biotuotejalostamo Rotterdamiin oli pettymys.

Nyt Neste on rakennuttamassa parhaillaan kahta uutta öljytankkeria, jotka tulevat vuoden 2021 lopussa liikenteeseen. Uudet alukset on saatava Suomen lipun alle ja niihin on saatava suomalainen miehistö. Kuten historia ja talvisota aikanaan osoittivat, häiriötilanteissa voimme luottaa vain omiin suomalaisiin kauppalaivoihin ja miehistöihin, jotta maahamme saadaan varmuudella öljyä ja rahtia.

M/t Lunni tuli Suomen lipun alle joulukuussa. Aluksessa on täysin suomalainen miehistö, mikä on ensiarvoisen tärkeää Suomen huoltovarmuuden toimivuuden ja öljykuljetusten turvaamisen osalta. 

Suomen huoltovarmuus nojaa vahvasti myös talvimerenkulun osaamiseen. Kuluva jäätalvi on laittanut seitsemän jäänmurtajaa liikenteeseen, joista viisi on murtanut jäitä Pohjanlahdella ja kaksi Suomenlahdella. Suomeen saapuvat kauppalaivat tarvitsevat jäänmurtajien avustusta, jotta ne pääsevät satamiimme talviolosuhteissa. Myös jäänmurtajilla on oltava riittävä, ammattitaitoinen miehistö, jotta ne saadaan liikkeelle. Suomalainen merimiesosaaminen ja sen kasvattaminen ovat maamme toiminnan kannalta elintärkeitä huoltovarmuuskysymyksiä.

Jäänmurtaja Voima helmikuussa 2021 Haminan edustalla avaamassa väyliä kauppalaivoille ja Suomen teollisuuden kuljetuksille.