Suomalainen pääoma, infra ja osaaminen eivät saa valua Rotterdamiin. Nesteen uusi jalostamo toimii 50 vuotta ja on saatava Porvooseen

Nesteen vaikutus koko Suomen kansantalouteen ja tuotekehitykseen on valtavampi kuin ymmärrämme: uusi jalostamo on saatava Porvooseen. 

Nesteen jalostamotoiminnalla on laajat vaikutukset koko Suomelle. Suorien työpaikkojen lisäksi se ulottuu alihankkijoihin, tuotekehitykseen ja Suomen polttoainetoimituksiin. Porvoon jalostamo on Suomen pääjalostamo, jossa tuotekehityksen ja toiminnan on jatkuttava.

Neste on Suomen suurimpia yhtiöitä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2020 oli yli 12 miljardia. Yhtiön markkina-arvo on tällä hetkellä mittava: yli 40 miljardia euroa. Neste tuo Suomeen paljon verotuloja ja työtä. Nesteellä on suoraan 4 825 työntekijää. Erilaiset alihankkijaverkostot ja tuotekehitys sekä korkeakoulut ja yliopistot mukaan lukien yhtiö työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Neste-yhtiön vaikuttavuutta Suomen kansantalouden toimintaan ei ole ymmärretty riittävästi, jos uutta jalostamoa suunnitellaan sijoitettavaksi Porvoon sijasta Rotterdamiin.

Nesteen uusi jalostamo on tärkeä investointi ja saatava Suomeen. Nesteen rakentanut Uolevi Raate rakensi Nesteestä Suomen suurimman yhtiön. Suomen valtio toimii enemmistöomistajana Nesteessä reilulla 36 prosentilla. Yhtiötä on kehitetty koko kansantaloutemme voimalla. Yhtiö tekee paljon erilaista tuotekehitystyötä. Jos uusi laitos sijoitettaisiin Rotterdamiin, Suomi häviää paljon. Nesteellä on vahvat verkostot suomalaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Hollantiin ei menisi varmasti vain infra, vaan myös tuotekehitystä uuden jalostamon myötä. Kilpailijamaat saisivat etulyöntimatkaa ja ajaisivat Suomen ohi.

Suomi on vakaa maa niin poliittisesti kuin kallioperältään, Rotterdamin satama on meren päälle rakennettu
 

Viime päivinä media on tuonut esiin lukuja, jossa Rotterdam olisi 500 miljoonaa euroa halvempi investointi kuin Porvoo, joten peli olisi sillä selvä. Lukujen suuruutta on kyseenalaistettu alaa tuntevien keskuudessa. Vaikuttaakin enemmän siltä, että käynnissä on pääomaa enemmän aatteellinen vääntö, jossa suomalaisten omistamaa infraa ja tuotekehitystä ollaan viemässä Suomesta pois kuin pässiä narussa. Sallimmeko tämän? Emme, sanoisi Raate.

Uusiutuvien polttoaineiden taival on vasta alkamassa. Nyt suunnitteilla oleva jalostamo ei jää viimeiseksi, jotta Nesteen tuotantotavoitteet saadaan täyttymään. Nyt tehtävät investoinnit maksavat itsensä takaisin varmasti, jos uusi jalostamo sijaitsee Suomen maaperällä. Suomi on vakaa maa, myös poliittisesti, mikä on otettava huomioon jalostamon sijoituspaikkaa mietittäessä. Inframme sijaitsee vakaalla kalliolla eikä vajoa meren alle tulevan 50 vuoden kuluessa, joka Rotterdamissa on jo nähtävissä. Siellä satama-alue sijaitsee tekosaarella ja ilmastonmuutos nostaa meriveden pintaa merkittävästi tulevaisuudessa. Näkymä Rotterdamin satamasta voi olla aivan toisenlainen jo 20 vuoden päästä, jolloin päätöksiä tehneet johtajat ovat jo eläkkeellä.

Rotterdamissa päästöt putkeen ja merenpohjaan: "poissa silmistä, poissa mielestä"
 

Nesteen jalostamon sijoitusta Rotterdamiin on perusteltu myös satamaan rakennettavalla putkella, joka kerää alueen co2-päästöt ja ohjaa ne putkea pitkin Pohjanmeren pohjaan. ”Poissa silmistä, poissa mielestä”, voisi todeta. Päästöjen ohjaus meren uumeniin sedimenttiin ei poista niiden olemassaoloa. Pidemmän päälle on kehitettävä toimivampia päästöjen puhdistusmenetelmiä.

Nesteen osakkeita siirrettiin Ilmastorahastoon (ent. Vake), jossa nyt 2,3 miljardin tase 
 

Syy siirtää Nesteen uusi jalostamo Rotterdamiin ei ole myöskään rahasta kiinni, sillä rahaa on kyllä olemassa esimerkiksi Valtion kehitysyhtiö Vakessa, jonka nimi muuttui joulukuussa 2020 Ilmastorahasto Oy:ksi. Nykyisellä Ilmastorahastolla on taseessaan tällä hetkellä yli 2,3 miljardia omaisuutta. Voisiko sieltä ottaa investointirahaa, jolla tehdään ilmastoteko ja saadaan uusi jalostamo Porvooseen sekä työpaikat, tuotekehitys sekä verotulot pysymään Suomessa ja luodaan maamme tulevaisuutta.

Ilmastorahastossa tällä hetkellä oleva varallisuus luotiin alun perin Nesteen osakkeilla. Vaken loi pääministeri Juha Sipilä, joka siirsi Nesteen osakkeita Vakeen hallituskautensa aikana kymmenillä prosenteilla. Nyt Nesteessä on enää reilu 36 prosenttia Suomen valtion suoraa omistusta. On laskettu, että Vakeen sijoitettujen osakkeiden arvo olisi nykyrahassa yli 600 miljoonaa euroa. Nyt muhkean, yli 2,3 miljardin taseen päällä istuvan Ilmastorahaston toiminnasta ei ole kuulunut julkisuuteen juuri mitään. Mitä Nesteestä saaduilla rahoilla on siis tehty Ilmastorahastossa? Olisiko aika laittaa Ilmastorahaston rahat oikeaan kohteeseen poikimaan Nesteen uuteen jalostamoon Porvooseen, jossa tuotekehitetään tulevaisuuden biopolttoaineita ja tehdään maapallosta ympäristöystävällisempi asua.

Sivun ylosassa on punainen M/t Lunni-tankkeri, joka saapui Suomen lipun alle joulukuun lopussa 2020 ja kuljettaa Kilpilahdesta tuotteita maailmalle. Tankkerissa on EU- eli suomalainen miehistö.