Suomalaisia merimiehiä ei ole varaa menettää

Suomalaisista merenkulkijoista on ollut lomautettuna pahimmillaan yli puolet koronapandemian seurauksena. Suomalaiset merenkulkijat ovat muutaman tuhannen henkilön ”erityisjoukko”, joka hoitaa Suomen tuonti- ja vientikuljetuksia poikkeusoloissa, saati vakavissa kriisitilanteessa. Maailmantilanne on tällä hetkellä herkkä. Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat pyrkivät kohti arktista. Australia rakennuttaa ydinsukellusveneitä. Kylmä sota ovella.

Suomella ei ole varaa menettää merimiehiään, erityisjoukkoaan. Osa merimiehistä on lähtenyt meriltä maihin töihin pitkien lomautusten seurauksena. Varustamoissa esiintyy jopa pulaa työntekijöistä. Joihinkin vakansseihin on jouduttu etsimään osaajia kivien ja kantojen alta.

Merenkulun kotimainen koulutus tärkeää – uusia talvimerenkulun osaajia tarvitaan lisää
 

Suomen tulee pitää merenkulkijoiden koulutuksesta huolta ja kasvattaa uusia osaajia. Koillisväylän arvioidaan olevan täysin jäistä vapaa 2050 mennessä. Suurvallat käyvät alueista jo nyt kovaa kaupallista taistelua ja myös suomalaisten kauppalaivojen tulee olla markkinoilla mukana. Suomi tarvitsee omia, talvimerenkulun taitavia merenkulkijoita ja tonnistoa. Suomalaiset kauppalaivat ovat ympäristöystävällisiä ja kunnioitamme arktisen alueen herkkää luontoa. Jäämeri kulkee Suomen pohjoispäästä, mikä on maallemme valtava etulyöntiasema ja jota hyödyntää muissakin kuin juhlapuheissa.

Suomella on talvimerenkulun osaamista ja maamme tulee tuoda osaamistamme rohkeasti esiin EU-pöydissä ja muissa päättävissä elimissä. Kuulopuheiden mukaan Ruotsi on kirinyt jo ohitsemme EU-vaikuttamisessa ja esittelee täydellä höyryllä omaa arktista osaamistaan. Ruotsalaiset tosin kuljettavat tavaroitaan Juutinrauman sillan kautta. Suomeen ei ole siltaa, vain Itämeren yli liikennöivät kauppalaivat. Suomen tuonnista ja viennistä yli 90 prosenttia kuljetetaan meriteitse.

Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta suurempi kuin metsäteollisuuden
 

Merenkulku ja matkailu ovat Suomelle suuri taloudellinen bisnes. Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on suurempi kuin metsäteollisuuden. Matkailuala työllistää noin 142 000 henkilöä ja koronapandemian aiheuttamat matkailurajoitukset näkyvät Suomen BKT:ssa. Mikäli matkustusrajoitukset pysyvät edelleen voimassa, merenkulun yritysten kyky palauttaa liiketoimintansa heikkenee jatkuvasti.

Talouskasvu ja työssä oleva ihminen on yhteiskunnalle parempi vaihtoehto kuin työtön, mistä laskun maksaa aina yhteiskunta korkojen kera yksittäisten kotitalouksien ahdinkona ja kasvavina terveys- ja mielenterveysmenoina.

Matkustajalaivavarustamot eivät kestä enää toista rajoitusten talvea
 

Matkustajalaivavarustamot eivät kestä enää toista rajoitusten talvea. Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses toi esiin huolensa ETLA:n 21.9.2021 julkaisemassa tutkimuksessa Matkailun toipuminen pandemiasta. Mikäli Suoman hallitus pitää matkustusrajoitukset vuoden loppuun saakka voimassa, riski on että lomautukset tulevat muuttumaan irtisanomisiksi, Hanses pelkää.

Viking Line on yltänyt kuluvan vuoden sesongin aikana 50 prosenttiin laivojen kapasiteetista. Käyttökate on positiivinen, muttei sen enempään. Normaaleina vuosina kesäsesonkina saavutettava ylijäämä kompensoi syksyn, talven ja kevään välikausia.

Maahantulon rajoituksia on purettava välittömästi
 

Maahantulon rajoituksia on purettava välittömästi. Vaatimus alle 10 ilmaantuvuusluvusta vahingoittaa elinkeinoa. Suomen nopea avautuminen kansainvälisille matkustajille on ensiarvoisen tärkeää matkailusektorille ja Suomen taloudelle. Muissa Euroopan maissa rajoituksia on purettu. Suomi laahaa jäljessä, mikä aiheuttaa vakavaa taloudellista hallaa kotimaiselle matkailuelinkeinolle ja merenkululle.