Yleinen työttömyyskassa, kenen asialla?

Teksti: Jukka Sundholm

Viime lokakuussa yli 400 000 jäsenen YTK, eli Yleinen työttömyyskassa, irtisanoi kahdeksan työttömyyskassan työntekijää. Yksityinen kassa ei noudata mitään tiettyä työehtosopimusta. Minne sen työntekijät siis ovat järjestäytyneet? Minkä kassan kautta kävelivät kadulle?

Suomen Yrittäjät tekivät sopivasti vapun jälkeen (8.5.) esiinmarssin, jossa he kehottavat yrityksiä maksamaan henkilöstöetuna työntekijöidensä työttömyyskassamaksut Loimaan kassana tunnettuun Yleiseen työttömyyskassaan (YTK). Yrittäjille työntekijöiden järjestäytyminen YTK:hon olisikin riemuvoitto, koska niin sanottu Loimaan kassa ei hoida työntekijöiden edunvalvontaa, vaan kerää kolehdin pussiin mahdollisen työttömyyden varalta.

SAK:n mielestä Suomen yrittäjien neuvo maksaa YTK:n jäsenmaksu työtekijöiden puolesta törmää työsopimuslakiin. Ohje kertoo enemmän halusta heikentää työntekijöiden oikeuksia kuin työmarkkinoiden uudistamistavoitteesta.

Yleinen Työttömyyskassa ei tarjoa monia palveluita, joita saat ammattiliiton jäsenenä:

YTK on pelkkä työttömyyskassa, kun ammattiliitot valvovat työntekijöiden etuja laajasti.

YTK myy 18 euron vuosimaksulla opiskelijajäsenyyttä. Suuressa osassa ammattiliittoja opiskelijajäsenyys on ilmainen.

YTK ei tarjoa jäsenelleen minkäänlaista turvaa esimerkiksi työtaistelun aikana.

Lakimiespalveluja voi ostaa lisämaksusta, mutta YTK:ssa tämä palvelu on ostettu ulkopuolelta LähiTapiolasta, joka ei takaa työntekijälle edes minimiturvaa riitatapauksien sattuessa.

Usein ay-liikkeessä riitatapauksia ei tarvitse viedä kuluttaviin oikeuskäsittelyihin, koska työpaikoilla luottamusmiehet ehkäisevät riitatapauksien synnyn jo etukäteen.

Hyvin toimeentulevat saavat ansiosidonnaista paljon enemmän kuin pientä palkkaa saavat osa-aikaiset työntekijät, vaikka YTK perii heiltä saman vuosimaksun.

YTK:n pohjimmainen tarkoitus on tuhota työntekijöiden turva tulevaisuudessa. Kun työntekijöillä ei ole enää turvaa, voidaan lähteä heikentämään työntekijöiden työsuhdeturvaa.
 

YTK:n taustat ovat vahvasti yrittäjävetoiset: ei palkansaajan asialla

YTK:n, eli Yleisen työttömyyskassan taustat ja tarkoitukset on jätetty hämärän hyssyyn, vaikka YTK:n kytköstä työnantajapiireihin ei voi kiistää. Sen johdossa toimi useita yrittäjäjärjestöjen merkkihenkilöitä. Ilmeinen on myös yhteys kokoomukseen. Kassan ensimmäinen puheenjohtaja oli kokoomuslainen, samoin kolme sen hallituksen jäsentä.

Työttömyyskassan läheisestä suhteesta yrittäjäjärjestöihin kertoi myös se, että kassan asioimistot sijaitsivat yrittäjäjärjestöjen toimipisteiden yhteydessä. Kassalla oli palvelupisteet Turun, Salon ja Laitilan Yrittäjien toimipisteissä, Turussa Yrittäjäkeskuksessa.

Viikkoa ennen YTK:n sääntöjen vahvistamista kokoomusministeri Iiro Viinanen oli 1991 Lahdessa Yrittäjäpäivillä pitämässään puheessaan todennut, että työnantajat voisivat huomauttaa työntekijöille, että ay-liikkeeseen kuuluminen ei ole välttämätöntä ja että työttömyyskassaan voi kuulua ilman jäsenyyttä ay-liikkeessä paljon halvemmalla.
 

Monen ammattiliiton työttömyyskassan maksu on YTK:ta halvempi

Työttömyyskassojen keskinäistä hintavertailutietoa tuottaa niiden yhteisjärjestö TYJ.

Vuonna 2014 sak.fi:n julkaisemassa artikkelissa todettiin näin: "Työttömyyskassojen yhteisjärjestön vuoden 2013 tilastojen mukaan YTK ei tarjoa halvinta työttömyysturvaa. Tonnin palkalla maan 30:stä työttömyyskassasta 25 tarjoaa halvempaa työttömyysturvaa. Kahden tonnin palkalla 17 eli yli puolet kassoista sekä kolmen ja neljän tonnin palkoilla melkein puolet (14 ja 13) tarjoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan YTK-kassaa edellisemmin."

Samainen TYJ on kuluvan vuoden maaliskuussa tuottanut Taloussanomille taulukon, jonka mukaan edullisin oli JATTK-kassa. Useimmat sen jäsenistä kuuluvat työttömyyskassaan oman alansa ammattijärjestön kautta. Se on lähtökohtaisesti tarkoitettu julkishallinnon toimihenkilöille, mutta siihen voi liittyä alasta ja työnantajasta riippumatta. JATTK:n jäsenliitot toimivat terveydenhoito-, sotilas- ja pelastusalalla.

Syntyaikoinaan YTK ei mainostanut itseään juuri lainkaan. Kuluneet viimeiset vuodet ovat todistaneet vallan toista. Olemme tv-mainoksissa saaneet nähdä kiisteltyjä väittämiä työttömyyskassojen jäsenmaksujen suuruudesta.

Viime syksynä Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että YTK:n markkinointi vuosina 2013 – 2015 on osaksi harhaanjohtavaa. YTK ei ole edullisin, vaikka se antoi sellaisen mielikuvan. Perustelupyssy on ladattu ja odotuksiakin on julkisuudessa ilmennyt, mutta SAK ei ole lähtenyt vastamainonnan tielle.
 

Ammattiliitto ja työttömyyskassa vai pelkkä työttömyyskassa?

Pelkkiä työttömyyskassaan maksettavia euroja tuijotettaessa kokonaisuus hämärtyy. Kassa ilman ammattiliittoa on instrumentti, jota ei olisi saatu syntymään ilman palkkatyöläisiä koskevia etuja. Niitä ovat muun muassa edunvalvonta, monet sopimukset ja neuvottelut. Liitto neuvottelee puolestasi alan palkka- ja työehdot sekä valvoo luottamusmiehen kautta, että työpaikallasi noudatetaan sopimuksia. Lisäksi liitto pitää puoliasi, jos työpaikallasi suunnitellaan irtisanomisia. Isommassa kuvassa ammattiliitto neuvottelee työelämää, työttömyysturvaa ja sosiaaliturvaa koskevasta lainsäädännöstä.