Yli puolet suomalaisista hyväksyy poliittiset lakot

SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.

– Lakkojen hyväksyttävyys on luonnollisesti korkeinta niiden keskuudessa, joita nämä työelämäheikennykset koskettaisivat: naiset, nuoret, työttömät ja työntekijät. Tässäkin mittauksessa SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 70 prosenttia hyväksyy käynnissä olevan poliittisen lakon, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.

Tutkimus tehtiin 8.–12.3. eli lakkoilmoituksen ja kahden ensimmäisen lakkopäivän aikana.

– Luultavasti lakkojen hyväksyntä on todellisuudessa hiukan mitattua korkeampaa. Vastausten keruun aikaan suomalaisille ei varmaan ollut vielä selvillä, kuinka lakot käytännössä vaikuttavat arkeen. Tällä kertaa lakot on kohdistettu avainaloille ja vaikuttavat enemmän teollisuuteen kuin kuluttajiin, Eloranta sanoo.

Naisten ja nuorten tuki vankkaa

Naisista 61 ja miehistä 38 prosenttia hyväksyy maanantaina 11.3. alkaneen lakon. Toimissa ovat mukana SAK:laisista ammattiliitoista Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.

– Moni hallituksen kaavailema heikennys osuu naisiin. Perusteettomat määräaikaisuudet, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen sekä työttömyysturvan lapsikorotuksen ja suojaosan poistaminen ovat vahvasti sukupuolittuneita toimia. Naiset eivät pidä näistä ja muista heikennyksistä. Tuoreessa tutkimuksessa he hyväksyvät niiden vastustamisen myös työntekijäpuolen vahvimmalla keinolla eli lakkoilulla, Jarkko Eloranta summaa.

18–40-vuotiaiden keskuudessa lakon hyväksyttävyys on 60 prosenttia. Ikäryhmistä alhaisinta lakkojen hyväksyntä on yli 60-vuotiaissa vastaajissa. SAK:n aiempien tutkimuksien mukaan alle neljäkymmentävuotiaita hiertää erityisesti muun muassa aikeet lakkauttaa vuorotteluvapaa, tehdä ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton ja heikentää työntekijän irtisanomissuojaa.

- Nuoret aikuiset ovat huolissaan, mihin suuntaan suomalainen työelämä on menossa. Esimerkiksi työuransa alussa olevan pääsyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin ollaan vaikeuttamassa. Nuoret kärsisivät tästä ja muista Orpon-Purran hallituksen kaavailemista heikennyksistä koko lopun työuransa. On siis aivan luonnollista, että he vastustavat niitä, Eloranta toteaa.

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 788 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 8.–12.3.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 1,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.