Rauman merimuseo tallentaa merenkulkijoiden arkea poikkeustilanteissa - museo kerää merenkulkijoiden kokemuksia

Kokemuksia voi lähettää joko verkossa olevan kyselylomakkeen kautta (rmm.fi) tai sähköpostilla.

Rauman merimuseon kotisivut

Museot ovat aktivoituneet kevään 2020 poikkeustilanteen tallentamisessa jälkipolville. Koronavirus (COVID-19) ja valtioiden pyrkimykset sen leviämisen hidastamiseen vaikuttavat arkeen voimakkaasti, myös työntekoon monilla eri aloilla. Yhteiskunnan kannalta kriittisiin aloihin kuuluvat myös merenkulkijat useilla työpaikoilla, muun muassa alusten miehistöt, luotsit, saaristoliikenteen kuljettajat, meriväylien kunnossapitäjät ja VTS-keskusten henkilöstö. Rajoja on suljettu, matkustajien liikkuminen lähes loppunut ja merikuljetusten tärkeys Suomen huoltovarmuuden turvaajana korostunut. Miehistövaihdokset laivoilla ovat viivästyneet.

Talteen halutaan kokemuksia sekä nykyhetkestä että menneestä

Rauman merimuseo on merimiesten työtä tallentavana museona aloittanut keruun, johon toivotaan vastauksia poikkeusolojen vaikutuksista merenkulun ammattilaisiin nyt ja aikaisemmin. Museoon tallennettu aineisto on jatkossa tutkijoiden käytössä ja hyödynnettävissä myös museon muussa työssä.

“Haluamme tallentaa tietoa merenkulun ammateista ja sitä kautta tehdä näkyväksi niitä töitä ja ihmisiä, jotka työllään takaavat suomalaisille sujuvan arjen poikkeustilanteenkin keskellä”, toteaa museonjohtaja Anna Meronen.

Miten voit lähettää materiaalia Rauman Merimuseolle?

Kokemuksia voi lähettää joko verkossa olevan kyselylomakkeen kautta tai sähköpostilla. Mukaan voi lähettää valokuvia, äänitteitä, videoita, kuvakaappauksia tai aiemmin tehtyjä muistelutekstejä ja haastatteluita. Kyselylomake ja tarkemmat ohjeet löytyvät Rauman merimuseon verkkosivulta rmm.fi.

Merenkulkijat kohdanneet poikkeusoloja kautta historian

Suomalaiset merenkulkijat ovat kohdanneet poikkeuksellisia olosuhteita myös muulloin kuin koronaviruksen aiheuttaman pandemian aikana. Valtioiden väliset poliittiset kriisit ja epävakaus, kauppasodat ja muut muutokset ovat vaikuttaneet elämään ja työskentelyyn poissa koti-Suomesta. Kauppamerenkulun merimiehet ovat esimerkiksi saattaneet joutua työnsä takia tahtomattaan keskelle poliittista selkkausta.

Merenkulkijoiden työn tallennus ei ole aina ollut itsestäänselvyys.

“Merenkulun perinnettä on alettu kerätä ja esittää verrattain myöhään. Suomen ensimmäisen merimuseon perusti Åbo Akademi vuonna 1936 ja merimiesten muistelmia alettiin kerätä kilpakirjoituksin vasta 1960- ja 1970-luvuilla”, kertoo museonjohtaja Meronen.