Finneco I, II ja III

Finnlines-varustamo on rakennuttanut Kiinassa kaikkiaan kolme uudisrakennusta, jotka saapuvat kaikki Suomen lipun alle. Ensimmäinen niistä, Finneco I, purjehti ensimmäistä kertaa Suomeen, Vuosaaren satamaan 20.6.2022. Kaksi sisarlaivaa, Finneco II ja Finneco III, saapuvat Itämerelle arviolta kuukauden sisällä riippuen siitä, miten matka Aasiasta kohti koti-Suomea sujuu.

Ekologiset hybridialukset

Finneco I ja sisarlaivansa ovat täynnä uutta tekniikkaa.

- Aluksissa on akkutekniikkaa, aurinkopaneeleita ja rungossa "voitelujärjestelmä", joka vähentää kitkaa, päällikkö Mikko Lindqvist kertoo.

Finnecoihin on rakennettu kölin alle ilmavoitelujärjestelmä, joka vähentää kitka- ja hydrodynaamista vastusta, jonka ansiosta polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät. 

- Uusissa roro-aluksissa on lisäksi kaksitahtidieselit. Yleensä tällaisissa aluksissa on nelitahtidieselit, mutta näissä on kaksitahdit, joita käytetään yleensä myös isommissa tankkereissa tai bulkkilaivoissa. Kaksitahtimoottoreiden polttoaineen ominaiskulutus on pienempi kuin nelitahtimoottoreiden, päällikkö Mikko Lindqvist kertoo.

Aluksen käyttövoimaan on perehtynyt tarkimmin konepäällikkö Gustav Lindeman, joka oli mukana hakemassa uudisrakennusta Aasiasta koti-Suomeen.

- Akkusysteemejä löytyy jo pienemmistä aluksista. Niitä käytetään esimerkiksi saaristossa yhteysaluksilla. Finnlinesin uudisrakennus on ensimmäisiä lastialuksia Itämerellä, joissa on käytössä akkutekniikkaa.

Kuuntele tästä Merimiesradiosta konepäällikkö Gustav Lindemanin haastattelu (Soundcloud, nettiradio)

- Meillä on myös aurinkopaneelit, jotka tuottavat ihan hyvin energiaa, kun aurinko paistaa. Idea on, että akut ladataan merellä pääkone-energialla ja sitten akut voidaan purkaa ja käyttää niistä saatavaa sähköä satamassa ja merellä. Akkuja pystyy lataamaan pääkoneella ja apukoneella plus aurinkovoimalla, konepäällikkö Gustav Lindeman kertoo.

- Akkuhybridisyteemillä akkuihin voidaan kerätä energiaa merellä, kun alusta ajetaan ristiin ja käyttää ”ladattua” energiaa sitten satamassa ja merellä. Näin aluksen satamakäynti on päästötön, eli zero emissions.

- Akkuihin voidaan kerätä energiaa lisäksi aurinkopaneelien avulla. Akkujen ja aurinkopaneelien avulla alus kuluttaa mahdollisimman vähän polttoainetta ja on vähäpäästöinen, jopa päästötön. Satamakäyntien nollapäästöt voidaan saavuttaa 5 MW:n akkuyksiköllä.

Suuressa roro-aluksessa on oltava kuitenkin käytössä myös vanhaa konetekniikkaa kaiken varalle. Uudisrakennukset ovat siis hybridejä. Pääkoneet käyvät raskasöljyllä ja aluksesta löytyy rikkipesuri.

- Pääkoneet voivat ajaa myöskin dieselillä ja apukoneisto toimii dieselillä kattilat mukaan lukien.

Konepäällikkö Gustav Lindeman on opiskellut uutta konetekniikkaa toden teolla alkuvuodesta lähtien.

- Teamsissa on istuttu ja käyty muun muassa kiinalaisten kanssa keskusteluja, kuinka muun muassa aurinkopaneelit toimivat. Selvää on, että tehtävä ei ole ollut helpoin kielimuurista johtuen, vaikka kaaviot ja käppyrät ovat olemassa.

- Paljon on ollut myös niin, että kouluttajat ovat kysyneet meiltä, kuinka hommat toimivat, Lindeman nauraa.

Ei vain tonniston – myös pään uudelleenohjelmointia

Konepäällikkö Gustav Lindeman kertoo, että uusi konetekniikka on aiheuttanut paljon uudelleenohjelmointia päässä.

- Uutta opiskeltavaa on ollut todella paljon. Mutta tämä on hyvin mielenkiintoista. Perinteisesti on ajateltu, ettei laivassa kannata käyttää sähköä, vaikka lämpöenergiaa löytyy hukkalämpönä esimerkiksi pakokaasuista ja jäähdytysjärjestelmästä.

Nyt asiat pitää ajatella uudestaan: kyllä sähköä todellakin kannattaa ehdottomasti käyttää, kun se on ladattu - ainakin osittain - niin sanotulla hukkaenergialla