Hallitus haluaa helpottaa työntekijöiden irtisanomista entisestään. Hallituksen lakiesitys on vielä rajumpi heikennys työntekijän työsuhdeturvaan kuin se, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia ja merityösopimuslakia.
Hallitus esittää merkittäviä muutoksia työntekijään liittyviin irtisanomisperusteisiin. Tällä hetkellä irtisanomisperusteeksi tarvitaan painava syy, mutta jatkossa riittäisi asiallinen syy. Hallituksen esitys koskee myös merenkulkua. Palkansaajajärjestöt ovat esittäneet hallituksen ”potkulaista” eriävän mielipiteen.
Työntekijän irtisanominen helpottuu, jos hallituksen lakiluonnos menee läpi. Jatkossa potkut voi saada entistä helpommin.
Työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa ”asiallinen syy”. Esimerkiksi perusteettomat poissaolot, jatkuva alisuoriutuminen työssä, töiden laiminlyönti tai työntekijän epäasiallinen käytös voisivat johtaa potkuihin.
Jatkossa myös työntekijän työntekoedellytysten muuttuminen, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään, voisivat johtaa irtisanomiseen.
Nykyään työnantajan kuuluu antaa työnantajalle varoitus, jos hän toimii puutteellisesti. Lain myötä varoitusmenettelyä ei tarvitse noudattaa:
- Jos työntekijän olisi pitänyt ilman varoitustakin ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus.
- Aiemmin on annettu varoitus, joka osoittaa samanlaista moitittavuutta tai välinpitämättömyyttä.
Nykyisin työnantajan on selvitettävä ennen irtisanomista, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Jatkossa uudelleensijoittamisvelvollisuus koskee vain työntekoedellytysten alenemista.
Irtisanomisperusteita ei ole mahdollista määritellä laissa tyhjentävästi, vaan sitä harkitaan tilannekohtaisesti. On odotettavissa, että irtisanomisiin liittyvät oikeustapaukset työllistävät jatkossa oikeusistuimia.
Hallituksen esitystä työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta on valmisteltu kolmikantaisesti. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen ja palkansaajajärjestö SAK, STTK ja Akava jättivät eriävän mielipiteen.
– Hallituksen esityksestä ei löydy ainuttakaan työntekijöiden kannalta tasapainottavaa elementtiä, työryhmässä mukana ollut SAK:n juristi Katariina Sahlberg toteaa ja jatkaa
– Jos esitys etenee tällaisenaan lainsäädännöksi, Suomen noin 2,1 miljoona palkansaajaa tulevat elämään useita vuosia epätietoisina siitä, millä tasolla irtisanomiskynnys tulee tosiasiassa olemaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti lakiluonnoksen 24.2. lausuntokierrokselle. Lain ehdotettaisiin tulevan voimaan 1.1.2026.
Petteri Orpon (kok.) hallitus perustelee esitystään pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisen helpottamisella. Hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyysastetta ja lisätä yritysten rohkeutta työllistää ihmisiä. Lailla halutaan vähentää työllistämisen riskiä ja parantaa työvoiman vaihtuvuutta ”vaarantamatta kuitenkaan perusteettomasti työntekijöiden työsuhdeturvaa”.
Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti tiedotustilaisuuden työntekijän irtisanomisperusteiden heikentämisestä maanantaina 24.2.2025 sopivasti sen jälkeen, kun Teollisuusliitto oli ilmoittanut sunnuntaina 23.2.2025 päässeensä sopimukseen teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimuksista. Teollisuusliitto sai kirjattua kirjattua tuoreeseen työehtosopimukseen sekä asiallisen että painavan syyn. Tämä ei kuitenkaan pelasta muiden alojen työntekijöitä – ja varsinkaan pienten, järjestäytymättömiä alojen yritysten työntekijöitä, joihin lakiesitystä erityisesti sorvataan. 24. helmikuuta tuli kuluneeksi kolme vuotta Ukrainan sodan alkamisesta, joten oli odotettavissa että hallituksen esitys työntekijän ”potkulaista” jäisi mediassa pienemmän huomionarvolle.
Merimies-lehti osallistui lakiesitystä koskevaan nopealla aikataululla järjestettyyn tiedotustilaisuuteen 24.2.2025 työ- ja elinkeinoministeriössä. Valtiosihteeri Mika Nykänen esitteli henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen muuttamista sanoilla: kyseessä ei ole ”revoluutio, vaan evoluutio”. Näiden sanojen jälkeen Merimies-lehdestä alkoi vahvasti tuntua siltä, että Suomi on matkalla kohti Yhdysvalloissa nähtyjä viime viikkojen tapahtumia, joissa kaikki julkisen hallinnon työntekijät on irtisanottu aina ydinlaitoksia hoitavia työntekijöitä myöten.
Merimies-lehti antoi lakiesityksestä valtiosihteeri Mika Nykäselle ja ministeriön lainsäätäjille suoran sekä tulikivenkatkuisen palautteen: lain avulla on selvästi tarkoitus päästä työntekijöistä ”heittämällä” eroon. Ministeriön virkamiehet eivät pystyneet antamaan lakiesityksen työllisyysvaikutuksista minkäänlaisia numeroita, vaikka lakia perustellaan ennen kaikkea pienten yritysten työllistämisen helpottamisella. Päinvastoin on selvästi nähtävissä, että lain ainoa tavoite on päästä eroon työnantajan kannalta niin sanotuista ”ikävistä” työntekijöistä.
Hallituksen esitys koskee myös merenkulkua, mikä on Suomen merenkulun huoltovarmuuden ja meriliikenteen turvaamisen kannalta ennenkuulumatonta.
- Merenkulussa kärsitään tällä hetkellä työvoimapulasta - ja jokaista merimiestä tarvitaan Itämerellä ottaen huomioon Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanne, Merimies-lehti totesi valtiosihteerille ja ministeriön virkamiehille.
Tilanteessa, jossa Venäjän varjolaivaston alukset purjehtivat Itämerellä ja kaasuputket sekä dataliikennekaapelit katkeilevat tämän tästä, on Suomen hallitukselta enemmän kuin heikko esitys perustella työntekijöiden irtisanomista esimerkiksi työturvallisuuden parantamisella, kuten valtiosihteeri Mika Nykänen toi esiin. Minkälainen työturvallisuus mahtaa olla Itämerellä purjehtivilla mukavuuslippulaivoilla? Tai Kiinalla, jossa valmistetaan tuotteita heikoissa tai olemattomissa työolosuhteissa. Syyttävän sormen pitäisi osoittaa näihin valtioihin ja myöntää, että Suomessa asiat on hoidettu hyvin – ja tämä on jopa kilpailuvalttimme maailmalla.
On myös erittäin hyvä kysymys, miksi Suomen hallitusohjelmassa ei ole kirjauksia vienninedistämisestä, jota maamme kiperästi tarvitsee. Suomen hallituksen kaikki energia vaikuttaa menevän leikkauksiin ja työntekijöiden kyykyttämiseen. Näillä eväin Suomi ei nouse, vaan heikentyy entisestään. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoiden mukaan tammikuussa 2025 oli 325 800 työtöntä työnhakijaa. Se on 34 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Video alla: Venäjän varjolaivastoa ankkurissa Tallinnan edustan tuntumassa 23.2.2025.