Miten 1700-luvulla käyty Riilahden taistelu näkyy nykypäivässä?

Pietari Suuri perusti siis Venäjän laivaston, ja perustamisvuotena pidetään vuotta 1696. Venäjän laivaston vuosipäivää vietetään Venäjällä heinäkuun lopulla Riilahden meritaistelun muistoksi, joka oli Venäjän merivoimien ensimmäinen voitto.

Vuonna 2019 saimme lukea mediasta, että Venäjä aloitti täysin yllättäen Itämerellä Merikilpi 2019 -merisotaharjoituksen 1.-9. elokuuta 2019. Merisotaharjoituksen aloitus tuli muille valtioille täysin puskista. Harjoitusta johti Venäjän laivaston amiraali Nikolai Jevmenov. Merikilpi 2019-harjoitus oli mittaluokaltaan massiivinen ja siihen osallistui 10 000 sotilasta, 49 sota-alusta ja 58 lento- ja taistelukonetta. Harjoitukseen osallistuivat ne joukot, jotka olivat olleet mukana laivaston päivän paraatissa Pietarissa ja Kronstadtissa.

Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Hakala totesi Pietarin laivastoparaatin olleen vuonna 2019 ennätyksellisen massiivinen.

- Venäjän valtiojohtoiset tiedotusvälineet antoivat merisotaharjoitukselle suurta huomiota. Mistähän hyvästä, Hakala ruoti.

Hakala pohti myös mahdollisia syitä massiivisen merisotaharjoitukseen: vuonna 2019 ei tullut kuluneeksi tasavuosia esimerkiksi Riilahden taistelusta.

- Sen sijaan tänä vuonna on tullut kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun toiseen maailmansotaan valmistautunut Neuvostoliitto otti laivaston vuosipäivän uudelleen käyttöön. Laivaston päivästä ja Pietarin laivastoparaatista on tullut viime vuosina presidentti Vladimir Putinin lempilapsi, Helsingin Sanomien Pekka Hakala kirjoitti 2.8.2019.

24.2.2022 saimme lukea, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan.

Kuva alla: Gustavsvärn eli Kustaanvarustus on osa 1700-luvulta peräisin olevaa neliosaista linnoitusta Hangossa. Saari on yhä puolustusmuurin ympäröimä ja muurin sisä- ja ulkopuolella on vieläkin jäänteitä vanhoista puolustusrakenteista. 

Kun tarkastelee Itämeren alueen karttaa, on helppo ymmärtää, miksi Hankoniemen hallinnasta on taisteltu. Hankoniemeltä käsin on ollut mahdollista valvoa ja hallita pohjoisen Suomenlahden merenkulkua, niin kaupankäyntiä kuin sotilaallista toimintaa. Tämä on tehnyt siitä halutun sillanpääaseman, jota ovat pitäneet vuoroin Ruotsi, Venäjä ja Neuvostoliitto sekä Suomi. Lähde: Luontoon.fi > Hankoniemen sotaisa historia