TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KUVA: LILACO OFFSHORE
Suomen lipun alla purjehtiva Telepaatti on ainoa suomalainen kaapelinlaskualus, joka pystyy korjaamaan vioittuneita kaapeleita avomeriolosuhteissa pohjoisella Itämerellä. Turussa kotipaikkaansa pitävä erikoisalus on Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeä laiva.
- Marraskuussa katkenneet datakaapelit sijaitsevat eteläisellä Itämerellä, jossa meidän huoltosopimuksiimme kuuluvia kaapeleita on vähemmän, kuin nyt nämä kaksikin, Lilaco Offshore-varustamon projektijohtaja Lauri Lammes kertoo.
Telepaatti korjaa kaapeleita ensisijaisesti Pohjoisella Itämerellä ja Suomen aluevesillä.
- Markkina-alueemme alkaa pääsääntöisesti Gotlannista pohjoiseen. Meillä on toki huoltosopimuksia myös Tanskan salmiin asti, missä olemme käyneet muutaman kerran.
Lauri Lammes on korjannut vioittuneita merikaapeleita jo 24 vuotta. Viime aikoina kaapeleita on mennyt poikki yhä tiiviimpään tahtiin.
- Miehistön kanssa seuraamme Itämeren tilannetta. Olimme juuri viime viikolla korjaamassa yhtä kaapelia, mutta hieman eri suunnassa.
Kuva alla: Kaapelinlaskualus Telepaatti Saimaalla kaapelitöissä kesällä 2021. Kuva: Vastavalo / Vesa Greis
Merenpohjassa kulkee sekä sähkö- että teleliikennekaapeleita. Vaurioituneeseen kaapeliin tehdään ensin vikapaikanmittaukset, ennen kuin työ voidaan aloittaa.
- Kaapelinomistaja ilmoittaa meille vikapaikan sijainnin. Jos puhutaan optisista kaapeleista, niin laserilla pystytään mittaamaan maista tarkka paikka missä on vauriokohta, minkä perusteella osaamme mennä suoraan vikapaikalle ja aloittaa korjaustoimenpiteet. Vianmäärityksen tarkkuus on todella hyvä, joten vikapaikkaa ei tarvitse kauan hakea.
- Sähkökaapelien vikapaikanmäärityksessä on hiukan enemmän haasteita, mutta vikapaikat ovat löytyneet tähän asti.
Poikkimennyttä kaapelia ei korjata tuosta vain, vaan kaapelinkorjaus on pitkäkestoinen työ.
- Jos kaapeleita alkaa katkeilla sieltä täältä ja tuolta, niin laiva tai kaksi eivät pysy enää perässä. Viankorjaus vie paljon aikaa: kun kaapeli on vioittunut, pitää saada sopiva varakaapeli, sopivat jatkot ja vastaavat, Lammes selostaa ja jatkaa:
- Yhdelle viankorjaukselle pitää varata minimissään viikko työaikaa – ja sekin edellyttää hyvää keliä. Jos on liikaa tuulta tai pikemmin liian korkea aallokko, niin työtä ei pysty mahdollisesti tekemään tai se pitää keskeyttää ja jatkaa myöhemmin sään sen salliessa.
Kaapelinlaskualus Telepaatilla on työstä riippuen noin kymmenen henkeä laivan päällä.
- Kaikilla miehistönjäsenillä on jokin merenkulunpätevyyskirja ja sen lisäksi taitoa sekä intoa osallistua erilaisiin kaapelitöihin. Käytännössä aluksen operoidessa on henkilöstö jaettu oikeastaan kahteen ”porukkaan”: alusta ajavaan henkilöstöön, jotka ajavat alusta vuorokauden ympäri, sekä kaapelimiehiin, joiden päivärytmi seuraa kaapelityön edistymistä. Niin ja kokki hoitaa sapuskat ajallaan omassa syklissään.
Purjehdusaika korjauspaikalle vie oman aikansa. Paikalle päästyä kaapeli nostetaan ylös merestä.
- Kaapeli nostetaan ylös, tehdään siihen ensimmäinen jatko, pistetään väliin tarvittava määrä varakaapelia ja tehdään lopuksi toinen jatko. Sitten se on siinä, Lammes selostaa työnkulkua.
Optisen kaapelin korjaaminen vaatii erityisosaamista. Tehtävää varten aluksen miehistöön on rekrytoitu myös valokuitujen käsittelyyn erikoistuneita miehiä. Toki heistä on tarkoitus tehdä myös merimiehiä.
- Harmittavasti kuitumiehiä on mielestäni vähän yleensäkin Suomessa. On aika haastavaa saada ”maakrapuja” rekrytoitua merihommin, kun maallakin töitä riittää. Meillä ei ole tarjota kokopäiväisesti kuitu- ja kaapelitöitä vaan mielenkiintoa pitää olla myös kaikkeen laiva-alan puuhasteluihin.
Merenpohjassa kulkevia sähkökaapeleita alusmiehistö ei korjaa, vaan sen tekevät sähköyhtiön miehet. Laivamiehet nostavat sähkökaapelit laivan päälle valmiiksi työtä varten.
- Sähköyhtiö lähettää tarvittavat miehet tekemään merijatkot. Työ vaatii ihan eri pätevyyskirjat: laivamiehistö ei jatka jännitekaapeleita, toteaa Lauri Lammes.
Kuva alla: Prysmian Group, uusi kaapelinvalmistustorni. Kuva: Teemu Kiiskinen
Kirkkonummen Pikkalassa kohoaa 185 metriä korkea torni, joka näkyy Hangon tiellä ohi ajettaessa. Prysmian Groupin on tarkoitus ottaa uusi ”torni” tuotantokäyttöön ensi vuonna. Pikkalassa valmistetaan isoja suurjännitteisiä meri- ja maakaapeleita. ”Pikkalassa valmistettuja suurjännitteisiä merikaapeleita tullaan käyttämään laajasti muun muassa suurten merituulivoimapuistojen sähkönsiirtoon Suomen ja Pohjois-Euroopan alueilla”, Prysmian Group kertoo sivuillaan.
Merenpohjaan on saatavilla Suomesta siis hyvin sähkökaapelia, joka on laadultaan maailman parasta. Sen sijaan pidempiä pätkiä optista, eli teleliikennekaapelia joudumme hankkimaan esimerkiksi Ruotsista.
- Suomesta ei tahdo löytyä pitkien pituuksien optisten meri- ja vesistökaapelien tekijöitä tällä hetkellä.
Lähin merenpohjaan asennettavien teleliikennekaapelien valmistaja löytyy Ruotsista, josta saadaan hankittua halutun pituisia optisia valokuitukaapeleita.
- Kyllähän se hienoa olisi, että Suomi olisi omavarainen tässäkin asiassa. Periaatteessa me pystyisimme kyllä – näinhän on ollutkin vielä 2000-luvulla.
- On siis tärkeää, että Suomesta löytyy Pikkalan kaltainen tehdas: se työllistää paljon ihmisiä ja saadaan laadukasta sähkökaapelia maailmalle myytäväksi. Koneet taitavat käydä vuorokauden ympäri, aprikoi Lauri Lammes.
Normaalina rauhanaikana kaapelin vikatiheys on kohtuullisen pieni ja kaapelinlaskualus Telepaatti on pystynyt hoitamaan sille tulleet työkeikat.
- Tosin viime vuosina on ollut kummallisia kaapelivikoja, mutta kuka niistä tietää onko kyseessä tahaton vai tahallinen tapahtuma – luontokin osaa kaapelin katkaista! Ensiviikolla lähdemme Telepaatilla taas merelle - tällä kertaa huoltamaan sähköisiä kaapeleita, Lauri Lammes kertoo.
Kuva alla, Prysmian Group: Täysi merikaapelilautanen painaa miljoonia kiloja, jopa Eiffel-tornin verran.
