"Voima olkoon nimesi. Olkoon tämä nimi tunnuksena toiminnallesi merenkulkumme talvisia jääesteitä murtaessa", lausui Sylvi Kekkonen kastaessaan jäänmurtaja Voimaa. Alus laskettiin vesille 1952 ja luovutettiin 1954.
Voiman kastetilaisuus oli juhlallinen. Suomen oman jäänmurtajalaivaston parhaat alukset oli menetetty aiemmin Neuvostoliitolle sotakorvauksena. Jatkosota päättyi 1944 ja Suomen oli tultava toimeen pienillä ja heikkotehoisilla murtajilla. Neuvostoliittoon menetettiin sotakorvauksena muun muassa Suomen kaksi parasta jäänmurtajaa Jääkarhu ja Voima sekä satamahinaaja Turso.
Maalaus yllä: Alpo Tuurnala, Kansakuntamme laivasto -historiateos (2023), John Nurmisen Säätiö. Ostettavissa John Nurmisen säätiöstä ja kirjakaupoista
Suomella ei ollut heti sodan päätyttyä rahaa rakennuttaa uutta murtajaa. Lopulta Suomi sai rakennettua oman murtajan, jäänmurtaja Voiman vuonna 1954. Jäänmurtaja rakennettiin niin leveäksi, että sen perässä pystyisivät kulkemaan 10 000 tonnin (dwt) kuivalastilaivat ja 16 000 tonnin säiliölaivat. Voima rakennettiin kokonaan hitsaamalla ja siihen tehtiin kaksi yhtäjaksoista kantta: pääkansi ja yläkansi.
Kuva yllä: pursimies Ville Ollikainen (vasemmalla) ja matruusi Topias Thuren (oikealla) lähtivät murtamaan jäitä Helsingin Katajanokalta jäänmurtaja Voimalla 14.12.2023.
Insinöörikommodori Alpo Tuurnala julkaisi Kansakuntamme laivasto -historiateoksen syksyllä 2023. Teos on sanallinen ja kuvallinen historiateos kansallisen laivastomme synnystä. Samalla se on rinnakkaistarina laajemmalle tapahtumien ketjulle, joka johti maamme vieraan vallan alaisen rajamaan asemasta itsenäiseksi valtioksi.
Tuurnala teki työuran laivanrakentajana ja merisotilaana ja on tämän lisäksi taitava kuvataitelija. Kansakuntamme laivasto -teos pitää sisällään tärkeitä ajatuksia Suomen laivaston synnystä. Tuurnala kiinnittää huomiota tärkeään seikkaan, koskien Suomen nykyisen jäänmurtajalaivaston syntyä:
”Siinä vaiheessa, kun itsenäisen Suomen laivastoa vasta synnytettiin, Merenkulkulaitos oli maan ainoa merellinen viranomainen, johon turvauduttiin niin henkilöstön rekrytoinnissa kuin aluskaluston kokoamisessa. Nykyisin modernit teknologiat, kuten satelliittinavigointi, ovat mullistaneet merenkulun, mutta kriisitilanteessa voi olla yhä toisin. Ehkä eivät majakoiden valot tai väylämerkit enää ole ratkaisevia, mutta maailmassa, jossa varmuudella kehitetään erilaisia elektronisia häirintämenetelmiä, on ehkä hyvä edelleen pitää takakaskussa jotain, joka on kansallisessa hallinnassa”, Alpo Tuurnala pohtii Kansakuntamme laivastossa.
Kuva alla: Jäänmurtaja Voima lähti 14.12.2023 avustamaan kauppalaivoja ensin Vaasan edustalle ja sieltä Suomenlahdelle. Talvikaudella 2023-2024 kaikki kahdeksan jäänmurtajaa ovat töissä. Vastaava, kova jäätalvi jääpeitteen laajuuden puolesta on nähty viimeksi vuosina 2011 ja 2003.
Alpo Tuurnalan mietelmä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Monet haikailevat entisen Merenkulkulaitoksen perään, jolloin Suomessa oli selkeä yksi toimija hoitamaan merenkulkuasioita ja jäänmurtoa sekä väylästöä. Myös Tuurnalan muistutukseen ”vanhoista” varajärjestelmistä kriisitilanteen varalle on syytä suhtautua vakavuudella.
Ruotsissa on olemassa vielä Sjöfartsverket, toisin kuin Suomessa. Sinänsä erikoista: Ruotsi on EU:n jäsen kuten Suomi, mutta miksi Suomen Merenkulkulaitos purettiin, Ruotsin säilytettiin? Kun Nordstream kaasuputki räjäytettiin 26.9.2022 onnettomuus tapahtui Ruotsin aluevesillä. Räjäytyksestä oli nopeasti tietoa saatavilla Sjöfartsverketin kotisivuilla tietoa.
Mikäli Suomen merenkulun pitäisi tiedottaa äkillisestä kriisitilanteesta nopeasti, on haastavaa etsiä oikea viranomaistaho, jonka kotisivuilta löytyisi asiasta tietoa. Väylävirasto ja Traficom ovat suuret virastot, jotka hoitavat muitakin kuin merenkulkuasioita. Mistä merenkulun kriisitiedotteita olisi poikkeustilanteessa nopeasti löydettävissä? Rajavartiolaitos, Merivartiosto (Länsi-Suomen merivartiosto ja Suomenlahden merivartiosto) ja Puolustusvoimat hoitavat toki omaa mantteliaan, mutta yhden kokoavan ja selkeän merenkulun toimijan etsiminen on haastavaa, saati kenellä on tiedottamisvastuu.