REPORTAASIN KUVAT JA VIDEOT: MERIANALYYTIKKO ILKKA LASTUMÄKI / SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE
Itämeren tilaa tutkitaan myös talvisin jääkautena, jolloin on tärkeää seurata merellisen ympäristön muutoksia. Merentutkimusalus Aranda teki tammikuussa perinteisen talviseurantamatkan Suomenlahdelle ja Perämerelle.
Merentutkimusalus Aranda irrotti köydet 16. tammikuuta Helsingin laiturista ja suuntasi Suomenlahdelle Kotkan suuntaan. Merentutkimusalus Aranda tutkii paitsi meriympäristöjä, johon vaikuttaa myös ilmastossa tapahtuvat muutokset. Kun alus pääsi Kotkan seutuville, iski talvimyrksky ja sää äityi todella kehnoksi.
- Olen tehnyt Arandan kyydissä 30 vuoden aikana tutkimusmatkoja ja harvemmin idässä Suomenlahdella nähdään todella suuria aaltoja. Nyt oli laitettava kuitenkin aluksen luukut kiinni ja odotettava sään laantumista, että pystyimme aloittamaan tutkimustyöt. Säät ovat, mitä ovat ja niiden edessä on oltava nöyrä, Suomen ympäristökeskus SYKE:n johtava tutkija, matkanjohtaja Harri Kankaanpää kertoo reissun alusta.
Myrskyt eivät pysäytä merentutkimusalus Arandan matkaa. Alukseen tehtiin isot korjaus- ja muutostyöt vuosina 2017–2018 Rauma Marine Constructions Oy:n telakalla Raumalla. Alusta pidennettiin ja sen perä muotoiltiin uudelleen. Aluksen propulsio muutettiin kokonaan dieselsähköiseksi ja alukseen asennettiin akustoja.
- Arandan remontti oli kaikkineen huikea: alusta pidennettiin telakalla yli kuusi metriä. Remontin jälkeen alus on erittäin miellyttävä ja vakaa työskennellä, Harri Kankaanpää tuumii.
Arandaan asennettiin laskettava köli, joka on yksi uusista, merkittävistä tutkimusinstrumenteista.
- Aluksesta löytyy nyt useita erilaisia mittalaitteita, kuten vaikkapa troolinseurantajärjestelmä, jonka avulla voimme seurata vedessä olevan troolin liikkeitä. Varusteisiimme kuuluu myös useita erilaisia kaikuluotaimia, joiden avulla on mahdollista tutkia esimerkiksi merenpohjan rakennetta ja hylkyjä.
Arandalla on laajat laboratoriotilat ja laitteistot, joita tarvitaan Itämeren tilan tutkimuksessa.
- Tutkimme merestä erilaisia ravinteita, happipitoisuutta, suolapitoisuutta ja lämpötilaa, jotka ovat tärkeimpiä tekijöitä Itämeren tilan kannalta.
- Tutkimuslaitteet pyritään aina päivittämään uusiin versioihin, ja niitä ylläpidetään erittäin tarkan laatujärjestelmän kautta. Pyrimme optimoimaan omaa työtämme siten, että meillä on käytössä useita erilaisia mittauslaitteistoja tutkimusmatkan aikana, SYKE:n johtava tutkija Harri Kankaanpää selostaa.
Aranda on Itämeren ainoa jäävahvisteinen merentutkimusalus.
- Saksalla on muutamia merentutkimusaluksia ja Ruotsilla on uusi, vuonna 2019 liikenteessä aloittanut huipputekninen Svea. Se ei ole kuitenkaan jäävahvisteinen alus, eli se ei sovellu talvimerenkulkuun Itämeren niillä alueilla, jotka jäätyvät, taustoittaa Arandan korjausmies Samuel Laine.
Sama toteamus tuodaan esiin myös Suomen Ympäristöministeriön 2019 julkaisemassa raportissa: Alusten käytön kehittäminen ja lisääminen erityisesti arktisessa merentutkimuksessa. Vähissä ovat siis jäissäkulkuun pystyvät tutkimusalukset, samaan aikaan kun arktisen osaamisen ja tietämyksen tarve kasvaa entuudestaan ilmastonmuutoksen seurauksena.
Arandalla on oltu pariin otteeseen pohjoisella Jäämerellä Grönlannin vesillä ja eteläisillä valtamerillä kahdesti jopa Antarktiksella asti.
- Itselläni oli ilo olla mukana Arandan jälkimmäisellä Etelämantereen matkalla mukana, joka tehtiin vuoden 1996 puolella, SYKE:n johtaja tutkija Harri Kankaanpää kertoo.
Kuva alla: Arktisen alueen määritelmiä: Arktiset kasvillisuusvyöhykkeet ja Arktisen inhimillisen kehityksen raportin mukainen rajaus. Kartta: Arktinen keskus, Lapin yliopisto.
Merentutkimusalus Arandan toimintaa hallinnoi Suomen ympäristökeskus (Syke). Aluksella työskentelee 13 hengen miehistö. Nukkumapaikkoja aluksessa on kaiken kaikkiaan 50, joten mistään pienestä tutkimuslaivasta ei ole kyse. Aluksen kyydissä kulkevien tutkijoiden määrä vaihtelee tutkimuksen tarkoituksen mukaan.
- Meillä on Arandalla erittäin hyvä joukkue niin tutkijoita kuin laivamiehistöä, jotka tekevät töitä pitkällä rutiinilla. Tänä päivänä aluksen kansimiehet auttavat tutkijoita näytteenotossa. Yhteistyö sujuu erittäin hyvin, johtava tutkija Harri Kankaanpää kehuu.
Tutkimusmatkoilla töitä painetaan kellon ympäri.
- Matkanjohtajan, eli oma työvuoroni, kestää päivittäin 12 tuntia ja monet muut tutkimusretkikunnassa tekevät työtä kuuden tunnin vuoroissa. Tutkimustuloksia päivitetään seurantamatkojen ajan reaaliajassa.
Arandan tekemä talviseurantamatka koostuu kahdesta osasta: ensin näytteitä kerätään Suomenlahdella ja siitä ajetaan saaristomeren läpi Perämeren pohjoisosiin saakka. (Tänä talvena reitti ajettiin toisin päin.) Matkan aikana tehdään Itämeren tilan kemiallista ja fysikaalista seurantaa (COMBINE1-tutkimus).
- Tutkimusmatkalla selvitimme Suomen merialueiden tämänhetkistä fysikaalista ja kemiallista tilaa sekä haitallisten aineiden pitoisuuksia. Tärkeä tarkastelukohde on liukoisten fosfaattien (fosforin) pitoisuus merivedessä. Eritoten Pohjanlahdella tämä kehitys on ollut jo noin 20 vuoden ajan huolestuttava.
Tutkijat ovat seuranneet jo vuosikymmenien ajan meriveden suolapitoisuutta, joka määrä näyttää edelleen laskevan. Itämeri siis makeutuu ja lämpenee, mikä ei ole eliöstön kannalta hyvä asia.
- Viime vuosilta on paljon näyttöä siitä, että meriveden pintalämpötilat ovat kasvussa. Arandalla tehdyt tutkimukset myös osoittavat, että myös meriveden pohja lämpenee. Tämä voi aiheuttaa erilaisia riskejä paitsi eliöstöön ja kasvillisuuteen, myös vanhoihin hylkyihin.
- Suomen aluevesillä on paljon hylkyjä useiden menneiden vuosisatojen ajalta. Olemme erityisen huolissamme viimeisen noin sadan vuoden aikana uponneista hylyistä, joiden tankeissa on vielä öljyä. Kartoitamme näiden hylkyjen kuntoa ja mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä tyhjentämään niiden tankeissa jäljellä oleva öljy.
Merentutkimusalus Aranda seuraa myös vedenalaista äänenpainetta, eli melua. Tutkimusmatkoilla testataan uusia mittaustekniikoita.
- Arandalla tehdyt pitkäaikaiset tutkimukset ja seurannat ovat tärkeitä, jotta tiedämme historiamme: missä olemme olleet ja mihin olemme menossa.
Suomi on vahva toimija myös Euroopassa ja maailmanlaajuisesti ympäristöntilan seurannassa.
- Toimitamme koko ajan tietoa yhteiseurooppalaisiin havaintorekistereihin, joita kaikki voi hyödyntää avoimesti sekä vapaasti. Suomi voi vastaavasti hyödyntää muiden maiden tekemiä havaintoja, SYKE:n johtaja tutkija Harri Kankaanpää ynnää.
Mikäli tutkimustarvetta ja reissurahoitus löytyy, Arandalla on hyvät mahdollisuudet sekä aluksen että miehistön osalta lähteä tekemään tutkimustyötä kaukaisemmillekin vesille.
- Aranda on mukana eurooppalaisessa -yhteistyössä, jossa eri maiden tutkimusaluksia voi vuokrata käyttöönsä.
Suomalaisilla merimiehillä on talvimerenkulun osaamista, joten pystymme purjehtimaan jäissä kuin jäissä. Tällä hetkellä tutkimus suuntautuu Itämerelle. (Kuvassa yllä kerätään näytteitä Itämereltä.)
Samuel Laine työskentelee Arandalla korjausmiehenä. Hän toimii myös laivaluottamusmiehenä.
Arandan kansimiehistö avustaa tutkijoita näytteidenotossa, Laine kertoo Merimiesradion haastattelussa.
- Arandasta löytyy Rosette-noudin, joka on kiinni ns. CTD-vinssissä, jolla otetaan näytteitä koko vesikerroksesta (suolaisuuden ja lämpötilan mittaus sekä vesinäytteiden keräys). Pursimies toimii kenttämestarina ja ajelee CTD/Rosette-vinssiä. Laitetta ei kuitenkaan voi ajaa kovin lähelle merenpohjaa.Laitteen käyttöön on siis oma koulutus.
- Arandassa on myös toinen tutkimuskäytössä oleva vinssi, niin sanottu ”mehuvinssi”, jolla yksittäisiä vesinäytteitä pystytään ottamaan aivan pohjan vierestä sekä käyttämään mm. pohjanäytteenottimia, korjausmies Samuel Laine kertoo.
- Aluksella on aina pientä laiteltavaa, siivoamista ja maalaamista sekä korjaamista.
Merentutkimusalus Aranda tekee erilaisia tutkimusmatkoja ympäri vuoden, joissa teemat vaihtuvat. Kansikorjausmies Samuel Laine oli viime syksynä mukana tarkistamassa uponneen Simson-hinaajan kuntoa.
- Viime vuonna teimme hylkymatkan, jossa kävimme tutkimassa 1970-luvulla Utön viereiselle saarelle (Bådö), uponnutta Simson-hinaajaa ja tarkistimme, onko tankeissa vielä tavaraa ja vuotaako sieltä mitään mereen.
Keväisin Aranda tekee kevätseurantamatkan, jossa viime vuonna tarkasteltiin esimerkiksi planktonia. Sitten on ”kalareissuja”, eli tutkitaan Itämeren kalakantoja. Erityisesti seurataan silakkaa, omaa Itämeren kalaamme.
- Silakka on selvästi laihtunut, SYKE:n tutkiva johtaja Harri Kankaanpää toteaa.
Ympäristöministeriön raportissa Alusten käytön kehittäminen ja lisääminen erityisesti arktisessa merentutkimuksessa esitetään, että Suomelle laaditaan tutkimusstrategia liittyen arktiseen merentutkimukseen ja kehitetään sen rahoitusmallia. Tärkeää on myös tunnistaa arktisen tutkimuksen ja muun alusten käytön mahdollisuudet ja toimintakenttä sekä laatia arktinen liiketoimintasuunnitelma alusten käytön lisäämiseksi.
