Joulun viettäminen kotona perheen ja läheisten kanssa ei ole kaikissa ammateissa mahdollista. Laivat kuljettavat tavaraa ja matkustajia jouluna normaalin aikataulun mukaan. Merimiehet ja muut kuljetusalojen työntekijät viettävät joulua usein töissä.
Laivalla miehistö syö yhdessä jouluaterian ja viettää yhteistä aikaa, jos työt sallivat. Lauletaan, iloitaan ja käydään läpi kuluneen vuoden tapahtumia. Ehkäpä tunteetkin ovat hieman pinnassa.
Finnlinesin M/s Finnpulp-laivalla joulua viettää tänä jouluna I. konemestari Ysmael Mendoza. Hän on kotoisin Manilasta Filippiineiltä ja työskennellyt Finnlines-varustamossa vuodesta 2017 lähtien.
- Olen rooomalaiskatolinen ja meille joulu on hyvin tärkeä juhla. Tänä jouluna vietän joulua laivalla.
Kotipuolessa Filippiineillä pidetään joulupäivänä suuret juhlat.
- Koko suku ja perheenjäsenet kokoontuvat yhteen yhdeksi pitkäksi päiväksi. Annamme toisillemme lahjoja, laulamme – mikä on meille filippiiniläisille hyvin tärkeää – ja syömme hyvää ruokaa.
Minkälaisia jouluruokia Filippiineillä syödään?
- Paikallisten ruokien lisäksi syömme jouluna paljon kalaa. Sen lisäksi grillaamme kokonaisen porsaan ulkosalla.
Myös Suomessa syödään kinkkua. Perinteistä jouluruokaa paistetaan yön yli uunissa hartaudella. Ensimmäiselle konemestarille Mendozalle on pienoinen yllätys – ja hän nostaa silmäkulmiaan – kun kuulee, että kinkku paistetaan Suomessa perinteisessä uunissa yön yli hartaudella eikä taivasalla.
- No niinpä tietysti! Ulkonahan on Pohjolassa aivan liian kylmä grillata, Mendoza naurahtaa.
Onneksi Finnlinesin M/s Finnpulpilla on hyvät olosuhteet ja mahdollisuus kuitenkin grillata kokonainen porsas filippiiniläisin menetelmin. Porsaan paisto on aluksella työskentelevälle filippiiniläiselle miehistölle todella tärkeä asia.
- Olemme saaneet varustamosta luvan grillata porsaan ja se onnistuu täällä kyllä turvallisesti. Porsas taitaakin alkaa olla jo vähitellen valmis paistoa varten, sillä sen pitää valmistua ennen grillaamista.
Kuva alla: M/s Finnpulpin kansi- ja konemiehistö tuulisessa Hangossa 10.12.2024. Kuvassa vasemmalta oikealle: 2. Konemestari Salbhy Tan, wiper (moottorimies) Giovanni Cosadio, fitter (konekorjausmies) Clare Moradas, 1. konemestari Ysmael Mendoza ja sähkömies Melvin Patiag.
Filippiiniläiset merimiehet työskentelevät laivalla kuusi kuukautta yhtä soittoa. Heille hyvä ruoka on yksi iloa tuottavista asioista pitkän työrupeaman aikana.
Aattoiltana yhteyttä otetaan satelliittiyhteyden avulla omaan perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin Filippiineillä. Vaikka laivalla ollaan kaukana kotoa, kotijoukkoihin pidetään yhteyttä virtuaalisesti mikä pystytään. Joulu on ennen kaikkea hiljentymisen ja läheisten muistamisen juhla.
- Kuusi kuukautta menee laivalla ok ja olemme tottuneet viettämään jouluja laivalla. Onneksi toisinaan pääsee myös kotipuoleen Manilaan.
Jouluruokailun jälkeen laivalla pukin kontista jaetaan pienet muistamiset. Merimieskirkon vapaaehtoisten kutomia villasukkia arvostetaan - ja odotetaan - laivoilla paljon. Lämpimien villasukkien merkityksen voi ymmärtää vain merimies.
Video alla: Vasemmalla yliperämies Madis Vipp ja 2. perämies June-Ray Sechico.
Yliperämies Madis Vipp vietti viime joulun laivalla ja pääsee tänä vuonna jouluksi kotiin Viroon Saarenmaalle.
- Olen työskennellyt Finnlinesilla vuodesta 2012 lähtien. Normaalisti joka toinen joulu ollaan kotona, jos on vakituinen laiva, Madis kertoo.
Madisin äänestä kuulee, että hän odottaa jo mielissään pääsyä kotipuoleen joulunviettoon.
- Ennen joulua laivalle tulee vaihtoporukka ja alus lähtee kuivatelakalle Puolaan. Pääsen itse jouluksi kotiin. Olen ollut viimeiset kaksi joulua töissä. Aina on hyvä päästä jouluksi kotiin. Se tuntuu hyvältä.
Madis asuu Saarenmaalla. Millaiset jouluperinteet ovat saarella?
- Samanlaiset mitä muuallakin Virossa: jos perheessä on pieniä lapsia, tulee joulupukki.
Virossa lauletaan enemmän kuin Suomessa. Lapsille opetetaan päiväkodissa lauluja, joita he esittävät joulupukille, jotta saavat lahjan.
- Meidän perheessä on aina ollut tapana, että joulupukki saapuu jouluaattona 24. päivä koputtelemaan.
Entä miltä näyttää Viron pukki?
- Joulupukilta – ja hän saapuu Suomesta Rovaniemeltä.
Saarenmaalla on usein jouluna lunta, vaikka se on saari ja etelämmässä kuin Suomi. Riippuu vuodesta, onko tienoo valkoinen jouluaattona. Valkeaa tai mustaa, valoa jouluun tarjoaa joulukirkko.
- Käymme perheen kanssa aina joulupäivänä Saarenmaalla joulukirkossa. Siellä on kaunis joulutunnelma.
Aattoiltana ruokaillaan yhdessä perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa.
- Virolaiset jouluruoat ovat lähellä suomalaista jouluruokaa: on possunlihaa, perunaa, kaalia ja kalaa. Sitten oma virolainen jouluruoka: verimakkara. Se taitaa muistuttaa tamperelaista mustaamakkaraa. Rosollia ei syödä Virossa.
Myös yt-matruusi Raido Välb lähtee laivalta joulunviettoon kotipuoleen Viron Peipsijärvelle.
- Jos jouluna on lunta, sitten on hieman joulun tunnelmaa. Asun 13 kilometriä Viron Peipsijärveltä, Välb kertoo.
Peipsijärvi sijaitsee Virossa idässä, mutta ikään kuin keskellä Viroa. Peipsijärvi on suuri järvi – ja jopa Euroopan viidenneksi suurin järvi. Sen vesipinta-ala on 3 543 on neliökilometriä.
Minkälaista on asua tällä hetkellä Peipsijärvellä, kun itänaapuri on mikä on?
- Seuraan toki uutisia - ja olen kiinnostunut politiikasta. Pitää olla valppaana. Ehkä on pidettävä hieman käteistäkin kotona, kun asun maaseudulla ja minulla ei ole pankkiautomaattia ihan lähellä. Myös pieni huoltovarmuusvarasto myös on paikallaan, yt-matruusi Raido Välb on varustautunut parhaansa mukaan.
- Jos sähköt lähtevät, minulla on oma lämmitys. Maaseudulla kyllä selviää.
Virossa on armeijan lisäksi Viron omat suojelusjoukot – kaitseliid – jossa on vapaaehtoisia virolaisia maanpuolustustehtävissä. Naisille on oma järjestönsä, kodinsuojelu, joka vastaa Suomen lottia.
Kuva alla: Google Maps. Peipsijärvi kuvassa: Lake Peipus oikealla
Peipsijärveltä ei ole pitkä matka Pohjois-Viron Narvaan, joka on ollut perinteinen rajanylityspaikka Viron ja Venäjän välillä. Narva on kaksoiskaupunki, jonka läpi virtaa rajajoki: Narvanjoki. Sen läntiselle puolelle Virossa sijaitsee Narvan kaupunki, jossa seisoo joen rannalla Narvan linna. Sitä suoraan vastapäätä Narvajoen toisella puolella seisoo Venäjään kuuluva Iivananlinna. Linna sijaitsee Venäjään kuuluvassa Ivangorodin kaupungissa. Linnat katselevat toisiaan siis silmästä silmään vain rajajoki välisssään.
- Narvassa asuu aika vähän virolaisia, eivätkä he pysty vaikuttamaan asioihin, jos alueen johtajat ovat puolueen kannattajia, yt-matruusi Raido Välb toteaa suoraan.
- Narva itsenäistyi 30 vuotta sitten, mutta sen asukkaat kuitenkin katsovat enemmän Venäjän puolelle, eivätkä Viron puolelle. Kaupungissa on antennitelevisio, josta näkyvät venäläiset TV-kanavat, johon on myös vaikea vaikuttaa.
Minkäänlaisia hurraahuutoja nykyinen maailmantilanne ei aiheuta. Jouluna ihmisten ajatukset ja tunnelmat korostuvat. Aina on oltava toivoa ja uskoa, jos ihmisellä ei ole muuta jäljellä, hänellä on aina toivo. Sen tuovat esiin suuret ajattelijat ja paljon elämässään kokeneet ihmiset.
- Toivotaan, että tämä kaikki alkaisi olla pian ohitse ja tilanne rauhoittuu. Siinä mielessä, paitsi sota, myös inflaatio on paha: hinnat nousevat, mutta palkat eivät samaa tahtia, Raido pohtii kokonaistilannetta.
Paljon on siis meneillään niin tavallisten ihmistenkin elämässä. Toimeen pitäisi tulla.
Kuva alla: Trukin kyydissä istuu yt-matruusi Raido Välb ja vieressä poosu Thomas Fredrickson Maarianhaminasta. Fredrickson on työskennellyt nyt 2,5 vuotta M/s Finnpulpilla. Sitä ennen hän työskenteli M/s Finnmasterilla, joka myytiin. Fredrickson teki pitkän työuran M/s Rosellassa ja sen jälkeen Godby Shippingin M/s Mirandassa, joista molemmat alukset myytiin. Nyt poosulla on vakituinen työsuhde Finnlinesilla, mistä hän on tyytyväinen ja tulevaisuus näyttää valoisalta töiden osalta.
Onneksi jouluna on kuitenkin nähtävissä myös valonkajoa merenkulussa: aasialaiset turistit ovat löytäneet jälleen Tallinnan, mikä on näkynyt selvästi Suomen ja Viron välisessä risteilyssä loppuvuodesta. Matkustajia on ollut hyvin ja myös yt-matruusi Raido Välb kertoo havahtuneensa turistien kasvuun Tallinnanlautalla, jolla hän saapui viimeksi töihin Suomeen.
- Tallinnassa oli loppuvuodesta enemmän aasialaisia turisteja kuin eurooppalaisia. Korona-aikana turistimatkailu hiljeni, mutta nyt on jälleen vilkasta. Aasialaiset matkailijat olivat iältään siinä 25-30-vuotiaita, jotka jaksavat vielä matkustaa.
Kuva alla: M/s Finnpulpin päällikkö Timo Mäkinen viettää tänä vuonna joulun kotona poikiensa kanssa. Hangon satamassa paistoi 10.12.2024 lämmin ilta-aurinko, joka kultasi komentosillan ja tienoon.
Alempi kuva: Keittiöapulainen Samuel Henry Salac (vasemmalla) haaveili jo pienenä merimiehen ammatista ja toteuttaa nyt unelmaansa. Salac on purjehtinut Itämerellä Finnlinesin aluksilla ja viettää tämän joulun laivalla.
Kokki Sami Sillanpää (oikealla) pääsee täksi jouluksi kotiin joulunviettoon.
- Jos voisi Korvatunturilta pukilta jotakin toivoa niin, toivoisin että suomalaisille kokki-stuerteille olisi vielä tulevaisuudessakin töitä RoRo-aluksissa, Sillanpää lähettää pukille toivomuskirjeen.
Alin video: M/s Finnpulpin kansi- ja konemiehistöä aluksen tuulisella kannella matkalla lounaalle messiin 10.12.2024.
Hyvää joulua Finnlines M/s Finnpulpilta kaikille suomalaisille merenkulkijoille ja suomalaisille sekä kotijoukoille Suomessa, Virossa ja Filippiineillä!
