Avoimen datan julkaiseminen on kaksiteräinen miekka

PSI-direktiivin uudistamisella ja julkishallinnon avoimen datan jakamisella on tarkoitus saada EU:n alueen talous kasvuun ja luoda esimerkiksi uusia innovaatioita. Eri yritykset ovatkin jo hyödyntäneet avoimen datan mahdollisuuksia tuotteissaan. Tekniikan kehittyminen ja tekoäly tuovat avoimen datan hyödyntämiseen vielä enemmän mahdollisuuksia.

Kolikon toinen puoli on avoimen datan jakamisen varjopuolet. Avointa dataa voidaan myös väärinkäyttää tai sen hyödyt valuvat ”ulkopuolisille” toimijoille. Tästä geologian tutkimuskeskuksen ja maanmittauslaitoksen avoimet aineistot ovat hyvä esimerkki. Avoimen datan käyttöä on vaikea hallita ja emme tiedä mihin kaikkeen niitä käytetään: ei välttämättä eurooppalaisten valtioiden hyödyksi ja talouden kasvattamiseksi.

Avoimen datan direktiivin täytäntöönpano Suomessa

Euroopan komissio ei antanut avoimen datan direktiiville tarkkoja kansallisia täytäntöönpanosäädöksiä. Avoimen datan direktiivillä pyritään yhdenmukaistamaan EU-valtioiden tuottaman avoimen datan vähimmäistaso, jotta tieto olisi kaikkien saatavilla.

Sen jälkeen kun avoimen datan direktiivi oli tullut EU:ssa 2019 voimaan, jäsenvaltiot implementoivat (panivat käytäntöön) direktiivin omaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Suomessa säädettiin kaksi uutta lakia: 
laki eräitä yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten tiedon uudelleenkäytöstä (712/2021) ja
laki julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä (713/2021).

Samalla muutettiin lakia julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) ja lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999).

Hallitus antoi 6.5.2021 eduskunnalle esityksen avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 74/2021).

Eduskunta hyväksyi lait 23.6.2021 ja ne tulivat voimaan 17.7.2021.