Suojelupoliisi varoittaa avoimesta datasta ja suomalaisten terveys- sekä geenitietojen jakamisesta ulkomaille

Suojelupoliisi (Supo) julkaisi 4.3.2025 kansallisen turvallisuuden katsauksensa, jossa yhdeksi merkittäväksi turvallisuuspoliittiseksi riskiksi on nostettu avoin data. Suojelupoliisin mukaan suomalaisessa akateemisessa tutkimuksessa avoimen datan perinne on ollut toiminnan perusta. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä joudutaan enenevässä määrin huomioimaan, että dataa voidaan hyödyntää myös tarkoituksiin, jotka voivat vaarantaa vakavasti Suomen tai suomalaisten turvallisuuden.

– Yksi esimerkki avoimesta datapolitiikasta on biodata eli terveys- ja geenitiedot. Suomi on kattavien, hyvin organisoitujen terveystietorekisterien maa, jossa data on ollut melko avoimesti hyödynnettävissä tutkimuskäyttöön. Tutkimusta tehdään usein kansainvälisessä akateemisessa ja kaupallisessa yhteistyössä, joten dataa on totuttu jakamaan.

Kiina kerää aktiivisesti biodataa, muttei jaa omaansa

Supo varoittaa suomalaisten terveys- ja geenitietojen liian avoimesta jakamisesta ulkomaille. Tällä hetkellä esimerkiksi Kiina kerää aktiivisesti eri maista biodataa, muttei jaa omaansa. Myös Venäjällä on pitkät perinteet sotilaslääketieteessä. Pahimmassa tapauksessa terveys- ja geenitietoja voitaisiin Supon mukaan käyttää tartuntatautien kehittämiseen ja kohdentamiseen tietyille väestönosille, Yle uutisoi 4.3.2025.

Biodatan jakaminen on mahdollistanut tehokkaita tapoja kehittää lääketiedettä, mutta siihen liittyy Suojelupoliisin mukaan mahdollisuus datan väärinkäyttöön.

– Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa väärinkäytön riski on kasvanut aiemmasta valtavasti. Tällä hetkellä esimerkiksi Kiina kerää aktiivisesti eri maista biodataa, muttei jaa omaansa. Myös Venäjällä on pitkät perinteet sotilaslääketieteessä.

Biodataa tarjoamalla Suomi voi tahattomasti edesauttaa tällaisten sovellusten kehittämistä.

Laskentakapasiteetin kasvaessa ja tekoälyalgoritmien kehittyessä autoritääristen valtioiden keinot hyödyntää ja yhdistää harmittomilta näyttäviä datamassoja ovat ottaneet suuren kehitysloikan. Tekoälyä ja bioinformatiikkaa yhdistämällä kaikki tutkimus nopeutuu hyvässä ja pahassa.

- Biodatan jakaminen on mahdollistanut tehokkaita tapoja kehittää lääketiedettä, mutta siihen liittyy mahdollisuus datan väärinkäyttöön. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa väärinkäytön riski on kasvanut aiemmasta valtavasti.

Biotekniikan neuvottelukunta

Valtioneuvosto on asettanut biotekniikan neuvottelukunnan, joka on neuvoa-antava asiantuntijaelin bio- ja geenitekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Neuvottelukunnan johtaja Tuula Helander sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että Supon kannanotosta ei vielä ole ehditty erityisesti keskustella neuvottelukunnassa, Helander kertoo Yle:ssä 5.3.2025.

Helanderin mukaan viranomaisten kesken on käyty laajaa keskustelua siitä, millä tavoin mahdollistetaan terveystietojen ja genomitietojen hyödyntäminen kansalaisten ja ihmisten parhaaksi, mutta tehdään se samaan aikaan tietoturvallisesti ja tietosuoja-asiat huomioiden.

Juttua päivitetty 5.3.2025.