Petteri Taalas on toiminut seitsemän vuotta Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerinä ja vierailee Suomessa hallitusneuvottelujen yhteydessä. Taalas kävi puhumassa 27.4.2023 ilmastonmuutoksista ja meristä Suomen Meriklusterin tilaisuudessa: Yhdessä kohti vihreää tulevaisuutta.
Meret ovat keskeinen osa ilmastoa: 93 prosenttia maapallon lisälämmöstä on varastoitunut meriin. Kaksi prosenttia maailman päästöistä syntyy maailmanlaajuisesta laiva- ja lentoliikenteestä. Tulevaisuuden laivaliikenteen on oltava vähäpäästöinen ja jopa päästötön. Suomen meriklusteri kehittää määrätietoisesti ympäristöteknologiaa etujoukoissa: tulevaisuuden on oltava vihreä.
on arvioinut suurimpia riskejä maailmalle. Kahden vuoden skaalassa talous ja Ukrainan sota ovat niistä merkittävimmät, mutta 10 vuoden skaalassa - ja jo nyt - suurin haaste ihmiskunnalle on ilmastonmuutos.
Yli 90 prosenttia maapallon lisälämmöstä on varastoitunut maailman meriin. Erityisesti Tyynenmeren pintalämpötilat ovat nousseet, mikä on vahvistanut El Niño -sääilmiötä. Lämpötila on tällä hetkellä noin 1,5 astetta liian korkealla.
- llmakehässä on seitsemän prosenttia enemmän kosteutta. Helleaallot ja tulvat ovat lisääntyneet, Maailman ilmatieteenlaitoksen pääsihteeri Petteri Taalas kertoo.
Arktisen alueen jäämassasta on menetetty 75 prosenttia. Arktisen alueen lämpeneminen vaikuttaa koko Pohjoisen alueen säähän. Tästä saimme osviittaa viime kesänä 2022, kun Pakistania koettelivat maan historian pahimmat tulvat. Ne syntyivät lämmenneestä säämassasta, joka kiersi ja jämähti paikalleen.
Arktisella alueella lämpötilat ovat nousseet suhteellisesti eniten: 4-5 astetta ja talvikaudella seitsemän astetta. Arktinen alue on 2040-luvulla kesällä jäätön. Jäättömyys mahdollistaa alueella merenkulun, mutta haasteita tuottavat alueen matalat reitit.
Yhä enemmän – ja uutta tietoa - saadaan myös siitä, että Etelämantereen jääpeite on kutistunut.
Alppien jäätikkö katoaa sadassa vuodessa ja Himalaja 200 vuodessa. Sulavat jäätiköt tuottavat tällä hetkellä vettä maailman jokiin. Tulevaisuudessa jäätiköiltä ei enää saada vettä ja maapallon pohjavesivarastot täyttyvät hitaasti. Kiinassa Jangtse-joki on ollut jo matalimmillaan maan mittaushistoriassa.
Meriveden pinta tuplaantuu. NASA on tehnyt laskelmia, että meriveden pinta nousee pahimmillaan 10 metriä vuoteen 2300 mennessä, jos jäätiköiden pinnan alla olevat jäätiköt sulavat. Meriveden pinnan nousu tulee vaikuttamaan fataalisti useiden valtioiden rannikoihin ja jättämään asutusta sekä viljelymaita alleen.
Suomessa maan pinnan kohoamisen johdosta (mm. länsirannikko) puolet meriveden pinnan noususta kompensoituu. On laskettu, että meillä meriveden pinta nousee vain puoli metriä – metrin vuosisadassa.
Se, kuinka paljon meriveden pinta lopulta nousee, on suoraan seurausta päästöistä. Tähän voimme vaikuttaa itse vähentämällä päästöjä – tai käyttämällä päästöttömiä teknologioita. Mistä maailman päästöt sitten muodostuvat?
Vain kaksi prosenttia maailman päästöistä syntyy maailmanlaajuisesta laiva- ja lentoliikenteestä. Suurin osa päästöistä syntyy valtioissa, erityisesti Kiinassa.
Suomen Meriklusterille (varustamot, satamat, meriteollisuus jne.) tilaisuudessa puhunut Maailman ilmatieteenlaitoksen pääsihteeri Petteri Taalas toi esiin, että ilmastonmuutoksen suunta voidaan kääntää vain päästöjä vähentämällä.
Hiilidioksidi häviää ilmakehästä todella hitaasti. ¼ hiilidioksidista sitoutuu meriin. Meri toimii siis hiilinieluna, mutta samalla meren kemiallinen koostumus muuttuu ja se happamoituu.
Metaanin määrässä nähtiin viime vuonna suurin nousu. Sitä tuottivat erityisesti trooppiset suot.
Typpioksidi on erittäin voimakas kaasu ja se säilyy ilmakehässä erittäin pitkään, jopa sata vuotta.
Mitkä lähteet tuottavat eniten päästöjä?
¼ kasvit
2/3 fossiilienergia
1/10 maankäyttö
1/10 metaani (lyhytikäinen kaasu)
Kun päästöongelmaa tutkitaan kansainvälisesti, niin mitkä toimijat ovat niin sanottuja ”pahiksia” asiassa?
Esimerkiksi Latinalainen Amerikka tuottaa paljon päästöjä. Kun trooppista kasvillisuutta hävitetään viljelysten alta, niin maaperä alkaa tuottaa enemmän päästöjä. Yksipuolinen viljelys pelkistää ja heikentää maaperää sekä luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Haitilla trooppisen kasvillisuus on hävitetty lähes kokonaan.
- Jotta voimme kääntää kelloa, pitäisi olla hiilineutraalia 2050 mennessä. Rikkaat maat ovat sitoutuneet tähän, Maailman ilmatieteenlaitoksen pääsihteeri Petteri Taalas painottaa.
Selvää on, että hiilineutraalisuustalkoisiin on saatava mukaan maailman kehittyvät valtiot ja erityisesti suuret päästäjät Kiina ja Intia.
Ilmastonmuutos on suurinta arktisilla alueilla, josta sen vaikutukset ulottuvat koko maapallon ekologisen systeemin toimintaan. Elämme muutoksen kanssa ja ilmasto lämpenee. Kuivimpien alueiden joukkoon tulevat lukeutumaan Aasian ohella Väliamerikka ja Amerikka. (Kuva yllä: Amazonin tuhottu sademetsä. Metsä on kaadettu laittomasti kaivoksen alta.)
Ilmastonmuutos vaikuttaa talouteen ja huoltovarmuuteen. Maailman ruokaturva heikentyy tuntuvasti.
- Maissinviljely, josta monet valtiot saavat ruokansa, tulee haasteellisemmaksi. Maailman kalaparvet siirtyvät kohti kylmempiä vesiä, missä niitä on vain saatavilla.
Miten voi sitten maapallon tuhoisin otus, ihminen?
- Tukalat tulevat olemaan paikat: ilmaston lämpötila luo helleaaltoja, joka nostaa sairastuvuutta. Elinikä saattaa laskea.
Tuho on kuitenkin estettävissä, jos ryhdymme toimiin. (Kuva yllä Kallon majakalta kohti Tahkoluodon tuulipuistoa.)
- Maapallon energiasta on tällä hetkellä tuotettu 85 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla ja tähän mennessä 15 prosenttia ilmastomyönteisillä ratkaisuilla kuten tuuli- ja vesivoimalla.
Ottamalla käyttöön ja kehittämällä lisää vähäpäästöisiä ja päästöttömiä teknologioita pystymme hidastamaan ilmaston lämpenemisen tahtia. Monet teknologiat ovat alkuunsa kalliita investointeja, mutta niiden yleistyttyä hinnat putoavat ja kuluttajilla sekä teollisuudella on mahdollisuus investoida niihin. Tämän olemme nähneet tuuli- ja aurinkoenergian osalta.
Työtä merenkulun vihreän siirtymän edistämiseksi pusketaan Suomessa eteenpäin kuin härkää sarvista. Suomalaiset alukset käyttävät vähäpäästöisiä ja päästöttömiä polttoaineita, mutta ”talkoisiin” on saatava muu maailman laivasto mukaan ja etenkin maailmanlaajuisesti Euroopan Unionin ulkopuoliset valtiot siirtymään ympäristöystävällisten järjestelmien ja polttoaineiden käyttöön.
Kuva alla: Ulkomaan lipun alla purjehtiva tankkeri porhalsi Suomenlahdella huhtikuussa kohti Venäjän öljysatamaa. Ukrainan sodan myötä Venäjä on ottanut käyttöön niin sanotun varjolaivaston. Varjolaivastolla viitataan Venäjän haalimiin tankkereihin, joiden rahoitus ja vakuutukset ovat muualta kuin pakotteita asettaneista länsimaista. Koska Venäjän oma kalusto ei riitä, se joutuu turvautumaan hämäriin toimijoihin, joita sanktiot eivät hetkauta ja joiden ikäloppujen romutankkereiden kelpoisuus seilata Itämeren talvioloissa on heikko. Ympäristökatastrofin uhka Itämerellä kasvaa heikkokuntoisen tonniston myötä.
