Ainoa keino turvata Suomen merikuljetusten huoltovarmuus poikkeus- ja häiriötilanteissa on Suomen lipun alla purjehtiva tonnisto ja suomalaiset merenkulkijat.
Suomen lipun alla purjehtivan suomalaisomisteisen tonniston merkitys on meriliikenteen huoltovarmuuden kannalta kiistaton: Suomen valtio voi ottaa hallintaansa, eli määräysvaltansa alle, poikkeus- ja häiriötilanteissa Suomen lipun alla purjehtivat alukset. Voimme luottaa vain siis siihen, että suomalaiset alukset miehistöineen toimittavat maahamme tavaraa poikkeusolosuhteissa.
Kannen video: Kokkistuertti Anne-Marie Mahkonen on työskennellyt koko työuransa Nesteen säiliöaluksilla. Nesteen kuusi tankkeria purjehtii Suomen lipun alla ja turvaa Suomen öljykuljetusten huoltovarmuutta.
Video alla: Suomen lipun alla purjehtiva Eckerö Linen M/s Finbo Cargo liikennöi päivittäin Vuosaaren ja Viron Muugan välillä ja turvaa Suomen meriilikenteen huoltovarmuuskuljetuksia.
Suomen valtiolla ei ole mahdollisuuksia määrätä vieraan valtion lipun alla purjehtivia aluksia toimittamaan Suomeen tavaraa häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Todennäköisintä on, että vieraan valtion lipun alla purjehtiva ulkomaalainen alus kääntyy ympäri ja purjehtii pois häiriöherkiltä merialueilta.
Mikäli ulkomaalainen alus suostuu toimittamaan Suomeen rahtia poikkeusolosuhteissa, rahdin hinta nousee suurella todennäköisyydellä erittäin korkeaksi. Köyhemmillä ihmisillä ei ole varaa ostaa tuotteita, rikkaat ovat etuoikeutettuja. Tuotanto-ongelmiin voivat ajautua myös tehtaat, kun raaka-aineiden hinnat nousevat.
”Merenkulkualalla, meriliikenteessä ja hyödykkeiden merikuljetuksissa toimitaan ensi sijassa itseohjautuvaan kysyntään ja tarjontaan tukeutuvan mekanismin mukaisesti. Kukin taho toimii omien päämääriensä mukaan – kuten Adam Smith jo 1776 on todennut, ensi sijassa omia etuja ajatellen”, nosti lippueamiraali Bo Österlund esiin väitöksessään Suomen meriliikenteen huoltovarmuudesta (2019).
Lippueamiraali Bo Österlund väitteli Suomen meriliikenteen huoltovarmuudesta Helsingin Santahaminassa tasan kuusi vuotta sitten: 18.1.2019.
Valtioneuvosto teki 24.10.2024 päätöksen Suomen huoltovarmuuden tavoitteista. Sen lähtökohtana on Suomen muuttunut turvallisuusympäristö, joka heijastuu myös huoltovarmuustoimintaan. Uudet ja vahvistuneet uhat edellyttävät, että huoltovarmuuden turvaamisen ja varautumisen tasoa vahvistetaan.
Valtioneuvoston tavoitepäätöksen logistiikkaa koskevassa luvussa todetaan: ”…Merkittävä osa yhteiskunnan kuljetuksista hoidetaan markkinaehtoisesti myös poikkeusoloissa.”
Kyseinen kirjaus toteaa siis Suomen merikuljetusten huoltovarmuuden pohjautuvan markkinaehtoisuuteen myös erityisolosuhteissa. Tämä on huolestuttavaa:
Merimies-Unioni ja Suomen meriliikenteen huoltovarmuudesta väitöksen laatinut jo edesmennyt Bo Österlund vaativat, että Suomen meriliikenteen huoltovarmuuden on perustuttava kotimaiseen tonnistoon ja miehistöön, jota on vahvistettava. Emme voi luottaa vieraaseen lippuun ja ulkomaisen toimijan apuun. Sitä ei välttämättä saavu milloinkaan.
Video alla: Venäjän varjolaivasto herättää Itämerellä huolta. Sen lisäksi Merimies-Unioni on jo pitkään todennut, että huomiota on kiinnitettävä Itämerellä purjehtiviin kiinalaisomisteisiin aluksiin. Tässä Vuosaaren satamaan purjehti Kiinan valtionyhtiö Cosco Shippingin suuri rahtilaiva M/s Green Kemi viime kesänä 2024. Coscon uudet, suuret alukset, kuljettavat säännöllisesti Suomen satamista rahtia. Kemistä ne kuljettavat Suomen metsäteollisuuden tuotteita.
Suomen meriliikenteen huoltovarmuudesta väitellyt lippueamiraali Bo Österlund nosti väitöksessään esiin näkymättömiä uhkia, jotka alkavat tänä päivänä konkretisoitua Itämerellä. Edesmennyt Österlund väitteli Suomen merenkulun huoltovarmuudesta Helsingissä tasan kuusi vuotta sitten, 18.1.2019.
”Huoltovarmuuden ylläpitoon tarvittavan riittävän tonniston määrän tarkastelu on riippuvainen turvallisuustilanteesta. Uhka on tarkastelun keskeinen elementti. Kun tonniston määrää ei voi mitata ”tyhjiössä”, on tarkasteltava tilannetta ei aina uhkana vaan tosiseikkana.
Tilanteessa, jossa joudumme täydentämään Suomen lipun alla olevaa tonnistoa, on todennäköistä, että Itämeren muut rantavaltiot ovat saman täydennystilanteen edessä. Markkinaehtoisessa järjestelmässä kysyntä ja tarjonta määrittävät kustannustason, ja kysynnän kasvaminen nostaa hintoja.
Rahalla saa ja laivalla pääsee -sanonnan mukaan on varauduttava mahdollisesti muuttuviin tilanteisiin. Globalisaation ja EU:n apuun turvautumiseen on myös valmistauduttava. Tosiasiana on pidettävä, että kun Suomen tuonnista meren yli 70 prosenttia tulee Itämeren piiristä, muusta Euroopasta yli 20 ja muusta maailmasta noin kuusi prosenttia. Kuljetussuoritteena tämä tarkoittaa 34 prosenttia Itämeren piiristä, 44 muualta Euroopasta ja 22 prosenttia muualta maailmasta”, Bo Österlund toi esiin Turun Sanomissa 30.1.2019.
Video alla: Arctia-varustamon jäänmurtaja Sisun miehistö valmistautui jäänmurtoon lähtöön joulukuussa 2024.
Merenkulun ammattilaisia on huoltovarmuuden kannalta vähän, Huoltovarmuuskeskuksen raportti merenkulun huoltovarmuudesta vuoteen 2030 toi esiin.
”Tämänhetkiset varsin pienet henkilöstömäärät erilaisissa merenkulun kriittisissä tehtävissä sekä toimintojen erittäin suuri riippuvuus Suomen talouden toimintaedellytyksistä ovat luonnollisesti huoltovarmuuden kannalta riski.”
Huoltovarmuuskeskuksen raportti julkaistiin vuonna 2018, mutta tilanne merenkulkijoiden osalta on edelleen kriittinen. Suomalaisten merenkulkijoiden määrä on saatava kasvuun.
Suomen on laitettava resursseja ja panostettava suomalaisten merenkulkijoiden koulutukseen, jotta saamme kriittisessä pisteessä olevan merimieskuntamme nousuun ja lisää kotimaisia osaajia turvaamaan Suomen meriliikenteen kuljetuksia. Suomalaisille merenkulkijoille on tarjottava töitä suomalaisista varustamoista ja tarjottava työstään sellainen palkka, jolla he sitoutuvat jäämään töihin merille turvaamaan Suomen meriliikenteen huoltovarmuuskuljetuksia.
Menneet poikkeusolosuhteet - kuten koronapandemia - todistivat, että merenkulkijoita ei pystytä toimittamaan helposti – jos lainkaan – töihin Itämerellä purjehtiville aluksille, jos lentoyhteydet eivät toimi. Tästä syystä suomalaisia aluksia pystyvät nopeasti operoimaan vain omat joukot, jotka saapuvat laivoille töihin kotimaasta, mikäli maassamme vallitsevat poikkeusolosuhteet.
Ainoa keino turvata Suomen merikuljetusten huoltovarmuus tilanteessa kuin tilanteessa on Suomen lippu ja suomalaiset miehistöt. Suomen meriliikenteen huoltovarmuuden turvaaminen vaatii suomalaisten merimiesten ja suomalaisen tonniston määrän kasvattamista.
”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun”, Augustin Ehrensvärdin sanat lukevat Suomenlinnan Kuninkaanportissa.
Valtioneuvoston päivitetyssä huoltovarmuutta koskevassa toimenpideohjelmassa todetaan:
”…Kotimaisten varustamojen aluskannan säilymisestä huolehditaan.”
Suomen lipun alla purjehtivan tonniston säilyminen kotimaassa on ehdotonta valtiomme meriliikenteen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Suomessa kotipaikkaansa pitävä varustamo on sitoutunein toimija turvaamaan Suomen meriliikenteen huoltovarmuutta.
Suomen tuonnista ja viennistä yli 90 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Maamme on tehtävä kaikkensa, että merikuljetukset Suomeen saadaan hoidettua. Merenkulun huoltovarmuus ei voi pohjautua markkinaehtoisuuteen. Suomen meriliikenteen huoltovarmuuden turvaaminen vaatii suomalaisten merimiesten ja suomalaisen tonniston määrän kasvattamista.
