Harva tietää, että vain kaksi kilometriä Harmajan majakasta itään seisoo Kuivasaaren linnake, jossa merta kohti osoittaa Suomen suurin 12-tuumainen Obuhov-tornitykki.
Kuivasaari on melko tuntematon saari monille helsinkiläisellekin. Kuivasaari sijaitsee merellä noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingistä Harmajan ja Isosaaren välissä. Kuivasaareen myönnetään vuosittain muutamia vierailulupia. Vierailijat vastaanottaa Suomenlinnan Rannikkotykistökilta.
Venäjä otti pahasti siipeensä Venäjän ja Japanin välisessä sodassa 1904-1905, jossa Venäjän keisarikunnan laivasto tuhoutui lähes kokonaan. Venäjän Itämeren laivasto lähetettiin Afrikan Hyväntoivonniemen kautta Port Arthuriin Tyynenmerenlaivaston avuksi. Laivasto joutui taisteluun Tsushimansalmessa, jossa Japani tuhosi Venäjän laivaston: seitsemän alusta upposi ja neljä suurta alusta antautui. Japanin laivasto menetti vain kolme torpedovenettä.
Häviö Venäjän ja Japanin välisessä sodassa pakotti venäläiset hankkimaan pikaisesti menetetyille aluksilla korvaajia. Venäjä halusi suojella pääkaupunki Pietaria. Se alkoi rakentaa Pietari Suuren merilinnoitusta Suomenlahden ja Itämeren rannikkoalueille 1900-luvun alussa.
- Pietari Suuren merilinnoitus oli maailman mittavin rannikko- ja maalinnoituksellinenkin suururakka. Merilinnoituksella haluttiin sulkea vihollisen, eli lähinnä saksalaisten etenemiesura Suomenlahtea pitkin Pietariin, Pasi Favorin Suomenlinnan rannnikkotykistökillasta kertoo.
Pietari Suuren merilinnoitus ulottui Pietarin edustalta yli Suomenlahden aina Hiidenmaalle saakka. Puolustusjärjestelmä käsitti useita asemia. Yksi niistä oli Helsinki.
Helsinki rakennettiin alun pitäen sotasatamaksi. Aikanaan jo ruotsalaiset huomasivat, että Helsingin edustalla sijaitseva Kruunuvuorenselkä muodostaa erinomaisen sotasataman. Sen edustalle he rakensivat Sveaborgin linnoituksen saaristolaivastonsa tukikohdaksi 1748. Suomenkielellä linnoitusta kutsuttiin Viaporiksi, joka siirtyi vuonna 1808 venäläisten haltuun.
1900-luvun alussa Pietarin puolustusta alettiin parantaa Pietari Suuren merilinnoituksella ja Helsinki oli yksi sen osa: Helsinki ympäröitiin maan puolelta kolmella perättäisellä linnoitetulla puolustuslinjalla ja meren puolelta kaupunki suojattiin rannikkotykistöllä ja merimiinoilla.
Kuva alla: Suomen suurimman, 12-tuumaisen Obuhov-tornitykin uumenissa. Kuvan etualalla ruudin latauskouru.
Venäjä oli ryhtynyt rakentamaan myös Tallinnaan uutta laivastotukikohtaa, mutta työ jäi keskeneräiseksi ensimmäisen maailmansodan syttyessä 1914. Itämeren laivaston päävoimat sijoitettiin Helsinkiin.
Ensimmäinen maailmansota ajoi Venäjän sisäiseen kriisiin. Maassa nähtiin lokakuun vallankumous vuonna 1917 ja Venäjän keisarikunta kaatui. Suomi itsenäistyi 1917 ja Viro vuotta myöhemmin 1918.
Ensimmäinen maailmansota päättyi 1918. Venäjän keisarikunta oli mennyttä ja venäläisten linnoitustyöt Suomen rannikolla loppu. Venäläisiltä jäi Suomeen paljon rakennelmia ja laitteita, kuten rannikkotykit ja linnakkeet. Venäläiset olivat sijoittaneet rannikkopattereihin muun muassa 12 tuuman tykkejä, jotka jäivät niille sijoilleen ensimmäisen maailmansodan päätyttyä.
Suomen itsenäistyttyä 1917, sille jäi venäläisten jäljiltä hyvä ”perustus” oman rannikkopuolustusjärjestelmän kehittämiselle. Helsingin edustalla sijaitseva Kuivasaari oli yksi osa venäläisten joukkojen ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamaa maa- ja merilinnoituksista koostunutta ketjua.
Itsenäistynyt Suomi oli köyhä valtio. 1930-luvun alussa suomalaiset alkoivat tehdä salaista sotilasyhteistyötä virolaisten kanssa.
- Meillä on yhteinen intressi virolaisten kanssa. Suomen ongelma on Ahvenanmaa. Mikään ei ole muuttunut. Tänä päivänä tilanne on täsmälleen sama, Pasi Favorin Suomenlinnan rannikkotykistökillasta toteaa.
- Suomalaiset pelkäsivät, että sodan syttyessä Venäjän Itämeren laivasto purjehtii Ahvenanmaalle ja ottaa sen haltuun ja silloin meidän meriyhteytemme on käytännössä poikki: olemme huollollisesti motissa. Tilanne on aivan sama kuin tänä päivänä.
Suomenlahden toisella puolella Virossa tilanne oli vastaava.
- Virolaisilla oli vastaava pelko, että venäläiset ottavat haltuun Hiidenmaan, Saarenmaan, jolloin heidän meriyhteytensä on poikki.
Suomella ja Virolla oli siis yhteinen intressi: suljetaan venäläiset Suomenlahden pohjukkaan.
- Kas kummaa: Pietari Suuren merilinnoituksen Porkkalan-Tallinnan väli sopii siihen erinomaisesti. Nyt vain käännettiin torjuntasuunta itään.
Venäläiset olivat ”ystävällisesti” tehneet virolaisille peräti kaksi 12 tuuman kaksoistykkitornia Tallinnan edustalle. Suomalaiset ajattelivat, että Suomen puolelle kannattaisi tehdä samanlaiset. Ryhdyttiin töihin.
- Kävi tuuria, että venäläiset olivat aikoinaan poistuessaan Suomesta vuonna 1918 räjäyttäneet Karjalan kannaksella olevan Inon linnakkeen, jossa oli peräti kahdeksan 12 tuuman tykkiä. Venäläiset räjäyttivät ne niin huonosti, että sieltä saatiin evakuoitua viisi toimivaa tykinputkea.
Kuva alla:
Kaksoistykkirakennelmalla on kaikkiaan korkeutta 19 metriä, joista maan yllä näkyvä tykki on ylimpänä. Suurin osa tykin rakenteesta sijaitsee betonikasematissa maan alla.
Tykissä on viisi kerrosta. Alin on niin sanottu napakerros. Seuraava kerros (kuvassa) on juontokerros. Messinkikouruihin ladataan ruutipanos (harmaa pussi).
Juontokerroksessa tuodaan amputarvikkeet tykille ammuskellarista. Ammuskellarin katossa kulkee kisko ja talja, josta parhaimmillaan 471 kiloisia kranaatteja pystyttiin kuljettamaan ja siirtämään messinkouruun painovoiman avulla ja vivuttamaan tykille.
Tykin suunnittelijat eivät ole ergonomian mestareita: normaalisti kun tykillä ammuttiin, siihen laitettiin kaksi ruutipanosta, puhuttiin niin sanotuista puolipanoksista. Tyypillinen ruutipanos oli painoltaan 85 kiloa ja b-panos 65 kiloa, eli yhteensä 150 kiloa ruutia per laukaus. Ruutia säilytettiin ilmatiiviisti lattialla sinkkisessä ämpärissä.
Toinen tykkitorni sijoitettiin Mäkiluotoon ja toinen Helsingin edustalle suojaamaan Helsinkiä. Paikaksi tuli Kuivasaari. Obuhov-kaksoistykin asentaminen oli vaativa operaatio. Tykkitorni valmistui Kuivasaareen vuonna 1935. Tykkitornilla on korkeutta 19 metriä ja siinä on viisi kerrosta.
- Tornin liikkuva osa painaa 650 tonnia. Tykki liikkuu kevyesti sähkön voimalla täysympyrän noin yhdessä minuutissa.
Rannikkotykistössä ammutaan vihollisen laivoja.
- Tämä tekee ampumisen ja osumisen haastavammaksi kuin ampuisimme kiinteitä maaleja maalla, Favorin huomauttaa.
Tästä johtuen betonikasematista löytyy huone, jossa istuu raskaassa keskiössä 24 miestä, jotka laskevat suunnan ja etäisyyden perusteella mihin suuntaan tykki on suunnattava.
- On laskettava ennakkopiste, mihin laiva liikkuu ja otettava huomioon säätekijät ja muut olosuhteet.
Kuinka pitkälle tämä ruudilla ja ”ihmistietokoneella” toimiva Suomen suurin tykki voi sitten tulittaa? Pitkälle: kranaatti lentää parhaimmillaan jopa 42 kilometriin saakka. Hirmutykin tehon tiesivät myös neuvostoliittolaiset, jotka itse suunnittelivat tykin ja pelkäsivät luomustaan - ja jättivät tästä syystä Helsingin rauhaan.
Royal Line -varustamon alukset kuljettavat matkustajia Kauppatorilta Kuivasaareen. Saareen myönnetään vuosittain muutamia vierailulupia.
Kuva alla: kansimies Arkam Salim ja päällikkö Petri Ekholm Kuivasaaren laiturilla.
Arkam Salim työskentelee kolmatta/neljättä kesäänsä Royal Linen vesibusseilla. Talvisin hän työskentelee Laulu-ravintolassa. Salim on ollut koko meriuransa saman varustamon palveluksessa, sillä hän kertoo viihtyvänsä hyvin Royal Linella.
- Pidän asiakaspalvelusta ja merimaisemat ovat aivan upeat, hän näyttää kännykästään kuvia elokuun illan kultaisesta auringonlaskusta.
Ennen meriuraansa Salim ajoi Suomessa rekkaa ja hänellä oli oma yritys. Monitaitoiselta mieheltä hoituvat myös erinäiset korjaustyöt. Sen lisäksi hän osaa useita eri kieliä, kuten arabiaa, kurdia ja vähän venäjääkin.
- Aluksellamme oli jokin aikaa sitten dubailaisia, jotka ihailivat saaristoamme sekä Suomen säätä: ei ole liian kuuma eikä kylmä, vaan juuri sopiva lämpötila.
- Myös japanilaisia sekä filippiiniläisiä näkee täällä myös paljon. Ja Euroopasta saksalaiset ja brittiläiset ihailevat paljon saaristoamme.
Kuva alla: Venäläisten rakentama teurastamo on jyhkeä kivilinna, joka katsoo Kuivasaaresta kohti Santahaminaa.
Keskimmäinen kuva alla: Kuivasaaresta löytyy paljon rappioromantiikkaa ja remontoijan unelmia. Tässä venäläisten upseerien talo, joka katsoo suoraan Helsinkiä kohti, odottamassa kunnostajaansa. Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ylläpitää ja korjaa saarta, mutta uusia ja nuoria tekijöitä kaivataan sekä rahoitusta, jolla upeat rakennukset ja rakenteet saataisiin pidettyä kunnossa.
Alin kuva: Tykkitorniin johtaa pitkä maanalainen tunneli.
