Utö on Suomen eteläisin asuttu piste. Saarelle on matkaa Turusta 88, Hangosta 90 ja Maarianhaminasta 88 kilometriä. Utö sijaitsee kaukana, mutta kun asiaa tarkemmin miettii: aivan keskellä kaikkea.
Utö ei ole vain kesämatkakohde, vaan saarella voi majoittua ympäri vuoden mökeissä ja hotellissa alkukeväästä pitkälle syksyyn. Utön merihotellia, Utö Havshotellia, kaksi vuotta sitten pyörittämään alkaneet yrittäjät tekevät määrätietoisesti sen eteen työtä, että Utö alettaisiin löytää myös kesäsesongin ulkopuolella.
Karun kauniilla majakkasaarella asuu noin 40 henkilöä ympäri vuoden. Utö tunnetaan suuresta Utön majakasta, haaksirikoista, linnustostaan ja merisäätiedotuksista. Museovirasto on määritellyt Utön linnakkeen, majakka- ja luotsiyhdyskunnan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Saariston Meritie Oy:n yhteysalus M/s Baldur on elämänlanka, joka kuljettaa saarelaiset ja matkailijat, ajoneuvot sekä ruoan ja muut tarvikkeet Utön majakkasaarelle säällä kuin säällä. Utössä toimii kauppa, Utö Handel, jonne tavarat tuodaan M/s Baldurin matkassa. Hyvällä syyllä voi siis sanoa, että utölaisten elämä on yhteysaluksen varassa. Yhteysaluksen tuloa saarelle odotetaan.
M/s Baldur liikennöi Utöseen Pärnäsin satamasta, joka sijaitsee Nauvon saaren länsiosassa Saariston Rengastien varrella. Turusta on Pärnäsiin noin 70 kilometrin ajomatka. Matkalla varrella yksi väli kuljetaan Parainen-Nauvo-lautalla.
Yt-kansimies Karim Alimi on Merimies-Unionin jäsen ja vastaanottaa matkustajia Pärnäsissä M/s Baldurin kyytiin. Satamassa on hieman liukasta, mutta Karim ohjaa ystävällisesti ja rauhallisesti kyytiin kädestä pitäen ikäihmisiä, jotka kulkevat yhteysaluksen kyytiin keppien kanssa.
M/s Baldur pysähtyy vajaan viiden tunnin merimatkan varrella eri saariin. Saarelaiset lähtevät kotisaarilleen tarkistamaan, onko tuvissa kaikki vielä kunnossa. Yksi niistä on Aspö Korppoon saaristossa. Aspö on tunnettu valkoisesta kalkkikivikirkostaan. Saarella on ollut kirkkoja keskiajalta saakka. 1940-luvulla venäläiset pitivät saarella vartioasemaa joka oli sukellusveneiden satamapaikka.
Yhteysaluksella matkustaminen on ilmaista, lukuun ottamatta muutamaa yksityistä alusta. Saariston yhteysalus- ja lauttaliikenteen synty ja kehittäminen nykyisenkaltaiseksi on pitkällisen työn tulosta. Saaristolaki valmistui vuonna 1981. Saaristolain 5 pykälässä todetaan: "Valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissä asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset.”
Perillä odotus palkitaan. Utöseen saapujaa vastassa ovat jylhät kallioluodot, punaiset tuvat ja saaren päänähtävyys: Utön majakka.
Utö on Suomen vanhin merimajakka. Ensimmäinen valomajakka rakennettiin vuonna 1753, mutta se räjäytettiin Suomen sodassa. Nykyinen majakka rakennettiin entisen paikalle vuonna 1814.
Utöläinen Markku Karpio on käynyt kokemassa verkot, mutta tyhjiä olivat. "Siikaa, turskaa ja lohtakin odotellaan." Kalansaalis voi olla Utössä hyvä, jos suolapulssi työntyy Baltiasta kohti saaria ja tuo tullessaan saalista. Vaikka kalaa ei tällä kertaa tullut, saarella on kuitenkin lämmin sää ja tyyntä. "Saarella tuulee aina. Tyyni sää on sää on täällä harvinaisuus, josta saa nauttia muutaman kerran vuodessa."
Kestää yleensä helmikuulle, eli hiihtolomille, että jääpeite saavuttaa Utön majakkasaaren. Tuolloin talven pitää olla kova. Silloin käytttöön otetaan varustamon vara-alus, M/s Kökar, joka kuljettaa matkustajia majakkasaarelle.
- Vuonna 2018 oli kunnon jäätalvi ja sitä edeltävä kova jäätalvi myös saaristossa 2013-2014, ja kyllä viime talvenakin 2020 ajettiin kunnon jäissä, M/s Baldurin kansimies/kokki Henkka muistelee.
M/s Baldurissa toimii kahvila-ravintola, jossa voi nauttia maittavan lounaan tai syödä pientä purtavaa merimatkan aikana.
Viime vuoden lopussa talvi saapui Pohjolaan aikaiseen. 20 asteen pakkaset synnyttivät Turun saaristoonkin 20 sentin jääpeitteen joulukuun alussa. Sitten lämpötilat jälleen laskivat.
Kaikki ympäri vuoden asutun saaren tavarat, ajoneuvot ja matkustajat kuljetaan majakkasaarelle yhteysalus M/s Baldurin matkassa.
Koronapandemia kasvatti kotimaan matkailua. Kesällä 2021 Utössä vieraili enemmän turisteja kuin koskaan aikaisemmin. Kesä ei ole kuitenkaan ainoa vuodenaika vierailla karun kauniilla majakkasaarella. Kevät ja syksy ovat luodoilla hyvin kauniita. Utössä vierailee myös paljon lintubongareita, joille paras vierailuajankohta saarelle osuu juuri kevääseen tai syksyyn.
Karu ja kuvauksellisen kaunis kallioluoto Korppoon saaristossa, jollaisia voi ihailla M/s Baldurin kyydistä merimatkan aikana.
M/s Baldur ei aja Nauvosta Utöseen yhtä soittoa, vaan matkan varrella pysähdytään nopeasti Nötön, Aspon ja Jurmon saariin.
Jurmo on saari Saaristomerellä 13 kilometriä Utöstä koilliseen. Jurmon saari on noin viisi kilometriä pitkä ja kilometrin leveä.
Lättänä, kivikkoinen ja karu saari sekoittaa pään gps-koordinaatit. Maisema voisi olla Lapin tunturista tai kaikessa outoudessaan vaikka Islannista, muttei sitten kuitenkaan. "Punaisena hehkuvaa kanervikkoa ja matalaa vihreää katajaa jatkuu silmänkantamattomiin", kuvailee eräs matkailija blogissaan Jurmon saarta.
Matkan päätepisteessä toimii kauppa: Utö Handel - majakkasaaren oma "citymarket".
Kaikki ympäri vuoden asutun Utön kaupan ja hotellin ruokatavarat ja muut elämiseen tarvittavat tarvikkeet saapuvat saarella yhteysalus Baldurin mukana. Vaikka Utö Handel on kuin pieni citymarket, on sen myytävä joskus ei oota, kunnes tuote saadaan toimitettua Suomen eteläisimmälle saarelle. Utön kaupan tiskin takana seisovat myyjät haluavat antaa erityisesti Merimies-lehteen terveisiä, että Utön saari tarvitsisi yhden ison, vain tavaroiden ja ajoneuvojen kuljettamiseen erikoistuneen aluksen. M/s Baldur on pieni ja se täyttyy etenkin kesäisin hetkessä, kun kyydissä kulkee pyöristä lähtien.
- Tarvitsisimme yhden ison aluksen, joka tuo saarellemme vain ajoneuvoja ja rahtia.
Pimeässä yössä majakkasaaren ainoat valopilkut ovat Utön majakka ja punainen luotsilaiva. Vain tuuli käy pään yli ja saarella kaikkialle kaikuu tasaisesti viehuva majakan valon pyörähtely, joka kumahtelee syvääkin syvempään tummaan yöhön.
Utössä ihminen on ajatustensa kanssa läsnä ja elää vahvasti hetkessä. Saarella elää ympäri vuoden 40 ihmistä ja karu luonto ja saarella eläminen vaatii ihmiseltä vahvan luonteen. Moni on tullut, mutta myös lähtenyt, sillä saarella on oltava toimelias ja keksiliäs elantonsa saadakseen, pärjätäkseen. Vaikka saari herättää matkailijassa runollisen sielun, saarilla eläjät ovat enemminkin karuja realisteja, selviytyjiä.
Utössä toimii myös luotsiasema, josta avustetaan kauppalaivoja ympäri vuoden. Utö sijaitsee aivan Saaristomeren eteläosassa ja on hyvin strateginen saari Suomen kannalta. Utön valmiuslinnake lakkautettiin vuonna 2005, mutta puolustusvoimilla on edelleen hallinnassaan kaksi aluetta.
Utön majakkasaarelta löytyy kaikki, mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Utössä on Suomen parhaat nettiyhteydet armeijan ajoilta. Saarella toimii kauppa, koulu ja kirjasto sekä järjestetään urheilua, kuten jumppaa, vanhassa armeijan asevarastossa.
Utön saaren energiaomaivaraisuutta pyritään kehittämään niin pitkälle, että saari pystyy tuottamaan itse energiansa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman avulla. Yksi sähköverkosta irtautunut saari on jo olemassa Ruotsissa.
Kesällä 2020 Utöseen alkoi liikennöidä myös Archipelago Linesin M/s Utö Express-alus. Utö Express liikennöi majakkasaarelle kesäisin. Archipelago Lines oy:n toimitusjohtaja Mikko Fagerroos toteaa kotimaan matkailun jälleen kasvattaneen suosiotaan. Palveluita ja toimintaa Utön saarella kehitetään koko ajan ja saari toivottaa matkailijat tervetulleeksi kesäisin, mutta myös muina vuodenaikoina.
Kuuntele Yle Areenasta podcast: Utö - kaukana kaikesta - keskellä merta
Lue laajempi juttu Utöstä: Merimies-lehti 1/2022: Utöläisten elämä on yhteysalus M/s Baldurin liikennöinnistä riippuvainen (sivut 9-12)
