Suomen Merimiesunioni logo
Turvaposti
Medlemstjänst
Näytä alasivut

22.5.2024

Ainoa keinomme kuljettaa tehokkaasti ja toimivasti tavaraa maahamme ovat meritiet

Katkelma Merimies-Unionin edustajakokouksen avajaispuheesta
Puhuja: Kenneth Bondas

Koronapandemian päätyttyä 24. päivä helmikuuta 2022 alkoi Ukrainan sota, jossa hyökkäävä osapuoli on Suomen naapurivaltio Venäjä. Sodan alettua Suomi on liittynyt Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäseneksi. Suomalaisiin satamiin on saapunut Naton sota-aluksia, ja Suomen lipun alla olevat alukset ovat osallistuneet yhteisharjoituksiin puolustusliittoon kuuluvien maiden ja alusten kanssa.

NATO-jäsenyydestä huolimatta Suomen valtion ja merenkulun huoltovarmuuden turvaamisen on pohjauduttava omaan, suomalaiseen tonnistoon ja miehistöön. Suomen menneet kriisit ja sotatilat ovat osoittaneet, että voimme luottaa vain itseemme. Kulloisetkin koalitiot voivat aina vaihtua, jolloin oma kansallinen merenkulku on ainoa turva.

Ukrainan sodan pitkittyminen on kiristänyt Itämeren turvallisuustilannetta. Päättäjät ja kansalaiset ovat alkaneet ymmärtää mitä tarkoittaa huoltovarmuus ja varautuminen. Yli 90 prosenttia Suomen tavaroiden tuonnista ja viennistä: ruoka, lääkkeet, teollisuuden raaka-aineet ja öljy, kuljetetaan laivoilla. Suomen itärajan sulkeuduttua kuljetusreitit maahamme kaventuivat entisestään. Ainoa keinomme kuljettaa tehokkaasti ja toimivasti tavaraa maahamme ovat meritiet.

Merimies-Unioni on korostanut ja tuonut esiin toiminnassaan vuosikymmenestä toiseen huoltovarmuuden ja suomalaisen tonniston sekä suomalaisen merimiesosaamisen merkityksen kotimaallemme. Suomi tarvitsee kotimaista tonnistoa ja kotimaisia varustamoita sekä suomalaisia merimiehiä.

Koska mikäli tilanne Itämerellä syystä tai toisesta eskaloituisi, Suomen valtio voi ottaa hallintaansa vain Suomen lipun alla purjehtivia aluksia. Valtio ei voi määrätä ulkomaan lipun alla olevia aluksia hoitamaan meille tärkeitä toimituksia.

Ulkomaalainen varustaja kyllä varmasti antaa ymmärtää, että ”toimitamme maahanne tavaraa myös haastavissa poikkeusolosuhteissa. Mutta koska käynnissä on sotatila, niin rahdin hintaa on tuplattava. Mikäli lastin tuominen maanne satamaan osoittautuu ylitsepääsemättömäksi, niin laivalla on oikeus kääntyä takaisin.

Meillä on tästä Suomessa historiallista kokemusta. Talvisodan alettua 1939 ulkomaan lipun alla purjehtiva Shellin tankkeri lipui Helsinkiin Kruunuvuorenselälle, mutta kääntyi ympäri ja jätti lastin tuomatta. Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä ja julisti Suomen merisaartoon. Ulkomaalainen laiva ei halunnut ottaa riskiä, vaan kääntyi ympäri ja katosi horisonttiin. Tapahtuman seurauksena Suomen valtio perusti valtionyhtiö Nesteen omia öljykuljetuksia varten.

Suomen on suojattava kaikki kriittiset yhteydet Itämerellä. Ja on myös pidettävä huolta siitä, että merikuljetuksemme toimivat.

Kotimaista merenkulkuosaamista tulee vahvistaa. Valtiovallan ja päättäjien tulee ymmärtää suomalaisen merenkulun tärkeys kotimaallemme.

Merenkulkijoiden lisäksi Suomella tulee olla riittävästi omaa, kotimaista tonnistoa. On myös varmistettava, että Suomen satamaverkosto kykenee toimimaan kaikissa tilanteissa. On myös ylläpidettävä edellytyksiä, jotta merenkulkua voi harjoittaa Suomessa ja että se pystyy kilpailemaan merikuljetuksissa kansainvälisesti.

Suomalaisia merenkulkijoita eläköityy kovaa tahtia, joiden tilalle tarvitaan uusia merenkulkijoita. Suomalaisia merimiehiä miehistöasemassa on tänä päivänä vajaa 5 000. Naisia heistä on yli 40 prosenttia.

Suomessa on oltava kattava - ja laadukas - merenkulkualan koulutus, jonka ylläpitämiseen on osoitettava riittävästi resursseja. Perinteisestä merimies ammatin koulutuksesta tulee pitää kiinni jatkossakin. Lopetuspäätös Rauman laivasähkömieskoulutuksesta on saatava peruutettua.

Kuva: Pekka Rousi

Kenneth Bondas piti seikkaperäisen avajaispuheenvuoron Merimies-Unionin edustajakokouksessa 14.5.2024.