Hinaaja Tarmo uittaa Saimaata pitkin 300 rekkalastillista puuta

Uittopojat Oy:n hinaaja Tarmo uittaa perässään 300 rekkalastillista puuta Saimaan halki. Hinaajan perässä lipuva tukkiletka voi olla hinausvaijeri mukaan lukien kilometrin pituinen. Tukit muodostavat hinaajan perään tien, jota pitkin voisi hypellä: nyt ollaan tukkijoella.

Pohjoisimmat paikat, joista Uittopojat hakevat puuta Vuoksen vesistöllä ovat Iisalmen vieressä sijaitseva Peltosalmi ja Nurmeksessa Kuokkastenkoski. Kuitupuu uitetaan Saimaan läpi Lappeenrantaan UPM:n tehtaalle sellun raaka-aineeksi. Matkan varrella paksumpi tukkipuu jätetään Ristiinaan UPM:n Pelloksen vaneritehtaille.

Kuusi- ja mäntytukit matkaavat Tarmon perässä Saimaata pitkin noin 400 kilometriä. Matka Peltosalmelta Lappeenrantaan kestää keskimäärin yli kaksi viikkoa. Saimaata alaspäin ei voi ajella yhtä soittoa. Väylän varrella on mutkia ja kapeikkoja, joissa tukkiletkaa on avustettava kahdella apuhinaajalla, ettei lautta hajoa. Tukit kulkevat piskuisen, mutta pippurisen, Tarmon perässä kuin mato. Aluksen koneet laulavat koko hinausmatkan 80 prosentin teholla.

Taloudellisessa lamassa tukinuitto kukoistaa

Uittaminen on ympäristöystävällinen ja taloudellinen kuljetusmuoto: yksi ainoa hinaaja vetää perässään 300 rekkalastillista puutavaraa.

”Taloudellisinta on kuljettaa 800 – 1 200 nippua puuta. Vertailun vuoksi yksi tukkirekka voi kuljettaa kolme nippua puuta”, Tarmon päällikkö Petri Nurmi kertoo.

Vastaavan puumäärän kuljettaminen rekoilla Saimaan pohjoisosista Ristiinan Pellokseen kuluttaisi 30.000 litraa enemmän polttoainetta.

Koronan taloudelliset vaikutukset eivät ole iskeneet uittamiseen. Päinvastoin, silloin kun taloudessa menee heikommin, tukinuitto kannattaa. Uittopojat toimittaa puuta tällä hetkellä UPM:lle. Yhden tukkilautan arvo voi olla kaksi miljoonaa euroa.

”Tehtaille ei ole kiire kuljettaa puuta tällä hetkellä autoilla, vaan sitä voidaan uittaa. Uitto toimii myös puiden välivarastona.”

Taipaleen kanavassa sulutellaan

Varkauden pohjoispuolella tukit kulkevat läpi neljästä kanavasta, joiden läpi ajaminen hidastaa matkaa. Nyt ollaan niistä yhdellä, Taipaleen kanavalla.

”Sulkuun mahtuu 80 nippua tukkia: kolme nippua leveyttä ja noin 26 nippua pituutta. Tukkiletkan pituus riippuu siitä, uitetaanko letkassa kolmen metrin vai viiden metrin pituista puutavaraa”, Petri Nurmi ynnää.

Tukkien uittamista kanavan läpi kutsutaan suluttamiseksi. Kansimies/konemies Anssi Aleksejev ohjailee hinaajan kannelta haalla tukkeja pysymään kanavassa aloillaan. Kun kanavan vesi laskee oikealla tasoon järven pinnan kanssa, voidaan sulut avata ja hinaaja pääsee jatkamaan matkaa.

Kanavasta päästyä tukkilauttaa kasataan. Lämpömittari näyttää 31,5 astetta. Saimaalla auringolta ei pääse suojaan minnekään. Tarmon miehistöllä valuu hiki päästä, kun he hyppivät tukkinippujen päällä ja kiristelevät vaijereilla nippuja yhteen.

”Työ on ennen kaikkea tekniikkaa, mutta myös voimaa”, kansimies Anssi Aleksejev toteaa työn luonteesta.

Tukkeja uitellaan jäiden lähdöstä marraskuulle

Tukkeja aletaan uittaa heti jäiden lähdettyä aina marraskuulle saakka. Syksyllä on säkkipimeää ja sataa vettä sekä räntää. Tukkinippujen päällä liikkuessa on oltava tarkkana, ettei tipahda tukkien väliin Saimaaseen. Myös tuuli vaikuttaa tukkiletkan liikkeisiin.

”Saimaan isolla selällä jo kuusi metriä sekunnissa on ikävä tuuli, jos se tulee sivusuunnasta. Aallot voivat hakata tukkilautan hajalle ja siitä voi irrota puita”, Petri Nurmi selostaa.

Tukkinippuja tuetaan ja korjataan kahdella apuhinaajalla, joiden ajo vaatii erityisosaamista. Sen lisäksi lauttaa kiristellään vaijerien avulla käsivoimin pysymään kasassa.

Perämies Antti Matikainen (alla kuvassa) on uittanut Saimaalla puuta 25 vuotta. Kansimies Tomi Hovilainen (kuvassa taaempana) on työskennellyt lautoilla kahdeksan vuotta. 

Nippu-uittoa harjoitetaan Vuoksen vesistöllä (Pielinen, Kallavesi ja Saimaa). Alla video tukkipuun sulutuksesta Taipaleen kanavalta Varkaudesta.