11.10.2019
Huoltovarmuuskeskuksen raportti: merenkulun ammattilaisia huoltovarmuuden kannalta vähän
Huoltovarmuuskeskuksen raportti merenkulun huoltovarmuudesta vuoteen 2030 tuo ilmi, että merenkulun ammattilaisia on huoltovarmuuden kannalta varsin vähän.
Tämän hetkiset varsin pienet henkilöstömäärät erilaisissa merenkulun kriittisissä tehtävissä sekä toimintojen erittäin suuri riippuvuus Suomen talouden toimintaedellytyksistä ovat luonnollisesti huoltovarmuuden kannalta riski, joulukuussa julkaistu raportti tuo ilmi.
Merimiesammateissa noin 9 500 eri henkilöä Suomessa
Merenkulkuammateissa toimi vuonna 2017 yhteensä noin 9 500 eri henkilöä.
Vakituisia ahtaajia oli satamaoperaattoreiden palveluksessa noin 2 000 ja satamanpitäjien henkilöstö oli noin 500.
Jäänmurron merihenkilöstöä on kaikkiaan alle 300 henkeä ja luotseja noin 150.
Päätoimisia laivanselvittäjiä tai rahtimeklareita on kumpiakin alle 50 henkilöä. Myös merenkulun juridiikkaan tai alusvakuutuksiin erikoistuneiden asiantuntijoiden määrä on varsin pieni.
Vuonna 2017 tehtiin 6634 henkilötyövuotta
Kun vuoden 2017 merimiestilastoja tutkitaan henkilötyövuosina (tarkoittaa työpanosta, jonka yksi henkilö saa aikaan vuodessa), tehtiin vuonna 2017 kaikkiaan 6 634 henkilötyövuotta (htv), josta ulkomaanliikenteen osuus oli 90 prosenttia. Naisten henkilötyövuosien osuus oli 25 prosenttia ja ulkomaalaisten merimiesten 15 prosenttia.
Nämä varsin pienet henkilöstömäärät erilaisissa merenkulun kriittisissä tehtävissä sekä toimintojen erittäin suuri riippuvuus Suomen talouden toimintaedellytyksistä ovat luonnollisesti huoltovarmuuden kannalta riski, raportissa merenkulun huoltovarmuudesta vuoteen 2030 todetaan.
Väitöskirja: Suomen lipun alla purjehtiva kauppalaivasto ei kykene yksin turvaamaan kotimaista tuontia ja vientiä
Perjantaina 18.1.2019 julkaistu lippueamiraali evp. Bo Österlundin väitöskirja Suomen merenkulun huoltovarmuudesta tuo ilmi, että kriisitilanteessa Suomen merikuljetus muuttuisi vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.
Suomen lipun alla purjehtiva kauppalaivasto on niin pieni, että tuonti ja vienti joutuvat välittömästi vaikeuksiin, jos ulkomaalaista kuljetuskalustoa ei ole saatavissa nykyisiä määriä tai jotakin raaka-ainetta on saatavissa vain nykyistä kauempaa.
Huoltovarmuuskeskuksen raportissa merenkulun huoltovarmuudesta vuoteen 2030 kuvataan tilannetta, jossa Porvoon Kilpilahden satamaan tuotaisiin raakaöljy Venäjän Primorskin sijaan Hollannin Rotterdamista. Tällöin säiliöaluksia tarvittaisiin yhden sijaan neljä saman öljymäärän kuljettamiseksi.
Yhden konttilaivan korvaaminen vaatisi lähes tuhat rekkaa
Suomen kauppa-aluskanta on pienentynyt 2000-luvun ajan. Myös sen osuus on vähentynyt noin 30 prosenttiin Suomen tavaraliikenteestä meriteitse.
Suomen lipun alla liikkuvista aluksistakin neljännes on ulkomaalaisomistuksessa. Se lisää huoltovarmuusriskiä.
Meriliikennettä ei käytännössä voi korvata muilla keinoin. Yhden 1 500 kontin konttilaivan korvaamiseksi tarvitaan 20 junaa, joissa jokaisessa on 25 vaunua – tai peräti 940 täysperävaunurekkaa.
Jos Suomen 50 miljoonan tonnin tuonti haluttaisiin toteuttaa vain Suomen lipun alla kulkevalla miljoona tonnia kantavalla kauppalaivastolla, kaikkien alusten pitäisi tehdä yksi matka viikossa, Bo Österlundin Lännen Median haastattelussa 17.1.2019 todetaan.
”Hallitus ja huoltovarmuussuunnittelu marssivat eri tahdissa”
Bo Österlund toteaa myös huoltovarmuussuunnittelun ja hallituksen marssivan eri tahdissa.
Hallitusohjelmien julistuksista huolimatta Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston määrä on laskenut, hän toteaa.
Österlundin mukaan huoltovarmuustavoitteissa ja niihin myönnetyissä määrärahoissa on ristiriita. Meriliikenteen huoltovarmuuden olisi katettava myös poikkeusolot, kuten valmiuslaissa todetaan.
