Merenkulkuneuvos Markku Mylly: Väylämaksut on kannettava täysimääräisenä

TEKSTI: JUHA GRANATH KUVAT: MARKKU MYLLY

Hallitus jatkoi väylämaksun puolittamista. Merenkulkuneuvos Markku Mylly ei tyydy puolikkaaseen vaan haluaa kokonaisen.

– Täysimääräinen väylämaksu toisi valtion kassaan 100 miljoonaa euroa. Se ei ole käyttäjiltä iso maksu hyväkuntoisista ja turvallisista väylistä, Markku Mylly sanoo.

Koronavirus keikuttaa pahasti Suomen merenkulkua. Matkustaja- ja autolauttaliikenne on lähes pysähtynyt. Suomen Varustamot ry ilmoittaa, että 90 prosenttia matkustajalauttojen henkilökunnasta on lomautettu.

Laivanvarustamoiden liikevaihto on tänä vuonna pudonnut puoleen aiempiin vuosiin verrattuna. Rahtikuljetusten hinnat ovat laskeneet 30–50 prosenttia. Suomalaisia merimiehiä on 6 700. Yli puolet heistä ovat lomautettuina. Media repii suuria otsikoita Viking Linen kahden aluksen karilleajosta.

”Aina löytyy syy”

Sanna Marinin hallitus pyrki helpottamaan merenkulun tuskaa ja puolitti väylämaksun ensi vuodeksi. Puolituksen tarkoitus on korvata kauppamerenkululle koronaviruksen aiheuttamia kuluja ja tukea maamme kilpailukykyä.

– Väylämaksu on kannettu Suomessa puolitettuna vuodesta 2015. Joka vuosi tuntuu löytyvän uusi syy puolitukseen. Tänä vuonna se on korona, merenkulkuneuvos Markku Mylly hymähtää.

Hallituksen laskelmien mukaan puolitettu väylämaksu tuo valtion kirstuun vuonna 2020 arvioidun 50 miljoonan euron sijasta vain 40–45 miljoona euroa. Ensi vuonna väylämaksutulot ennustetaan 48 miljoonaksi euroksi.

– Väylämaksu olisi syytä kantaa täysimääräisenä. Silloin se toisi valtiolle tuloja noin 100 miljoonaa euroa, Markku Mylly sanoo.

Väylämaksu suoritetaan, kun alus saapuu ulkomailta Suomen aluevesille tai suomalaisesta satamasta suomalaiseen satamaan.

Välimerellä aurinkoa ja hiljaista

Merenkulkuneuvos Mylly hankki vuonna 1973 ensikokemuksensa maailman meriltä puolimatruusina suomalaisella kauppalaivalla. Vuosien myötä puolimatruusista tuli merikapteeni, merikapteenista Merenkulkulaitoksen pääjohtaja ja Euroopan meriturvallisuusviraston johtaja. Markku Mylly työskentelee parhaillaan Montenegrossa vastuullisena ryhmäpäällikkönä marraskuusta maaliskuuhun kestävässä EU-projektissa. Hankkeen 2,5 miljoonan euron rahoitus tulee EU:n (Instrument for Pre-Accession Assistance) kassasta.

– Korjaamme ja uusimme jo olemassa olevia merenkulun turvalaitteita ja parannamme Montenegron VTS-järjestelmää uusimalla vanhoja sensoreita. Lisäksi toteutamme Maritime Single Window -järjestelmän vastaamaan EU:n asettamia vaatimuksia, Markku Mylly sanoo.

Markku Mylly on pannut merkille Montenegron satamissa Barissa ja Kotorissa, että koronavirus kiusaa merenkulkijoita yhtä lailla niin Välimerellä kuin Itämerellä. Ajot ovat loppuneet.

– Barin hiljentyneeseen satamaan saapui pari päivää sitten alus, jonka kaikki 600 työntekijää lähetettiin saman tien junilla ja lentokoneilla kotiin. Risteilijä jäi satamaan odottamaan koronan väistymistä ja varasi laituripaikan kolmeksi kuukaudeksi.

Markku Myllyn mukaan Välimeren maiden uutiset kertovat samoista merenkulun ongelmista kuin Suomessa. Laivoja on hyvin vähän liikenteessä, merenkulkijoiden on hankala päästä lomille ja lomakierto kärsii.

– Talven tullen korona voimistunee ja laivaliikenne vähenee entisestään, Markku Mylly vakuuttaa.

Itämerellä tuulta ja pimeää

Marraskuisena iltapäivänä Montenegrossa paistaa aurinko ja päivälämpötila kohoaa pariin kymmeneen asteeseen. Samaan aikaan raakaöljytankkeri Mastera puskee Itämeren aallokossa Venäjän satamiin säkkipimeys ympärillään. Merimies Unionin pääluottamusmies ja Masteran sähkömies Turo Ihalainen näkee sentään hieman valoa pimeydessä.

– Masteran etu on se, että aluksella on suomalainen miehistö. Meidän ei työvuoron vaihdon aikana tarvitse lennättää halpatyövoimaa toiselta puolta maailmaa. Lisäksi vaihdot tehdään pääsääntöisesti Suomessa, Turo Ihalainen sanoo.

Mastera hakee lastinsa Primorskin ja Ust-Lugan satamista ja purkaa sen Nesteen Porvoon ja Naantalin jalostamoilla. Tankkeri käy noin 60 kertaa vuodessa Suomen satamissa.

– Kovana jäätalvena murtajia saisi olla enemmänkin, sillä aika usein niiden palveluja joutuu odottamaan, Turo Ihalainen sanoo.

”Väylämaksu ja palvelu eivät kohtaa”

Matkustaja-alus maksaa satamakäynneistään vuodessa enintään 30 kertaa. Matkustaja- alusten vuosimaksut ovat noin 200 000 ja 500 000 euron välillä, vaikka alus kävisi satamassa vuosittain satoja kertoja. Markku Mylly muistuttaa, että Suomen laivaliikenteestä suurin osa on linjaliikennettä. Valtaosa laivoista kuittaa jo alkuvuodesta väylämaksun maksimäärän. Sen jälkeen ne vapautuvat maksusta.

– Tallinnaan päivittäin ajava matkustaja-alus maksaa vuodessa runsaat 200 000 euroa väylämaksua. Suomeen saapuva iso risteilijä maksaa kerralta 100 000 euroa eli kahdella käynnillä Tallinnan laivan vuosimaksut. Tässä eivät väylämaksu ja saatu palvelu kohtaa. Lastialus maksaa satamakäynneistään vuodessa enintään 10 kertaa. Suurten säännöllisten liikenteen lastialuksien maksut jäävät noin 200 000 euroon, vaikka ne kävisivät Suomessa useita kymmeniä kertoja vuodessa.

– Suomen meriliikenne on hyvin stabiilia; 80 prosenttia on linjaliikennettä ja lopussa 20 prosentissa tapahtuvat muutokset. Tämän liikenneprofiilin perusteella on helppo laskea, miten maksujärjestelmästä saadaan tasapuolinen ja oikeudenmukainen, Markku Mylly vakuuttaa.

Bisnestä ja politiikkaa

Veroluonteisen väylämaksun tarkoitus on kattaa merenkulussa käytettävien kulkuväylien ja turvalaitteiden rakentamisesta ja ylläpidosta koituvat kulut. Väylämaksuilla rahoitetaan myös jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutuneita kustannuksia.Masteran konehuoneesta tavoitetulla Turo Ihalaisella on selvä mielipide väylämaksuista; ne ovat tarpeen ja maksut pitää säilyttää vähintään nykyisellä tasolla.

– Osa varustamoista varmasti tarvitsee ensi vuodeksi kaiken mahdollisen avun. Toivottavasti vain nämä avunsaajat eivät ahneuksissaan vaihda suomalaista merimiestä halpatyövoimaan, pääluottamusmies Ihalainen sanoo.

Kun kysymys on veroluonteisesta maksusta, se herättää rutkasti intohimoja. Hallituksen esitystä väylämaksujen puolittamisesta edelsi kiivas poliittinen keskustelu sekä lausuntokierros, johon näkemyksensä antoivat mm. kauppamerenkulun, logistiikan ja ulkomaankaupan edustajat.

Elinkeinoelämän edustajat esittivät yleisesti, että väylämaksut pitäisi joko puolittaa useaksi vuodeksi, alentaa pysyvästi tai poistaa kokonaan.

– Mielestäni pitää tehdä pitkäkestoinen ratkaisu. Muualla maailmalla merenkulun maksut maksetaan täysmääräisesti. Ei siellä käydä tällaista keskustelua, Markku Mylly toteaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esitti lausunnossaan väylämaksun poistoa. Perusteluiksi se kirjasi poiston tuomat myönteiset vaikutukset mm. ulkomaankaupan kilpailukykyyn, meriliikenteen tehokkuuteen, ilmastopäästöjen vähentämiseen ja kiertotalouden toteutumiseen.

Merenkulkuneuvos Mylly kuuntelee hieman hämmästyneenä EK:n tekemää pitkää listaa.

– Suomen tuonnin ja viennin kuljetusmäärä meritse on noin 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä kannetaan väylämaksuna euro per tonni. Kilohinnaksi tulee yksi sentti. Ei tällä suurta merkitystä ole ulkomaankauppamme kilpailukykyyn, Markku Mylly ynnää.

Merenkulkuneuvos ei näe, että väylämaksujen poisto vaikuttaisi ilmastopäästöjen vähenemiseen tai kiertotalouden toteutumiseen.

– En osaa mitenkään yhdistää, että väylämaksujen poisto kannustaisi varustamoita investoimaan vähäpäästöisiin laivoihin. Jos pystymme täysmääräisesti kannetulla 100 miljoonan euron maksulla pitämään väylät hyvässä kunnossa, niin se on halpaa lystiä, Mylly sanoo.

EK:n esitys saa myös kannatusta. Kansanedustaja Ville Kaunisto (kok) teki lakialoitteen, joka poistaisi väylämaksut pysyvästi. Useat opposition kansanedustajat ovat tukeneet Kauniston aloitetta.

– Populistista politiikkaa. Ehdotuksella ei ole mitään faktaperustetta siihen, että merenkululle tuotettavat palvelut pantaisiin veromaksajien maksettavaksi, merenkulkuneuvos Markku Mylly sanoo.

Aallon pohjasta takaisin harjanteelle?

Korona on pudottanut Suomen varustamoiden liikevaihdon puoleen verrattuna aiempiin vuosiin. Rahtikuljetusten hinnat ovat laskeneet 30–50 prosenttia ja matkustajaliikenteen määrät romahtaneet.

– Kyllä koronastakin selvitään, mutta jälkensä se jättää. Kun ajoja ei ole, pienet yhden, kahden ja useammankin laivan varustamot ovat vaarassa ajautua konkurssiin, Markku Mylly sanoo.

Vaikka merenkulku on nyt aallon pohjassa, niin Markku Mylly muistuttaa, että se on aina toipunut siihen kohdistuneista isoista iskuista.

– Kun lähdin merille vuonna 1973, iski öljykriisi. Polttoaineen hinta monikertaistui yhdessä yössä. Vuoden 2008 talouslama vaikutuksesta meriliikenteen määrä putosi 20 prosenttia. Kummallakin kerralla meriliikenne toipui nopeasti, Markku Mylly muistelee.

Myllyn mukaan isot kriisit myös opettavat. Öljykriisin ja talouslaman vaikutuksista meriklusteri alkoi mm. katsoa tarkemmin, miten ajetaan, laivareittejä alettiin suunnitella tarkemmin ja merenkulkijoiden koulutusta kehitettiin.

– Kriisejä tulee ja menee. Nyt on syytä miettiä keinot ja valmiudet, joilla korjataan nyt ilmenneet puutteet. Laivojen työntekijöiden maihin pääsyn ja miehistön rotaatiossa ilmenneet ongelmat on ratkaistava, merenkulkuneuvos Markku Mylly sanoo.