Merimies-Unioni onnittelee 30-vuotiasta Huoltovarmuuskeskusta: Merikuljetukset ja logistiikka ovat Suomen huoltovarmuuden kivijalat

TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU

Suomen Huoltovarmuuskeskus juhlii tammikuussa 30-vuotistaivaltaan. Eri puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat pohtivat Ilta-Sanomien suorassa paneelikeskustelussa, miten Suomen huoltovarmuus turvataan ja muutoksiin varaudutaan. 

Energia, ruoka ja kyberturvallisuus nousivat päättäjillä päällimmäisinä teemoina esiin, kun he pohtivat Suomen varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin. Suomi on vahvasti saari ja yli 90 prosenttia kaikista tavaroistamme tuodaan meren yli maahamme. Tästä huolimatta yksikään Huoltovarmuuskeskuksen paneelikeskustelun osallistujista ei nostanut esiin logistiikan – ja erityisesti merikuljetusten - merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Tärkeää olisikin Suomen huoltovarmuutta turvattaessa ja kehitettäessä, että logistiikka selvästi ymmärretään – ja tunnustetaan – tärkeimmiksi tekijöiksi maamme huoltovarmuuden toimivuuden kannalta. 

Huoltovarmuutta ja varautumista käsittelevään Ilta-Sanomien järjestämään paneeliin osallistuivat talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok), vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne, kansanedustaja Jari Leppä (kesk), Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.

Suomen omien varastojen tasoa nostettava

Paneelikeskustelun osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että energiaa ja ruokaa on oltava saatavilla ja varastoissa kriisin yllättäessä. Suomen huoltovarmuusvarastoja pienennettiin, jopa puolitettiin, pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella. Tämä oli virhe.

- Kyllä varastoja pitää kasvattaa ja ottaa vähintään puolet niistä takaisin, eli esimerkiksi tuontipolttoaineiden osalta viiden kuukauden öljyvarastot on kasvatettava vuoteen. Ja oman viljan osalta vaikka kaksi vuotta, keskustan kansanedustaja Jari Leppä totesi.

 

Fossiilisista polttoaineista pyritään pääsemään vähitellen eroon, mutta niitä ei voida alasajaa huoltovarmuutta silmällä pitäen totaalisesti.

- Meillä on oltava omia energiavarastoja, kuten turvetta ja kivihiiltä, jossakin varastossa pahan päivän varalta.

Samaa mieltä oli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.

- Fossiilisia polttoaineita on varastoitava. Emme voi varastoida tuuli- ja aurinkovoimaa, joissa olemme säiden armolla. Myös ydinvoiman tuottamisessa saattaa esiintyä hetkittäisiä katkoksia.

Toisaalta vihreä tie on otettu kuljettavaksi. Kaikki näimme Ukrainan sodan myötä, miten Saksalle kävi, kun se tuuditti oman energiahuoltonsa tuontienergian, erityisesti Venäjältä saapuvan maakaasun varaan. 

- Kaikki näimme, mitä Saksalle kävi: ei hyvin käynyt, totesi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Logistiikka välähti keskustelussa kontin muodossa, kun Keskustan kansanedustaja Jari Leppä totesi konttipulan avanneen ihmisten silmät kansainvälisille kuljetusketjuille ja kuinka riippuvaisia olemme niistä.

- Maailmalla vallinnut konttipula vaikutti yritysten toimintaan ja osoitti oman huoltovarmuuden merkityksen. Olemme tällä hetkellä vahvasti riippuvaisia muualta saatavista komponenteista.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio perustaisi huoltovarmuuden niin paljon kuin mahdollista omien, suomalaisten yritysten pohjalle. EU:n on vähennettävä riippuvuuksia muista maista.

Myös talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi hankalien riippuvuuksien eri maista olevan ongelmallista huoltovarmuuden kannalta. 

- Maailma on verkottoituneempi, mitä pakoon emme pääse. Tarvitsemme omat kotimaiset varastot, mutta myös yhteistyötä eri valtioiden kanssa, jotta Suomen huoltovarmuus on toimiva, Laasonen muistutti.

Perussuomalaisten Ville Tavio pitäisi Suomen seisomassa omilla jaloillaan niin pitkälle kuin mahdollista. Hän muistutti, että rokotteiden saatavuus osoitti, kuinka EU-veljeys ei välttämättä toimi hätätilanteessa.

SDP:n Lindtman: julkinen terveydenhoito on osa huoltovarmuutta

SDP:n edustakuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman nosti ainoana panelistina esiin terveydenhuollon osana huoltovarmuutta.

- Fyysisten tarvikkeiden, energian ja ruoan lisäksi terveys ja toimiva julkinen terveydenhoito on oltava kaikkien saatavilla. Se on tärkeä osa huoltovarmuutta ja kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Meidän kaikkien on pidettävä huolta siitä, että olemme samassa veneessä. Näin pysymme kriisien keskellä yhtenäisenä: ketään ei jätetä.

Kokoomuksen takinkääntö: koulutusleikkauksista osaajapulaan

Paneelikeskustelussa kuultiin myös yllättäviä takinkäänteitä, kun Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen nosti esiin osaavan työvoiman saannin ja koulutuksen Suomen huoltovarmuuden kannalta. Kokoomus oli joitakin vuosia sitten raivoisasti leikkaamassa koulutuksesta ja esitti jopa yksityisrahoitteista koulutusmallia Suomeen, mutta nyt ääni kellossa on muuttunut.

- Ilman osaavaa työvoimaa olemme pulassa, Sanni Grahn-Laasonen totesi.

Laaja-alaisessa paneelikeskustelussa nousivat esiin myös kyberturvallisuus, Suomen oma maksuvalmius päivittäismaksamisessa ja yritysten toiminta häiriötilanteissa sekä yritysten varastointi. Kansalaisten omaan varautumiseen mallia voisi ottaa Ruotsista, jossa kansalaisille on jaettu varautumisvihkonen, jossa ohjeita annetaan jopa sodan varalta. 

Aurinkomyrsky ja Pekkarisen risupaketti

Suomen on varauduttava myös yllättäviin uhkiin, jollainen voi olla esimerkiksi aurinkomyrsky. Pisteenä i:in päälle nosti keskustan kansanedustaja Jari Leppä Mauri Pekkarisen risupaketin, jolle naurettiin muutamia vuosikymmeniä sitten, muttei enää.

- Suomessa tulee olla useista eri lähteistä energiaa ja ruokaa omasta takaa niin pitkälle kuin mahdollista: hajautettu malli. Se on Pekkarisen risupaketti: isot ja pienet komponentit, jotka sijaitsevat eri puolilla omaa maatamme. Asialle naurettiin vielä jokunen vuosi sitten, mutta eipä naureta enää, Leppä totesi.

- Ja muistakaamme myös, että suomalainen huoltovarmuus on myös vientituote. Yhdessäkään toisessa maassa ei ole vastaavaa järjestelmää, päätti Leppä.