Miehistöt työskentelevät merten valtateillä jaksamisensa äärirajoilla

Minkä lipun alla ja työehdoilla Itämerellä kuljetetaan rahtia?

Itämerellä liikennöi päivittäin noin 2 000 alusta, joista 95 prosenttia on rahtialuksia. Näillä aluksilla työskentelee arviolta 25 000 henkilöä. Luku vastaa suomalaisen keskikokoisen kaupungin asukaslukua. Minkä lippujen alla, minkä kuntoisilla aluksilla ja millaisissa työolosuhteissa nämä 25 000 merimiestä päivittäin työskentelevät?

Merimiesten väsymys ja uupumus ovat täyttä totta. Merimiehet tekevät laivoilla vuorotyötä, joka vaatii tekijältään sopeutumista epäsäännöllisiin työaikoihin (työ- ja lepoajat). Rahtilaivoilla työjaksot kestävät aina viikkoja ja jopa useita kuukausia riippuen esimerkiksi siitä minkä lipun alla kuljetukset tapahtuvat.

Yli 60 prosenttia Suomen merikuljetuksista tapahtuu ulkomaalaisilla aluksilla
 

Suomen tuonnista ja viennistä yli 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Kuitenkin vain reilu kolmannes näistä kuljetuksista tapahtuu Suomen lipun alla olevilla aluksilla. Käytännössä siis ulkomaalaiset alukset – ja jopa veroparatiiseihin rekisteröidyt mukavuuslippualukset – hoitavat Suomen teollisuuden kuljetuksia.

Ulkomaalaisilla aluksilla työntekijöiden työehdot saattavat olla suomalaisia aluksia huomattavasti heikommat. Työ- ja lepoaikoja ei välttämättä noudateta ja miehistön työjaksot kestävät useita kuukausia. Väsyneet miehistöt purjehtivat haastavissa ja matalissa Itämeren talviolosuhteissa. Esimerkiksi Suomen satamiin saattaa purjehtia ulkomaalaisia aluksia ja miehistöjä, jotka näkevät elämänsä ensimmäistä kertaa jäitä.

Välittääkö teollisuus millaisilla työehdoilla ja miehistöillä sen tavaroita kuljetetaan?

Kiinnitetäänkö kuljetusten eettisyyteen ja työntekijöiden työehtoihin huomiota? Onko kuljetusten määräävä tekijä vain hinta. Jos hinta on määräävin tekijä, on myös riski ja onnettomuuden vaara läsnä. Heikompikuntoiset alukset ja huonoissa työolosuhteissa väsyneinä sekä nälkäisinä työskentelevät merimiehet eivät välttämättä pysty toimittamaan rahtia turvallisesti perille määräsatamaan.

Työ laivalla on fyysisesti raskasta, työskenteleepä henkilö sitten matkustajalaivalla tai rahtilaivalla. Merimiehen työ on käytännön työtä, joka vaatii hyvää kuntoa. Kovimmalle joutuu kuitenkin merimiesten henkinen jaksaminen. Nykypäivän merenkulku on melko kaukana entisaikain romanttisesta mielikuvasta merimiehen työstä. Laivat liikennöivät tiukkojen aikataulujen puitteissa: aika on rahaa. Liikenne Itämerellä on kasvanut, mikä kasvattaa onnettomuusriskiä.

Laivoilla töitä painetaan pienillä miehistöillä

Pieniltä miehistöiltä ja merimiehiltä vaaditaan tänä päivänä ”repeämistä” useaan eri työtehtävään, joita hoidettiin ennen suuremman miehistön voimin. Varustamot käyttävät aluksillaan minimimiehitystä, vaikka aluksilla olisi selvästi tarvetta suurempaan miehistöön. Näin tapahtuu myös Suomen lipun alla olevilla aluksilla.

Samaan aikaan merimiehiltä vaaditaan paljon: erilaisia pätevyyksiä (joita on uusittava säännöllisesti, että on toimeensa pätevä), fyysistä kuntoa, ryhmätyötaitoja, asiakaspalvelutaitoja ja it-taitoja muiden muassa. Monen merenkulkijan henkinen jaksaminen on suurella koetuksella. Työnantajan, eli varustamon, tulisi panostaa siihen, että sillä on hyvinvoivaa eikä väsynyttä ja uupunutta miehistöä, mikä lisää onnettomuusriskiä.

Merimiehiltä vaaditaan paljon, mutta mitä heille tarjotaan?

Sitä varustamoiden ja asiakkaiden, eli esimerkiksi teollisuuden, olisi hyvä miettiä. Kun laiva on ajanut Suomesta Naantalin syväväylää jonkin matkaa, ihminen voi todeta olevansa ”kentän” ulkopuolella. Edes internet-yhteydet eivät toimi Suomen lähivesillä, kun samaan aikaan ollaan automatisoimassa maailman laivastoa suurella hurmoksella. Toimiva nettiyhteys on nuorten merimiesten alalle houkuttelemiseksi olennaista. Kännykkä ja läppäri ovat välineet, joilla merimiehet pitävät pitkien työvuorojensa aikana yhteyttä perheisiinsä, sukulaisiin ja ystäviinsä. Yhteyksien tulisi siis toimia.

Minkä lipun alla ja työehdoilla Itämerellä kuljetetaan rahtia?

Merenkulussa turvallisuus on kaiken toiminnan keskiössä. 13.12.2021 Ruotsin aluevesillä sattunut rahtilaivojen yhteenajo (tanskalainen ja brittiläinen alus) ja sen seurauksena kahden merimiehen katoaminen Itämeren hyisiin aaltoihin vetävät kaikki hiljaisiksi.

Vain muutamia päiviä aikaisemmin, 5.1.2021 saimme lukea tulipalosta puutavaralastia kuljettavalla laivalla niin ikään Ruotsin aluevesillä, tällä kertaa Göteborgin edustalla. Kyseinen alus oli rekisteröity Liberiaan. Aluksen miehistö sammutti tulipaloa, eikä päällikkö päästänyt miehistöä pois alukselta.

Merenkulkijat työskentelevät merten valtateillä fyysisten ja henkisten voimiensa äärirajoilla. Varustamoiden ja rahtien tilaajien, eli teollisuuden, on nyt viimeistään aika kiinnittää huomiota merenkulkijoiden työehtoihin ja työssäjaksamiseen: minkä lipun alla olevilla aluksilla Itämerellä ja Suomesta kuljetetaan rahtia? Millaiset ovat työntekijöiden työehdot -ja olosuhteet? Entä työssäjaksamisensa laita?