4.3.2021
Nesteen vaikutus koko Suomen kansantalouteen ja tuotekehitykseen on valtavampi kuin ymmärrämme: uusi jalostamo on saatava Porvooseen
TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU
Neste on Suomen suurimpia yhtiöitä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2019 oli yli 19 miljardia. Yhtiö tuo Suomeen paljon verotuloa ja työtä. Neste-yhtiön vaikuttavuutta Suomen kansantalouden toimintaan ei ole ymmärretty riittävästi, jos uutta jalostamoa suunnitellaan sijoitettavaksi Porvoon sijasta Rotterdamiin.
- Nesteen uusi jalostamo on tärkeä investointi ja saatava Suomeen, vaatii Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen.
- Nesteen vaikutus Suomen toimintaan ja kansantalouteen on paljon laajempi, kuin edes ymmärrämmekään. Yhtiö tekee paljon erilaista tuotekehitystyötä, Ryynänen korostaa.
Suomen valtio toimii edelleen enemmistöomistajana Nesteessä reilulla 36 prosentilla. Yhtiötä on kehitetty koko kansantaloutemme voimalla.
- Jos uusi laitos sijoitettaisiin Hollantiin, Suomi häviäisi ja paljon. Nesteellä on vahvat verkostot suomalaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Hollantiin ei menisi varmasti vain infra, vaan myös tuotekehitystä uuden jalostamon myötä. Kilpailijamaat saisivat etulyöntimatkaa ja ajaisivat meistä ohi.
Porvoolla uhkana Naantalin kohtalo, jos uusi jalostamo ei tule Porvooseen
Ryynänen näkee uhkana myös Porvoon jalostamotoiminnalle käyvän pidemmällä aikavälillä samoin kuin Naantalille, jonka toiminnot päätettiin lopettaa.
- Jos uusi jalostamo ei tule Porvooseen, on paha pelko että meille käy kuin Naantalille. Jäljelle jää suomalainen rauta, joka toimii määrätyn aikansa, mutta investoinnit valuvat ulkomaille. Vanhaa rautaa ajetaan niin kauan kuin sen aika on ja sitten toiminta loppuu, Ryynänen tietää.
- Jalostamotoimintojen päättymisellä olisi laajat vaikutukset koko Suomelle. Työpaikkojen lisäksi se ulottuisi alihankkijoihin, tuotekehitykseen ja koko Suomen polttoainetoimituksiin. Porvoon jalostamo on Suomen pääjalostamo.
Jos Neste veisi jalostamon Rotterdamiin, menisikö UPM Kotkasta perässä?
Kirves ei ole kuitenkaan vielä kaivossa, ei missään tapauksessa, Ryynänen tuo esiin. Hän ihmettelee mediassa esillä ollut lukua, jossa Rotterdamin jalostamo on arvioitu 500 miljoonaa euroa halvemmaksi kuin mahdollinen Porvoon uusi jalostamo.
- Omaan korvaani laskelmat kuulostavat kyllä hieman ylimitoitetuilta, hän toteaa.
Ryynänen ottaisi huomioon Nesteen uuden jalostamon sijoituspaikkaa mietittäessä myös Suomen muun teollisuuden suunnitelmat. UPM arvioi parhaillaan vastaavasti uuden tehtaansa sijoituspaikkaa Rotterdamin ja Kotkan välillä.
- Jos Neste päättäisi viedä uuden jalostamon Rotterdamiin, meneekö UPM perässä. Silloin Suomen menetykset olisivat vielä suuremmat, hän huokaa.
Pessimismin sijaan pääluotttamusmies Ryynänen nostaa esiin toivon ja ei pidä lainkaan mahdottomana, että jalostamo saataisiin Porvooseen ja UPM Kotkaan.
- Nesteen tuotteilla on kova kysyntä ja esimerkiksi lentopetrolin osalta taival on vasta alkamassa. Jotta Neste pystyy täyttämään omat tavoitteensa, joutuu se varmasti rakentamaan lisää muitakin tuotantolaitoksia tulevaisuudessa. Uusiutuvat polttoaineet ovat yhä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa.
Rotterdam ja sen tuotantolaitokset meren alla 20-50 vuoden sisällä, kun ilmasto lämpenee?
Jalostamoiden sijoituspaikkoja mietittäessä on myös katsottava niiden maantieteellisiä sijainteja. Jos yhtiötä nyt johtavat johtajat näkevät Rotterdamin sataman avautuvan suoraan avomerelle ja siellä on putkikin päästöjä varten rakenteilla, voi näkymä Rotterdamin satamasta olla aivan toisenlainen 20 vuoden päästä katsottaessa, jolloin päätöksiä tehneet johtajat ovat luultavasti jo eläkkeellä.
- Jalostamon ikä on helpostikin 50 vuotta. Hollanti ja Rotterdamin satama sijaitsevat alangolla, johon ilmastonmuutoksen tuomat muutokset ja meriveden pinnan nousu voi tehdä jo 20 vuodessakin suurta muutosta yleiskuvaan, saati 50 vuoden aikana. Onko tähän osattu ollenkaan varautua?
Ryynänen suhtautuu myös skeptisesti Helsingin Sanomien esiin nostamaan putkeen, jolla ratkaistaisiin koko tehdasta ja muuta satamaympäristöä kuormittavat ympäristöongelmat.
- Putken rakentaminen ja päästöjen ohjaaminen siihen sekä sieltä mereen on lyhyen aikavälin ratkaisu Co2-päästöihin. Mutta kuten sanotaan: poissa silmistä, poissa mielestä. Päästöt ohjataan joka tapauksessa merenpohjaan, jossa ne edelleen ovat. Pidemmän päälle on kehitettävä ehdottomasti uutta ja parempaa infraa, jolla päästöistä päästään eroon ilman jätteiden sedimentointia tai suoranaista piilottamista.
NÄKÖKULMA: Vakesta rahaa Nesteen uuteen jalostamoon Porvooseen?
Helsingin Sanomat uutisoi 4.3.2021, että Nesteen uusi suunnitteilla oleva jalostamo olisi 500 miljoonaa euroa halvempi sijoittaa Rotterdamiin kuin Porvooseen. Jalostamon sijoituspaikan valinta vaikuttaa olevan putkesta kiinni. Rotterdamin satama-alueella on käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on kerätä talteen satama-alueen raskaan teollisuuden päästöt ja kuljettaa ne maanalaista putkea pitkin merelle ja varastoida ne Pohjanmeren pohjaan.
Valtionyhtiö Vakessa (joulukuussa 2020 sai uuden nimen: Ilmastorahasto Oy) on tällä hetkellä taseessaan yli 2,3 miljardia omaisuutta. Voisiko Vakesta saada rahoitusta Nesteen uuden Porvoon jalostamon toimintojen rakentamiseen?
Vake luotiin Nesteestä saaduilla rahoilla
Iltalehden toimittaja Mika Koskisen 12.2.2020 tekemän jälkianalyysin (Juha Sipilän hallituksen aikana tehdyistä Neste-kaupoista on koitunut lähes miljardin euron laskennallinen tappio veronmaksajille) mukaan entisen pääministeri Juha Sipilän hulluttelu Nesteen osakkeilla alkoi joulukuussa 2018, kun lahjoitti Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle (Itla) 50 miljoonan euron arvosta valtion omistamia Nesteen osakkeita.
Nesteen osakkeen päätöskurssi oli analyysia kirjoitettaessa helmikuussa 2020 38,22 euroa. Säätiölle luovutetun osakepotin arvo olisi ollut tuolloin noin 105 miljoonaa euroa.
- Veronmaksajien tappio on siten noin 55 miljoonaa euroa, ja kun mukaan lasketaan saamatta jääneet osingot vuosilta 2017–2019, laskennallisen tappion määrä kasvaa entisestään, Koskinen kirjoittaa.
Koskisen mukaan Itlan saama 50 miljoonan euron Neste-potti on lastenleikkiä sen rinnalla, mitä tapahtui saman vuoden kesäkuussa. Sipilän hallitus myi Nesteen osakkeita suomalaisille ja kansainvälisille sijoittajille. Kauppojen bruttosumma ennen myyntikuluja oli 861 miljoonaa euroa.
- Nesteen osakkeen hinta liikkui tuolloin noin 22,4 eurossa. Helmikuun 2020 päätöskurssilla laskettuna tuon osake-erän hinta olisi nyt noin 1 468 miljoonaa euroa. Veronmaksajien tappio: noin 600 miljoonaa euroa, Koskinen summaa.
Vakeen siirrettiin myös muidenkin valtionyhtiöiden osakkeita. Joulukuussa 2018 valtioneuvoston kanslia julkaisi tiedotteen:
”Valtioneuvoston tänään tekemällä päätöksellä Neste Oyj:n osakkeista noin 8,3 prosenttia, Posti Group Oyj:n osakkeista 49,9 prosenttia ja Vapo Oy:n osakkeista 16,7 prosenttia sekä Nordic Morning Oyj:n kaikki osakkeet siirretään Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n omistukseen välittömästi.”
Joulukuun 2018 osakesiirron jälkeen valtion omistus suoraan esimerkiksi Nesteen osakkeissa on enää vain 36,4 prosenttia. Pääministeri Sipilän hallitus siis hävitti suurimman osan Nesteen salkusta.
Tänä päivänä 2021 Neste on Suomen suurimpia yhtiöitä liikevaihdolla mitattuna. Iltalehden Koskinen kysyy, oli osakkeiden myynti viisasta ja oikein ajoitettua.
- Uusiutuvaan, ympäristöystävälliseen dieseliin erikoistuneesta Nesteestä on tullut Helsingin pörssin ehdoton tähtiyhtiö, eräänlainen uusi Nokia, josta moni on haaveillut.
- Toivottavasti valtio-omistaja on jatkossa sellainen pääomistaja, joka tietää, mitä yhtiössä ja markkinoilla tapahtuu, hän päättää.
Mitä Vakessa on tehty saaduilla miljardeilla?
Vakesta ei ole kuulunut kummoistakaan pihausta. Mitähän Nesteesta saaduilla miljoonilla on saatu kehitysyhtiössä aikaiseksi? Nyt olisi pelinavauksen paikka, jotta Nesteen uusi jalostamo tulisi Porvooseen. Vaken rahoilla tehtäisiin jotakin hyvää ja ympyrä sulkeutuisi: Neste saisi takaisin rahojaan, jotka se Vakeen alun perin menetti.
Aiheesta lisää:
Suomen Kuvalehti 28.9.2020: Valtion sijoitusyhtiöllä miljoonien kulut eikä yhtäkään sijoitusta
Merimies-lehti 13.3.2019: Valtion kehitysyhtiöllä, Vakella, miljardiomaisuus: Rahaa roppakaupalla, mutta tekemiset vähissä
Merimies-lehti 17.3.2019: Minne päätyivät Nesteen osakkeiden myynnistä saadut rahat? Paikkasiko pääministeri Sipilä niillä valtiontaloutta?
