Poliittiset työtaistelutoimet ovat välttämätön suojakeino hallituksen sanelupolitiikkaa vastaan

Oikeus poliittisiin työtaistelutoimenpiteisiin on osoittautunut tarpeelliseksi kuluvalla vaalikaudella, kun hallituksen harjoittama työmarkkinapolitiikka on ollut poikkeuksellisen työntekijävastaista. Hallitus on hylännyt vuosikymmenten kuluessa vakiintuneen kaksi- ja kolmikantaisen yhteistyön, neuvottelun ja sopimisen. Sen sijaan hallitus on vienyt yksipuolisin päätöksin läpi useita palkansaajien etuja ja asemaa heikentäviä esityksiä tyytyen palkansaajien muodolliseen kuulemiseen. 

Hallituksella ei ole ollut pyrkimystäkään etsiä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ratkaisuja, vaan päätökset on tehty ennen kuin mitään, edes muodollista, työryhmää on perustettu. Tästä esimerkkinä on ehdotus irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 (tai 10 tai mikä lopullinen lukumäärä lieneekään) työntekijää työllistävissä työpaikoissa. Tällainen menettely on ollut omiaan heikentämään työntekijöiden luottamusta hallitukseen. 

Työtaisteluoikeus kuuluu osana ammatilliseen järjestäytymisvapauteen, joka turvataan Suomen perusoikeusjärjestelmässä ja Yhdistyneiden kansakuntien ja erityisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Euroopan neuvoston kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä EU:n perusoikeuskirjan (2016/C 202/02) 28 artiklassa.

Suomessa työtaisteluoikeuden täsmällisempi sääntely perustuu lakiin. Käytännössä työtaisteluoikeutta rajoittaa työehtosopimuslain mukaan voimassa olevasta työehtosopimuksesta johtuva työrauhavelvoite. Tämä ei kuitenkaan estä sopimuksen voimassa ollessa sellaisia poliittisia työtaistelutoimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön tai muihin julkisen vallan toimiin. 

Työntekijöiden työtaisteluoikeus on välttämätön osa demokraattista oikeusvaltiota.

Työntekijöiden työtaisteluoikeus on välttämätön osa demokraattista oikeusvaltiota. Yhtäältä työntekijöiden työtaisteluoikeus on työnantajan valta-asemaa tasoittava palkansaajien edunvalvonnan viimesijainen keino. Toisaalta työntekijöillä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon myös muutoin kuin äänestämällä valtiollisissa vaaleissa neljän vuoden välein – etenkin, kun hallitus tuo yksipuolisesti työntekijöiden oikeuksia ja asemaa heikentäviä esityksiä kesken vaalikauden.

Työntekijöiden poliittisia painostuskeinoja on toistuvasti kritisoitu ja vaadittu niiden rajoittamista. Palkansaajat eivät kuitenkaan ole yhteiskunnassa ainoa taho, joka pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon viimekädessä työtaistelutoimenpitein. 

Vaatimusten vastapainona tulee ottaa huomioon yritysten harjoittama painostus poliittiseen päätöksentekoon. Räikeimpänä esimerkkinä yritysten harjoittamasta painostuksesta Suomen hallitusta kohtaan voidaan mainita vuoden 2006 tapahtumat, jolloin Nokia Oyj:n kerrottiin uhanneen siirtää pääkonttorinsa pois Suomesta, jos hallitus ei valmistele silloiseen sähköisen viestinnän tietosuojasta annettuun lakiin yhtiön vaatimia muutoksia. Näillä oikeutettiin työnantajat käsittelemään työntekijöiden sähköisen viestinnän tunnistamistietoja. Koska työntekijöillä ei ole vastaavaa uhkailun ja kiristämisen mahdollisuutta käytettävissään, voidaan perustellusti pitää työntekijöiden poliittisten työtaistelujen mahdollisuutta työnantajien ja hallituksen valta-asemaa tasoittava tekijänä. 

Työntekijöiden oikeus poliittisiin työtaistelutoimenpiteisiin ei perustu vain kansalliseen lainsäädäntöön, vaan se tunnustetaan muun ohella kansainvälisen työjärjestön ILO:n yhdistymisvapauskomitean vakiintuneessa tulkintakäytännössä. Sopimusta No. 87 on tulkittu siten, että työntekijöiden etujen puolustamista työtaistelujen avulla ei voida rajoittaa koskemaan vain työsuhteen ehtoja tai ammatillisiin etuihin liittyviä kollektiivisia vaatimuksia, vaan ammattiyhdistyksillä tulee olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä myös silloin, kun ne eivät suoraan kuulu kollektiivisopimuksissa sovittuihin asioihin.

Paula Ilveskivi
Lakimies
SAK
Twitter @paulailv

Alkuperäinen teksti on luettavissa tästä linkistä.