Saimaalla harjoitetaan kauppamerenkulkua pitkälle talveen. Laivakausi päättyi Taipaleen kanavalla vasta helmikuun alussa

TEKSTI JA KUVAT: JUSSI IMMONEN

Kauppalaivat liikennöivät Saimaalla pitkälle talveen ja jopa koko talven ajan. Varkaudessa, Taipaleen kanavalla, laivakausi päättyi vasta 3. helmikuuta 2021, kun M/s Baltic Sailor (Latvian lippu) sulutettiin läpi kanavasta.

Viimeisessä työvuorossa ennen lomaa vesiliikennettä valvoivat Väyläviraston sulkumestarit Jarkko Seppä ja Anttiville Uusaro. Latvian lipun alla purjehtiva M/s Baltic Sailor saapui kanavaan Yara Siilinjärven tehtailta täydessä lannoitelastissa suuntanaan Liettuan Klaipeda.

Lähestyessään Taipaletta laiva kutsui radiolla lupaa lähestyä kanavaa: ”Taipale, Baltic Sailor.” Samoin menetteli kanavaan saapuva Alfons Håkansin hinaaja Protector, joka toimii Saimaan alueen murtajana. Vaikka hinaaja murtaa päätöikseen talvella Saimaan jäitä, se purjehtii Viron lipun alla.

Saimaalla kauppamerenkulkua harjoitetaan kesäisin, mutta myös talvisin. Saimaalla Suomen lipun alla purjehtivat alukset ovat harvinaisempi näky kuin mukavuuslippulaivat ja ulkomaalaiset miehistöt. Tämä on ehdottomasti asia, johon pitäisi saada ehdottomasti parannusta, kun Suomen väylästöä ja merenkulkua kehitetään.

Taipaleen kanavantornista valvotaan kuutta eri kanavaa
 

Taipaleen kanavan 24 metriä korkeassa tornissa valvotaan ja ohjataan Saimaan alueen kanavia sekä siltoja kaikkiaan kuudessa eri paikassa. Näitä ovat Taipaleen kanava, Pirtinvirran junasilta (Varkaus), Konnuksen kanava (Leppävirta), Tikkalansalmen rautatiesilta (Kallan silta Kuopio), Peltosalmen rautatiesilta (Iisalmi) ja Virtasalmen silta Savonlinnan alapuolella.

Varkautelainen Jarkko Seppä ja joroislainen Anttiville Uusaro, toisen polven sulkumestari, pitävät työstään. Työpäivät ovat vaihtelevia, jotka sisältävät myös käyntejä kanavilla. Sähköasentajan koulutuksen saaneena he selviävät myös pienemmistä vioista ja ongelmista sekä saavat tehdä korjauksia ja sulakkeen vaihtoja.

Kanavantornista ohjataan ja hoidetaan myös maantie- ja junaliikenteen ohjausta kanavan alueella. Turvallisuus on työssä tärkeää ja kaikki tehdään kontrolloidusti maa- ja vesiliikennemääräysten mukaisesti.

Taipaleen kanavalla työskentelevät sulkumestarit tekevät monia varmistuksia, ennen kuin saapuva laiva päästetään kanavaan. Ennen kuin silta avataan, on esimerkiksi varmistettava ettei sillalla ole tuolloin jalankulkijoita, pyöräilijöitä, autoja tai muita kulkuneuvoja.

Taipaleella tehtiin menneen kauden aikana noin 3 000 sulutusta, joka piti sisällään kauppalaivat ja huviveneet, joita liikkuu Saimaalla paljon. Menneenä vuonna poikkeuksellisin sulutus oli peura, joka ui kanavaan ja sitä jouduttiin hätistelemään turvaan pintasukeltajan avulla.

Kanavasta kulkee rahtilaivojen, matkustajalaivojen ja tukkilauttojen lisäksi pienveneitä, vesiskoottereita, myös ryhminä, uimareita ryhminä (niitäkin on nähty) sekä isompia huviveneitä - myös miljoonaristeilijöitä – mm. sveitsiläisen miljönääri Konrad Schnyderin Cinderella Noel III.

Talvi ja kanavan jäätyminen sekä murrettu jää aiheuttavat lisätyötä sulutuksessa. Silta ei aina avaudu hyvin tai sulut eivät mene täysin auki, jolloin myöskään lukitukset eivät mene päälle.

Tuolloin järjestelmä ei anna lähtölupaa, jolloin kanavan valot pysyvät punaisena.

Kun alus poistuu sulusta, eli kanavasta, tarvitaan vielä apua ”tornista”.

”Taipale, saammeko perään vettä.”

Laskemalla kanavaan vettä yläpuolen sulusta saadaan alukselle lisää työntöä ja matka jatkuu taas.

”Kiitos Taipale, keväällä taas nähdään!”

Taipaleen kanava
 

Ensimmäisen kanavan rakennustyöt alkoivat 1835. Taipale on Suomen ensimmäinen sulkukanava ja työmaalla oli mm. Suomen ensimmäinen rautatie.

Alkuperäinen kanava on museokanavana n. 100 m itään toimivasta kanavasta, jossa samassa paikassa sijaitsee myös Taipaleen kanavamuseo.

Uusi kanava valmistui jo 1871, koska vanha kanava kävi ahtaaksi Saimaan kanavan valmistumisen jälkeen. 

Kanava modifioitiin vuosina 1962 -1967. Uusi, 120 m pitkä sulku mahdollisti Saimaan kanavalta tulevien laivojen nousun Leppävirran reitille (ja Kuopioon ja Siilinjärvelle), vesistöjen korkeusero 4,6-6 m).

Kanava kuuluu osana Saimaan syväväylään ja yhdistää alapuolen Haukiveden yläpuolen Unnukan vesistöön ja edelleen Kallaveteen sekä alaspäin mennessä Savonlinnan ja Lappeenrannan kautta Saimaan kanavan kautta maailman merille.

Taipaleen kanava on liikennöintikautena auki 24/7.

Taipaleen kanavan rakennustyömaalla on myös synkkä historia. Tammikuussa 1868 työmaalla ollut noin 600 miestä, monet perheineen, ympäri Suomea, jotka asuivat mm. maakuopissa. Työmaalla kuoli satoja ihmisiä olosuhteisiin ja tauteihin. 281 kuolleen joukkohauta on lähellä, Varkausmäessä, josta on näköyhteys kanavalle.