Saimaan kakkoskanava voisi kulkea Virolahdelle

TEKSTI: SINI SILVÁN KUVA: RALF NIEMI

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käytännössä lopettanut liikenteen Saimaan kanavassa. Samalla se on avannut kanavakeskustelun uudelleen. Kymen ja Päijänteen kanavasuunnitelmat on jo kaivettu naftaliinista. Vaihtoehtoinen reitti voisi yhdistää Saimaan vesistöväylät Nuijamaanjärveltä Virolahdelle.

Saimaan kanavan liikenteen katkeaminen on dramaattinen isku sisävesien rahtiliikenteelle. Paineita sujuvalle yhteydelle sisävesiltä merille tuo myös EU:n liikennestrategia. Sen mukaan 50 prosenttia maantieliikenteestä pitäisi siirtää rautateille ja vesiliikenteeseen vuoteen 2050 mennessä. Jo aiemmin on ehdotettu, että Suomen valtio ottaisi sisävesiliikenteen mukaan viidenneksi liikennemuodoksi. Näin sisävesiliikenne voisi olla osa Euroopan TEN-T-liikenneverkkoa.

Vaihtoehdoksi sisävesien meriyhteydelle on jo ehditty tarjota Kymijoen kanavaa, joka avaisi yhteyden Päijänteeltä merelle. 145 kilometrin väylä kulkisi Heinolasta Kotkan itäpuolelle. Kun tähän vielä yhdistettäisiin Heinolan ja Ristiinan välille suunniteltu 95-kilometrinen Mäntyharjun kanava, myös Saimaalle saataisiin uusi meriyhteys.

Ovatko nämä kuitenkaan ainoat mahdollisuudet? Yksi vaihtoehto yhdistäisi Saimaan kanavan Suomen puolelta uutta väylää merelle. Tämä Saimaan kakkoskanava kulkisi Nuijamaanjärveltä Virolahdelle lähellä Suomen ja Venäjän välisen rajan sisäpintaa. Reitillä ei ole valmista vesistöä, kustannukset ovat siis varmasti todella muhkeat. Vain pieniä vesistöosuuksia olisi mahdollisuus hyödyntää.

Toisaalta muissakin kanavaratkaisussa on haasteensa, kuten saastuneet pohjasedimentit ja kolmen voimalaitoksen ohittaminen Kymijoen varrella. Vaakakupissa on silti punnittavana uhka, että suomalainen teollisuus alkaisi investoida muihin maihin. Sisävesillä esimerkiksi YARA Siilinjärveä myöten on käyttänyt Saimaan kanavaa kuljetuksiin.

Saimaan kanavassa nollamäärä aluksia

Satamavalvoja Timo Suonio Mustolan satamasta Lappeenrannasta kertoo, että kaupungin kanssa suunniteltiin viime vuonna strategiaa sataman kehitykselle. Näköala oli, että Saimaan kanavan sulkuja pidennetään.

- Hyvä buusti oli päällä, toiveikkaina oltiin kanavan suhteen. Ei ehtinyt muste nykytilan kartoituksesta kuivahtaa, kun tuli ”pieni” muutos, Suonio kuvaa Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vaikutusta.

Silti satamassa uskotaan edelleen, että jossain kohtaa kanava vielä aukenee. Lappeenrannassa Mustolan satama on Saimaan vesistöalueen tärkein rahtisatama. Sieltä on rautatieyhteys muualle Suomeen ja Eurooppaan, Saimaan kanavan ja Venäjän kautta jopa Kaukoitään.

- Nyt Saimaan kanavassa on nollamäärä aluksia. Kanava on näennäisesti ihan liikennöitävässä kunnossa. Käytännössä Venäjän tilanne on se, että vakuutusyhtiöt eivät anna laivoille minkäänlaisia vakuutuksia, se pitää liikenteen poissa. Mereltä kulku Saimaalle on täysin poikki.

Suonio kertoo, ettei ei ole nähnyt mitään paperilla, mutta on kuullut ehdotuksesta rakentaa kanava Nuijamaanjärveltä kohti Suomenlahtea. Tässä ratkaisussa Virolahti olisi ensimmäinen paikka, mistä meriyhteyden pystyisi puhkaisemaan. Kartalla etäisyys olisi runsaat 80 kilometriä. Kaivettavaa riittäisi, varmasti myös riskejä.