Suomen hallitus aikoo lakkauttaa valtion rahoitusosuuden merimiespalveluista. Merimiespalvelutoimisto joutuu lopettamaan lakisääteisiä palveluitaan, eli urheilun ja liikunnan sekä kurssitoiminnan järjestämisen merenkulkijoille.
Merimiesten työ on tutkimusten mukaan fyysisesti ja henkisesti poikkeuksellisen raskasta. Rekrytointiongelmat ovat valtavia, Itämeri vaikeakulkuinen ja militarisoitunut.
Hallituksen tavoittelemat säästöt merimiespalveluista tulevat kostautumaan merimiesten heikentyneenä kuntona ja merityön houkuttelevuuden laskuna. Suomalaisia merenkulkijoita tarvitaan nyt kiperämmin kuin koskaan.
Itämeri on militarisoitunut. Yle uutisoi 4.10.2024, että Venäjä on alkanut remontoida suljettuja sotilaskaupunkeja aivan Suomen rajan tuntumassa, jotta nuoria sotilasperheitä tulisi pohjoiseen. Venäjän strateginen tavoite on yhdistää Itämeren laivasto ja Pohjoinen laivasto jokia, järviä ja kanavia myöten. Venäjän katse on vahvasti arktisella alueella, jonka äärellä sijaitsee myös Suomi.
Video yllä: Inkoon satama 4. lokakuuta 2024, johon Suomen lipun alla purjehtiva Prima Shipping-varustamon M/s Prima Viking saapui lastaamaan sepeliä kyytiin. Kannella 17-vuotias harjoittelija Henri Saviaho Rauman merikoulusta (Winnova) osaa jo kokeneesti seurata lastaustilanteita ja kävi sulkemassa aluksen keulassa ovia, jotta pahin sepelipöly ei pääse sisään.
Suomen merikuljetusten on toimittava tilanteessa kuin tilanteessa. Suomalaiset merimiehet ja Suomen lipun alla purjehtivat alukset turvaavat Suomen tuonti- ja vientikuljetuksia. Suomalaisen miehistön määrä on turvattava ja saatava kasvuun, jotta pystymme ylläpitämään Suomen merikuljetusten huoltovarmuutta. Jokainen merimies, joka laivalla työskentelee, on maallemme elintärkeä erikoisammattilainen.
Suomalaisilta merimiehiltä vaaditaan kovaa kuntoa. Merimiehen työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti raskasta. Suomen lipun alla purjehtivalla kuivarahtilaivalla törni, eli työjakso, saattaa kestää jopa kuusi viikkoa yhtä soittoa. Joskus törnit pidentyvät laivan reitistä, säästä tai vaihtoyhteyksistä johtuen. Miehistön saatavuus ja sairaslomien sijaisuudet aiheuttavat alusten miehistöille ylimääräisiä haasteita. Monesti laivan päälle on pakko jäädä, koska vaihtoparia ei ole. Suurimmat haasteet miehistön saatavuudessa esiintyy aluksilla, joissa tarvitaan erikoispätevyyksiä, kuten tuote- ja raakaöljytankkereilla sekä esimerkiksi jäänmurtajilla.
Video yllä: 2. perämies Milmar Margate M/s Prima Viking-alukselta käy tarkistamassa, että lastauksessa kaikki on kunnossa. Margate on työskennellyt Prima Shipping -varustamossa jo kahdeksan vuotta. Filippiiniläiset työntekijät työskentelevät suomalaisella rahtilaivalla kuusi kuukautta yhtä soittoa, jolloin Merimiespalvelutoimiston palvelut ovat tärkeitä. Netti ei toimi merellä, jolloin miehistö katsoo esimerkiksi Merimiespalvelutoimiston laivalle tuomia elokuvia.
M/s Prima Viking -aluksen päällikkö Oscar Eksten on työskennellyt merillä 24 vuotta. Hän asuu Houtskärissä. Päällikkö Eksten istuu messissä Merimiespalvelutoimiston tuomien elokuvien edessä. Pitkän törnin aikana elokuvia katsotaan kyllä. Myös omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeää.
Suomalaiset merimiehet viettävät laivan päällä vähintään puolet vuodesta. He ovat tuon ajan kokonaan suomalaisen yhteiskunnan palveluiden ulkopuolella, sillä internet-yhteydet eivät toimi Itämerellä: aina kun laiva lähtee satamasta, jo puolen tunnin päästä alus on katvealueella. Itämeren alueella lisääntyneet GPS-häiriöt ovat heikentäneet yhteydenpitoa laivan ja muun maailman välillä entisestään. Signaalia ei ole.
Video yllä: Jäänmurtaja Voima lähti jäänmurtoon viime talvena Helsingin Katajanokalta 14.12.2023. Työskentely talviolosuhteissa laivalla vaatii hyvät varusteet ja kylmänsietokyvyn. Merimiehen työ on fyysisesti raskasta.
Merimiesten laivalla tekemä merityö ei saa ajaa merimiestä yhteiskunnan ulkopuolelle. Asiaa säädellään Kansainvälisen työjärjestö (ILO) merityötä koskevalla yleissopimuksella (vuoden 2006 yleissopimus (SopS 52/2013)). Merityöyleissopimuksen mukaan jäsenvaltion on varmistettava, että merenkulkijoiden sosiaaliset oikeudet pannaan täytäntöön yleissopimuksen mukaisesti. Jäsenvaltion vastuulla on järjestää, että merimiespalvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien merenkulkijoiden käytettävissä kansallisuudesta riippumatta.
Mikäli näin ei tapahdu, rikotaan Kansainvälisen työjärjestö (ILO) sopimuksia. Suomen satamiin purjehtii myös vieraan lipun alla olevia aluksia, joiden miehistölle Merimiespalvelutoimiston tarjoamat palvelut ovat ainoat kontakti ulkomaailmaan pitkän, kuukausia kestävän työjakson aikana.
Suomessa ILO:n merityösopimuksen täytäntöönpano on toteutettu Merimiespalveluista ja merimiespalvelutoimistosta säädetyllä merimiespalvelulailla (447/2007). Merimiespalvelulain tarkoituksena on edistää merimiesten hyvinvointiajärjestämällä merimiespalvelutoimintaa. Merimiespalvelutoimintaa on tähän asti rahoitettu valtion budjetista, jonka lisäksi merimiehet ja varustamot ovat maksaneet siitä osuuden.
Nyt Suomen hallitus aikoo lakkauttaa valtion rahoitusosuuden merimiespalveluista. Merimiespalvelutoimiston valtion rahoitusosuuden lakkauttaminen toisi valtiolle vuosittain säästöä noin 1,1 miljoonaa euroa. Merimiespalvelutoimiston hyvinvointipalveluille valtion rahoitusosuuden lakkauttaminen tarkoittaa käytännössä kuoliniskua.
Merimiesten työkykyä ja kuntoa seurataan säännöllisin väliajoin merimieslääkärintarkastuksissa toisin kuin muilla ammattiryhmillä. Merimieslääkärien lääkärintarkastuskriteeristö on tiukka ja tarkastuksissa käydään läpi näön ja kuulon lisäksi esimerkiksi merimiehen painoindeksi. Merimiehet ovat osallistuneet aktiivisesti Merimiespalvelutoimiston urheilu- ja liikuntakursseille, joiden avulla on saatu ylläpidettyä heidän hyvää fyysistä kuntoaan, koska merimiesten on pakko huolehtia fyysisestä toimintakyvystään, jotta he voivat työskennellä merillä.
Kuva alla: Merimiespalvelutoimisto on järjestänyt merimiehille liikunta- ja urheilukursseja sekä urheilukilpailuja, joissa merimiehet ovat pystyneet ylläpitämään työkuntoaan ja työkykyään. Etenkin nivelet ja jalat joutuvat koville laivatyössä, jossa on tärinää ja liukasta talvisin laivan kannella.
Valtion rahoitusosuuden leikkaamisen lisäksi Suomen hallitus esittää myös, että Merimiespalvelutoimiston rahoituksen turvaamiseksi ehdotetaan merimiespalvelumaksun määräaikaista korottamista puolitoistakertaiseksi kolmen vuoden ajaksi 1.1.2025–31.12.2027. Kustannuksen jakaisivat suomalaiset merimiehet ja varustamot keskenään.
Valtio aikoo maksattaa merimiespalvelun kustannukset ja omat kansainväliset sitoumuksensa jatkossa siis suomalaisilla merimiehillä ja varustamoilla keskenään. Valtio ei osallistu merimiespalvelun ylläpitoon, vaikka Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten ja Suomen lain mukaan palveluita on tarjottava kaikille lippuvaltiosta riippumatta. Tällöin Suomen valtio ja Suomen hallitus rikkovat Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n sopimuksia.
Miljoonan euron säästötavoite merimiespalvelutoiminnasta on väärä säästökohde Venäjän keskittäessä joukkojaan yhä enemmän Suomen itärajan tuntumaan ja Murmanskiin. Suomen merikuljetusten huoltovarmuus on turvattava ja suomalaiset merimiehet ovat ammattiryhmä, jonka työkyvystä ja kunnosta on pidettävä huolta nyt enemmän kuin koskaan.
Mepa-laki jätettiin eduskunnan käsiteltäväksi 3.10.2024.