TEKSTI JA KUVAT: JANIKA IMMONEN
Kesäisin Helsingin saaristoon liikennöivät vesibussit työllistävät kymmeniä nuoria kausityöläisiä. Eri liikennöijät tarjoavat reittiliikennettä, sightseeing-risteilyitä sekä tilauksesta ajettavia yksityiskuljetuksia. Työllistyvät nuoret toimivat monipuolisesti erilaisissa tehtävissä.
Iltapäivä on jo pitkällä, kun reilu kymmenkunta matkustajaa nousee M/s Chapmanin kyytiin Ruoholahdesta. Suuntana on hiekkarannoistaan tunnettu Pihlajasaari.
Juuli Huhtaluoma, 18, laskee matkustajat tarkasti. Tasan kello kolmelta koittaa lähtöaika ja Huhtaluoma laittaa paukkuliivit yllensä mennessään irrottamaan alusta. Hän antaa lähtömerkin kättä heilauttamalla aluksen päällikölle, jonka jälkeen solmut aukeavat tottuneesti. Alus lähtee lipumaan kohti Pihlajasaarta.
Huhtaluoma, on toista kesää töissä vesibussilla. Hän on JT-Line Oy -varustamon palveluksessa ja toimii kansimies-tarjoilijana. Tänään hän on töissä M/s Chapmanilla, joka liikennöi linjaliikennettä Ruoholahdesta Helsingin edustan Pihlajasaareen. Huhtaluoma kertoo, että kuuli työpaikasta alunperin äidiltään ja päätyi tätä kautta työskentelemään vesille.
“Päädyin tänne äitini kautta. Hän on itse ollut samassa firmassa töissä jo ennen minun syntymääni ja suositteli minua.”
Matkan alettua Huhtaluoman on aika rahastaa matkustajat. Hän lähtee tekemään kierrostaan ja tervehtii iloisesti matkustajia. Rahastuksen jälkeen on aikaa tarvittaessa siivoilla kahviota sekä matkustamoa. Huhtaluomalla on myös hetki aikaa tunnelmoida kesätyötään ennen saapumista Pihlajasaareen.
“Parasta tässä työssä on työkaverit sekä -ympäristö. Saan nauttia hienoista maisemista koko kesän!”, Huhtaluoma naurahtaa. Työyhteisö on hänen mukaansa tiivis ja tunnelma lämmin. Se oli yksi iso syy siihen, että hän palasi samaan työpaikkaan jo toista kesää.
Pihlajasaaren lähestyessä Huhtaluoma kertoo, että on juuri valmistunut lukiosta. Hän ei pidä todennäköisenä, että jäisi pysyvästi töihin alalle, mutta tulee mielellään tänne kesätöihin mahdollisten tulevien opintojensa aikana.
“Työtä saa tehdä sopivan rennosti ja itsenäisesti. Suosikki työtehtäväni on aluksen kiinnittäminen eli solmujen sitominen. Niiden oppiminen oli yllättävän helppoa.”
Huhtaluoma kertoo, että ensimmäisenä kesänä solmujen opetteluun meni muutama päivä. Sen jälkeen ne ovatkin sujuneet lihasmuistista. Aluksen kiinnittämisessä kansihenkilökunnalta vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta.
Huhtaluoma irrottaa köydet näppärästi laiturista ja alus kääntyy jälleen kohti Ruoholahtea. Matka takaisin sujuu iltapäivän auringon alla leppoisasti. Muutama matkustaja asioi kahviossa ja Huhtaluoma palvelee heitä tyytyväisenä.
“Tänään ei ole ollut kovin kiireistä, mutta ei ole ehtinyt myöskään istuskella”, hän nauraa ja alkaa valmistautua iltavuoron saapumiseen. Pieni kiire on Huhtaluomasta mukavaa, sillä tällöin aika kuluu nopeasti. Aamuvuoroista hän pitää erityisen paljon, sillä ensimmäiset työtunnit kuluvat rauhaksiin aamupuuhien parissa ennen asiakkaiden saapumista.
Huhtaluoman osalta työpäivä on jo päättymässä, mutta linjaliikenne jatkuu vielä iltavuorolaisten voimin. Ennen iltavuoron saapumista Huhtaluoma varmistaa, että kaikki on kunnossa. Hän esimerkiksi tarkistaa vessojen sekä matkustamon siisteyden sekä täyttää jääkaapit kahviossa.
Vuoronvaihto tapahtuu rivakasti Ruoholahden laiturilla. Iltavuoroon saapuva kansimies nappaa paukkuliivit yllensä ja Huhtaluoma pääsee nauttimaan kesäillasta.
Helsingin Kauppatorilla on pienestä sateesta huolimatta paljon ihmisiä. Royal Linen M/s Helsinki on kiinni laiturissa ja ohi kulkee uteliaita ihmisiä. Aluksen päällikkö Niko Rättö, 28 laskee sisään tulevat matkustajat ja toivottaa heidät tervetulleiksi. Edessä on puolentoista tunnin merellinen lounasristeily.
Rättö laskee viimeisen alukseen astuvan matkustajan, joita on kaikkiaan tasan 60. Kello on lähes neljä ja on aika valmistautua liikkeellelähtöön.
Rättö siirtyy portaita ylös ohjaamoon ja ruorin taakse. Hän merkitsee lopullisen matkustajamäärän ylös. Hän tarkkailee laituria ja odottaa kansihenkilökunnalta merkkiä: köydet on saatu turvallisesti irti. Rättö kääntää aluksen tottuneesti Kolera-altaassa ympäri ja keula asettuu kohti kurssia. Risteily voi alkaa.
Alus lipuu tasaisesti kauppatorilta kohti Merisatamaa. Rättö muistelee, että tämä on hänen toinen kesänsä Royal Line -varustamon palveluksessa. “Olen ollut vesibussialalla yhteensä jo kymmenen kesää”, Rättö naurahtaa. Kesätyöt vesillä kutsuivat jo nuorena isän jalanjäljissä.
“Aloitin vesibussiurani kansimies-tarjoilijana. Joka kesä ala veti puoleensa ja palasin samoihin hommiin yhä uudelleen. Noin neljä vuotta sitten päätin hankkia laivurin pätevyydet.”
Rättö kertoo, että lisäpätevyydet hankkimalla hän sai siirtyä niin sanotusti ruorin taakse. Pätevyydet saadakseen hän suoritti kotimaanliikeenteen laivurin sekä koneenhoitajan -kurssit.
Muutama kesä kului pienemmillä aluksilla ajamisen varmuutta hankkien. Nykyistä työnantajaansa hän kiittelee saamastaan luottamuksesta: “osaamiseen luotetaan ja olen saanut tilaisuuksia kehittyä ammatillisesti”.
Kesätyön sijaan Rättö puhuukin jo ammatista. Vuosien saatossa hän on ehtinyt opiskella täysin toista alaa ja pohtia oman elämänsä suuntaa. Mieluisasta ja pitkäaikaisesta kesätyöstä kehkeytyi hänelle hyvin luontevasti, ikään kuin varkain, ammatti.
“Pikkuhiljaa kesätyöstä tuli minulle työ. Laivuri on hyvä ammatti ja olen ylpeä siitä.” Rättö summaa yhteen.
Rättö aikoo jatkaa työtään myös tulevina kesinä. Nykyiset pätevyydet sallivat hänen ajaa kaikkia kotimaanliikenteen aluksia, joihin ei tarvita merikapteenin tai konemestarin pätevyyksiä.
Risteily alkaa saavuttaa päätepistettään ja alus lähestyy jälleen Kauppatoria. Työvuoron päätteeksi vuorossa on illallisristeily, jonka jälkeen alus siivotaan ja laitetaan kuntoon seuraavaa päivää varten.
Rättö kertoo, että iltatoimiin kuuluu muun muassa aluksen vesitankkien täyttö ja konehuoneen tarkastukset. Hän haluaa jättää kaiken siistiin kuntoon aamuvuoroa varten.
M/s Helsinki saapuu takaisin torille ja matkustajat poistuvat alukselta. Aurinko pilkahtaa esiin ja Rättö alkaa valmistautua illallisristeilyyn. Hän ehtii vielä hetken pohtia omaa uravalintaansa.
"Uutta kautta ja työpäivää odottaa aina mielellään, koska merellä on ihmisen hyvä olla. En ole varmaan koskaan menossa töihin pahalla mielellä!"
