TEKSTI: JUHA GRANATH KUVA YLLÄ: JANNE-PETTERI KUMPULAINEN / VASTAVALO
Maailma ajautuu yhä arvaamattomampaan suuntaan. Samalla merenkulun riskit kasvavat ja häiriötilanteet lisääntyvät.
- Suomen meriklusterin on varauduttava paremmin- ja häiriötilanteita varten. TOIVAR-hankkeen tavoite on saada yritysten riskienhallinta ja toimitusvarmuus kuntoon, Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija ja hankeen projektipäällikkö Sakari Kajander sanoo.
Turun ammattikorkeakoulussa on käynnistetty tutkimus, jonka avulla halutaan turvata Varsinais-Suomen meriklusterin kilpailukyky. Maakunnan meriteollisuus kaipaa kipeästi parempia keinoja häiriötilanteiden kohtaamiseen ja hallitsemiseen sekä niistä toipumiseen.
Viime syksynä käynnistyneen TOIVAR-hankkeen projektipäällikön Sakari Kajanderin mukaan tutkittavaa riittää, sillä meriteollisuutta uhkaavien häiriötekijöiden määrä on valtava niin meillä kuin maailmalla.
- Isoja häiriöitä ovat mm. pandemiat, Ukrainan sodan aiheuttamat häiriöt toimitusketjuihin, Punaisen meren kriisiytynyt tilanne sekä komponentti- ja konttipulat. Lisäksi kotimaan taantunut talous vaikuttaa lähes 500 yritystä käsittävään Varsinais-Suomen meriklusterin toimintaan.
Tutkimuksen sysäsi liikkeelle Varsinais-Suomen meriklusterin laaja yritysverkosto ja sen tärkeä maakunnallinen asema. Mereen liittyvä teollisuus on Turun seudun kärkiala yhdessä ruokaketjujen sekä terveys- ja teknologia-alojen kanssa.
Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija ja projektipäällikkö Sakari Kajander painottaa, että meriteollisuudessa toimivia yrityksiä yhdistävät verkostomaisuus, pitkät toimitusketjut ja keskinäisriippuvuus.
- Korona-aikana huoltovarmuuteen liittyvissä selvityksissä havaittiin, että varsinkin pienimmillä yrityksillä oli puutteita riskien kartoittamisessa. Tällä tutkimuksella pyrimme löytämään mm. keinoja kehittää yritysten varautumista ja valmistautumista häiriötilanteita vasten.
Meriklusteri muodostuu meriteollisuuteen, merenkulkuun ja satamatoimintoihin liittyvistä toimialoista. Sen tärkeimmät tuotteet meriteollisuudessa ovat laivat ja offshore-rakenteet sekä laivalaitteet ja -järjestelmät.
Suomen meriklusterin yritysten merellisten liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2020 oli yhteensä noin 11,7 miljardia euroa. Vuonna 2020 puhjenneen koronapandemian vaikutusten vuoksi klusterin liikevaihto laski 19 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Varsinais-Suomen meriklusterin luvut on laskettu kattavasti viimeksi vuonna 2017. Silloin siihen kuului noin 500 yritystä, 9000 työntekijää ja liikevaihto oli 2,6 miljardia euroa. Korona romahdutti myös Varsinais-Suomen meriklusterin luvut.
TOIVAR-hankkeen ohjausryhmän jäsen ja Business Turun asiakkuuspäällikkö Tapio Karvosen mukaan Varsinais-Suomen meriklusterin liiketoiminta on kirinyt jo koronaa edeltävään tasoon.
- Meriteollisuudessa Turun telakan vahva tilanne vie eteenpäin. Suomi-Ruotsi-liikenteeseen tulleet uudet alukset ja lisääntyneet merikuljetukset ovat kasvattaneet liikennevirtoja. Satamapuolella tavaraliikenteen kasvua vielä odotellaan.
Tapio Karvosen mielestä TOIVAR-hanke tulee tarpeeseen, sillä vastaavanlaista kartoitusta Varsinais-Suomen meriklusterista ei ole ennen tehty.
- Turun telakalla rakennetaan laivoja tiukassa aikataulussa, ja ikäviin yllätyksiin, viivästyksiin tai katkoihin ei ole varaa. Tutkimus tuo tietoa sekä telakalle että verkostoyrityksille, ja näin tulevaa toimintaa voidaan ennakoida paremmin ja luoda ongelmakohtiin varajärjestelmiä.
Kuva alla: Icon of the Seas palaamassa meritesteiltä telakalle. Kuva: Janne-Petteri Kumpulainen / Vastavalo
Meyerin Turun telakka on mukana asiatuntijana TOIVAR-hankkeessa.
- Koemme tärkeäksi, että nykyisessä maailmantilanteessa verkostomme kykenee varautumaan toimitusketjujen häiriöihin. Tällä hankkeella pyrimme lisäämään tietoisuutta ja osaamista verkostossamme, Meyer Turun hankinnan kehityksen osastopäällikkö Pirjo-Liisa Aaltonen sanoo.
Hankkeen tuottama tieto tullee tarpeeseen. Turun telakalla käynnistyi tammikuussa pari vuotta kestävä Icon-sarjan risteilyaluksen rakentaminen. Se on tällä hetkellä viimeinen tilauskirjaan kirjattu risteilijä, joten telakan tulevaisuus huolestuttaa lähes tuhannen yrityksen alihankintaketjua.
Vaikka Tapio Karvonen näkee Varsinais-Suomen meriteollisuuden tilanteen valoisana, hän muistuttaa, että meriliikenteen häiriötilat ovat lisääntyneet. Ne iskevät usein äkkiarvaamatta ja niihin on vaikea varautua. Tähän ongelmaan Toivar-tutkimukselta odotetaan apua.
- Kysymys kuuluu, olemmeko liian riippuvaisia Kiinan ja muun Aasian tuotannosta. Viime vuosien suuntaus on ollut, että tavaraa ei ole varastoitu vaan sitä on tilattu aina tarpeen mukaan. Jos tuotanto olisi Euroopassa, logistiset riskit olisivat huomattavasti pienemmät.
- Kun vielä viime aikoina mm. Ukrainan sotaa ja Punaisen meren rahtiliikenteeseen kohdistuneita terrori-iskuja on käytetty poliittisina painostuskeinoina, yritysten on pakko miettiä entistä enemmän toimitusvarmuutta ja puskurivarastoja, Tapio Karvonen sanoo.
Suomen öljynkuljetukset ovat oiva esimerkki, kuinka nopeasti merikuljetusten vakiintuneet käytännöt muuttuvat. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa valtaosa öljystämme tuotiin Primorskista Nesteen jalostamolle Sköldvikiin.
- Nyt öljy tulee Pohjanmereltä. Matkaa on tullut paljon lisää, ja samalla kuljetuksiin tarvitaan enemmän laivoja. Vastaavanlaisia tilanteita saattaa tulla tulevaisuudessa paljon lisää, Tapio Karvonen muistuttaa.
Kun maailman tila huolestuttaa, TOIVAR-hankkeen tavoite on antaa meriklusterille eväät toimia muuttuvissa oloissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä sekä toipua niistä.
- Tavaran saatavuuden parantamisen lisäksi klusterin yritykset voisivat kohentaa toimintavarmuutta yhteistyötä lisäämällä. Verkostossa olisi enemmän yrityksiä, jotka jakaisivat kuormitusta tai vaikkapa henkilövajetta. Se tasapainottaisi tilannetta, Karvonen sanoo.
Tapio Karvosella oli 22 vuoden työhistoria takanaan Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (MKK). Viime keväänä Turun yliopisto lakkautti Brahea-keskuksen. Samalla päättyi MKK:n akateeminen tutkimus Turussa ja Tapio Karvosen akateeminen ura.
- MKK:n lopettamisen jälkeen vakiintuneet käytännöt katkesivat, eikä ole tiedossa, mikä taho jatkaisi esimerkiksi MKK:n 20 vuoden ajan tekemiä meriklusteritutkimuksia. Monet yritykset ja toimialajärjestöt hämmästelevät, että mistä nyt saadaan tietoa, Karvonen harmittelee.
Turun ammattikorkeakoulun toteuttamassa TOIVAR-hankkeessa haastatellaan paria kymmentä Varsinais-Suomen meriklusteriin kuuluvaa yritystä. Projektipäällikkö Sakari Kajanderin mukaan hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen pk-yritysten kanssa.
- Yritysten erityispiirteiden ja riskienhallinnan selvitysten lisäksi luomme itsearviointityökalun, jolla yritykset voivat verkossa itse tai yhdessä arvioida toimintaansa ja kehitystarpeitaan. Järjestämme myös alan aiheista webinaareja alueen meriteollisuusyrityksille, Kajander sanoo.
TOIVAR-hanke päättyy lokakuussa 2024. Sen rahoittaa Varsinais-Suomen liitto. Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Turun telakka, Turun Kauppakamari, Business Turku ja Varsinais-Suomen liitto.
