Saimaan tonnisto, miehistö ja väylästö vaativat investointirohkeutta

Uitto elää uutta nousukautta

Puuntuonnin loppuminen Venäjältä ja ilmastotavoitteet tuplasivat puunuiton Saimaalla. Vuoksen tonnisto ja infra tarvitsevat pitkän tähtäimen investointeja, jotta ne saadaan ylläpidettyä ja uusittua. Ammattitaitoisista miehistöistä on pidettävä kiinni ja koulutettava tehtäviin uusia osaajia.

Saimaa on merkittävä kuljetusväylä


Saimaan vesistö kattaa 4 400 neliökilometrin kokoisen alueen. Vuoksen vesiteillä pisimmät uittoreitit ovat 450 kilometriä ja keskiuittomatka hieman alle 300 kilometriä. Uitolla on käytettävissä Saimaalla 18 laituripaikkaa, joista puita pudotetaan veteen.

Vaikka lautan eteneminen on hidasta, kaksi kilometriä tunnissa, on uitto suurille puumäärille selvästi nopein kuljetusmuoto. Tänä päivänä Saimaalla uitetaan reilu puoli miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä vastaa noin 8.000 rekkakuormaa. Tämä määrä on pois kuormittamasta ja ruuhkauttamasta teitä ja rautateitä. Lisäksi energiaa säästyy tasollisesti 1,5 miljoonaa diesel-litraa vastaava energiamäärä.

Uitto kasvuun 2022 eteenpäin

- Uitto on muutaman viime vuoden aikana saanut metsäyrityksiltä huomiota osakseen ja elpynyt vuosien 2016-2017 laskusuhdanteen jälkeen. Mutta mikäli meillä ei olisi ollut tässä valmiina tätä olemassaolevaa systeemiä – eli väylästöä ja tonnistoa sekä miehistöä - niin emme olisi kyenneet laittamaan toimintaa uudestaan pyörimään, Järvi-Suomen Uittoyhdistys & Perkaus Oy:n Esa Korhonen kertoo.

- Kunnostimme myös laitureita ja pudotuspaikkoja. Olemme tehneet kaiken minkä pystymme, jotta uitto saadaan täydellä teholla käyntiin.

Metsähallituksen mukaantulo uittoon vuonna 2022 oli alalle käänteentekevää.

- UPM oli ainut uittaja vuodesta 2016 vuoteen 2021. Sen jälkeen uitto alkoi kasvamaan ja vuodesta 2022 eteenpäin uittavia yhtiöitä on ollut neljä: UPM, Metsähallitus, Stora Enso ja Metsägroup. Tämä on tuonut uittoon uutta draivia ja uskoa.

Metsäyhtiöiltä toivotaan pitkäjänteisyyttä

Nyt metsäyhtiöiltä toivotaan pitkäjänteistä tulevaisuuteen katsomista ja investointirohkeutta - kuten pitkiä sopimuskausia - jotta uittoyritykset pystyisivät investoimaan toimintaansa.

- Kyllä meillä on tässä vielä työmaata jäljellä, että saamme vielä seuraavat kolme asiaa hyvälle tolalle: osaajat, eli alusten miehistötilanteen, kaluston, jota siellä vesien päällä on, plus infra ja väylät sekä huoltopaikat, että ne eivät pääse siitä häviämään pois, Esa Korhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä & Perkauksesta toteaa.

- Tärkeää olisi, että kyettäisiin tekemään sellaisia linjauksia ja ratkaisuja, että meillä löytyisi investointirohkeutta. Tarvitsemme toimintamalleja ja tulevaisuuteen ulottuvaa investointirohkeutta, että pystymme toimimaan täällä: se on se juttu.

- Yrittäjällä – olipa isompi tai pienempi – pitää olla talousmatematiikat kohdillaan. Investoinnin pitää olla viime kädessä aina bisnesperusteltu, Korhonen muistuttaa.

Saimaata pitkin tällä hetkellä kyntävä uittokalusto on kestävää ja vahvaa, mutta alkaa osin käydä vanhaksi. Tarmo ja Rotevat toimivat Normandian maihinnousussa 1944 kaapelinvetoaluksina.

- Hinaajat Tarmo ja Roteva ovat hirvittävän hyvän näköisiä ja vahvoja aluksia, mutta ne ovat Normandian maihinnousun aikaisia hinaajia, ja alusten kunnostamisesta (kansirakenteet, kone) huolimatta vanhoja.

Suomen vesistöt ja huoltovarmuus

Saimaan vesiväylästö ja sen varrelle oleva infra on Suomen huoltovarmuuden kannalta erittäin merkittävää. Ehkä jopa merkittävämpää kuin moni edes osaa ajatella. Katsottaessa venäläisten tekemiä kiinteistökauppoja Suomen suurten vesistöjen ja kanavien varrelta näyttää välillä siltä, että idässä on osattu lukea Suomen karttaa ja väyliä paremmin kuin Suomessa.

Suomen vesiteiden huoltovarmuuden on toimittava tilanteessa kuin tilanteessa. Tästä syystä Saimaan vesistö vaatii huolellista ylläpitoa ja investointeja, jotta teollisuudellemme saadaan toimitettua raaka-aineita.

- Huoltovarmuudesta on alettu jälleen keskustella yhteiskunnassa, mutta keskiöön on nostettava myös puuhuollon huoltovarmuus.

- Venäjältä toimitettiin joidenkin tilastojen mukaan tuollainen parisataa tuhatta junavaunukuormallista puuta (kun muutetaan vaunullisiksi) vuodessa Suomeen. Puu tuotiin tänne venäläisellä kapasiteetilla: vaunuilla, autoilla ja laivoilla.

Laitaatsillan telakka

Savonlinnassa toimiva Laitaatsillan telakka on tärkeä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Ikävä kyllä, Savonlinnan kaupunki vaikuttaa iskeneen silmänsä kauniilla paikalla sijaitsevaan telakka-alueeseen.

- Savonlinnan kaupunki on havainnut telakan sijaitsevan kauniilla paikalla suoraan kaupungin kupeessa, niin sillä voi olla omat ajatuksensa alueen kehittämiseksi, Esa Korhonen epäilee.

Laitaatsillan telakka on toiminut kuitenkin vuosikymmeniä – jo metsäteollisuuden alkuajoista lähtien – nykyisellä paikallaan ja nimenomaan turvannut Suomen huoltovarmuutta.

- Savonlinnan ohi kulkeva vesiväylä on merkittävä, ja monet idän sillat tällä hetkellä korjaustöiden alla. Pahassa tilanteessa sillat ja kiskot on nopea pistää pirstaleiksi. Rautatiekapasiteetti on haavoittuvaista, mutta vesiväylää ei saa poikki millään.

Saimaalla puuta uittaa kolme yritystä

Uittopojat

Hinaajat:
Olli
Tarmo
Roteva (Tarmon sisaralus)
Lauri

Mopro

Hinaaja:
Matari

Vesistökuljetus Laukkanen (toimii vain Pielisjoella)

Hinaajat:
Akseli
Norppa

Saimaa on pussissa – vai onko?

Saimaan kanavan liikenne on lähestulkoon pysähtynyt ja jättänyt Saimaan vesistön ikään kuin pussiin.

Kuivarahtialusten ja pientonniston pitää päästä ajamaan mereltä Saimaalle.

- Saimaalta on saatava vesitieyhteys Itämerelle. Vaikka Saimaan kanava on hiljentynyt, meillä on muita korvaavia vesiteitä pitkälle jo luonnollisissa uomissaan valmiina – kuten Kymijoen ja Mäntyharjun kanavat, joita pitkin päästään kyllä sutjakasti Itämerelle, jos on vain tahtotila, Järvi-Suomen Uittoyhdistys ja Perkaus Oy:n Esa Korhonen toteaa.

Lue lisää: Merimies-lehti / toimittaja Juha GranathUkrainan sota pysäytti vuonna 2022 Saimaan kanavan liikenteen, on ryhdyttävä selvittämään välittömästi korvaavaavia Kymijoen ja Mäntyharjun kanavia